Heh mä len nyt opiskelija. Silloin kun lapset olen saanut en olut. Ei näillä rahoilla pärjäisi ellei mies olisi töissä ja ellei saisi apuja sukulaislta. Mutta 1v4kk niin olen valmistunut 
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-:
Ei tarvi, mutta avioliitossa on tulevaisuus turvatumpi, jos jotain toiselle sattuu, saa lesken eläkkeen jne. Avoparit ovat lain edessä vieraita toisilleen olkoon vaikka 20 yhteistä lasta.
kyllä laki nykyään on avopuolisonkin turvana
tutkittiin juuri mielenkiinnosta miehen kannsa aiaa..
Ja tosiaan..mä aloin melki 15 vuotiaana seurustella nykyisen ukkoni kaa..oli 17 kun lapsi saatiin..
En olis valmiimpi voiut äidiksi olla..
Toiset on valmiita nuorempina kuin toiset..
Ei koskaan sais yleistää..koska jokainen on yksilö
Saa nähdä mitä tapahtuu opiskelevien vanhempien tulojen ja avustuksien suhteen..
vai onko TAAS puheita vain..ja loppuun ajateltuja ideoita..
tutkittiin juuri mielenkiinnosta miehen kannsa aiaa..
Ja tosiaan..mä aloin melki 15 vuotiaana seurustella nykyisen ukkoni kaa..oli 17 kun lapsi saatiin..
En olis valmiimpi voiut äidiksi olla..
Toiset on valmiita nuorempina kuin toiset..
Ei koskaan sais yleistää..koska jokainen on yksilö
Saa nähdä mitä tapahtuu opiskelevien vanhempien tulojen ja avustuksien suhteen..
vai onko TAAS puheita vain..ja loppuun ajateltuja ideoita..
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-:
en kohdistanut varsinaisesti sinulle vaan kommenttiisi. En edes tiedä mitä olet opiskellut ja milloin eikä se minulle kuulu.
mutta oman lapseni opiskeluun oletettavasti kuuluu jossakin välissä ulkomailla oleskelua ja lapsen kanssa se vähän hankalaksi kävisi kun avokilla kuitenkin työpaikka täällä Suomessa.
Kukin tekee tavallaan ja jokaisella on omat suunnitelmansa ja elämänsä josta juuri itse ottaa ja pitää ottaa vastuu (mutta joskus kiva äidinkin kuunnella että suunnitelmat käy yksiin minun ajatusmaailman kanssa)
mä yhdyn aloitukseen heti kun julkaistaan tietoa, paljonko opiskelijaäidin tulot on opiskeluvuosina! Nykyään opiskelun tuet sunmuut on niin hanurista,et hohhoijaa. Sit ihmetellää ku moni jättää koulun kesken, jotkut ei jaksa edes töitä tehdä opiskelun ohessä, mites lapsi sitten. Mutta muuten oon samaa mieltä,että nuorena jaksaa!
Toinen vielä mikä ihmetyttää on se että nuoret velkaannutetaan heti kun toisen asteen koulutukseen lähtee, opintolainaa opintolainaa...tuet ei riitä ni pakko ottaa laina, kyllä mua ainakin nyt vit*uttaa niitä maksella... Sit ihmetellään tosiaan kun nuoret ei jaksa yms stressiä, kai se ny ressaa kun heti veloissa ja silti ei rahat riitä mihkään, hyvä jos vuokriin.
Toinen vielä mikä ihmetyttää on se että nuoret velkaannutetaan heti kun toisen asteen koulutukseen lähtee, opintolainaa opintolainaa...tuet ei riitä ni pakko ottaa laina, kyllä mua ainakin nyt vit*uttaa niitä maksella... Sit ihmetellään tosiaan kun nuoret ei jaksa yms stressiä, kai se ny ressaa kun heti veloissa ja silti ei rahat riitä mihkään, hyvä jos vuokriin.
V
vierailija
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja TavisÄiti:mä yhdyn aloitukseen heti kun julkaistaan tietoa, paljonko opiskelijaäidin tulot on opiskeluvuosina! Nykyään opiskelun tuet sunmuut on niin hanurista,et hohhoijaa. Sit ihmetellää ku moni jättää koulun kesken, jotkut ei jaksa edes töitä tehdä opiskelun ohessä, mites lapsi sitten. Mutta muuten oon samaa mieltä,että nuorena jaksaa!
Niin, kun menet lapsellisena opintojen ohella töihin, ne tulot otetaan huomioon hoitomaksua laskettaessa. Ja perheellisenä kuuluu yleisen asumistuen piiriin, ja asumistuki pienenee kun on palkkatuloja. Eli mitään hanttihommia ei kannata tehdä opiskelun lisäksi, koska palkasta kuitenkin vähennetään heti osa. Rahallinen hyöty voi olla minimaalinen ja sekin aika on perheeltä pois. Jos oman alan hommia saa opiskeluaikana, niistä saadusta työkokemuksesta on sentään hyötyä kun valmistuu.
K
kannanottaja
Vieras
Kuinka moni ketjussa on esikoisensa saadessa ollut lähellekkään 29-v? Itse lopettelin opiskeluja lähempänä kolmeakymppiä (tosin usean jatko-opintovuoden jälkeen) ennen työelämää. Ja se oli kyllä omaa kovapäisyyttä kun ei älynnyt kotikaupungista lähteä tänne ruuhkasuomeen aikaisemmin. Vaikka olen kepulainen en allekirjoita hyssälää täysin. Hällä lienee hiukan ruusuinen kuva opintojen ja lastenteon yhdistämisestä (liekö akateemisia lestaperheitä lähipiirissään). Mutta tottahan se on, että sen verran kun on alle 25-vuotiaita äitejä on oltava niitä yli 33-vuotiaita ensisynnyttäjiä kun keski-ikä on se 29. Lähempänä 35-vuotta alkaa tulla hoppu, jos kolme lasta pitäs tehdä. Pelkään pahoin, ettei koulutetut kolmekymppiset tosiaan välttämättä halua sitä kolmea lasta.. Itselläni ei siis ole ja syksyllä tulee 31-v. täyteen. En tosiaan kahdehdi opiskelevia lapsiperheitä, mutta yhteiskunnallisesti on "turvallisempaa" tehdä opinnot ensin, pistäytyä työelämässä ja vasta sitten ryhtyä lapsen tekoon. Lissu on nyt tarttunut tuohon ensisynnyttäjän keski-ikään kynsin ja hampain, mut pelkästään taloudelliset kannustimet ei välttämättä ratkaise kysymystä ainakaan kauan opintojaan tehneiden keskuudessa.
Mä olen opiskelija, vaikken ollut kovin nuori (28v) kun sain ensimmäisen lapsen.
Täällä saa huiman korotuksen opintotukeen (n 40?/kk) jos on lapsia. Onhan sekin tervetullut raha, vaan ei se mitenkään vaikuta siihen aikooko sitä opiskella vai ei.
Täällä saa huiman korotuksen opintotukeen (n 40?/kk) jos on lapsia. Onhan sekin tervetullut raha, vaan ei se mitenkään vaikuta siihen aikooko sitä opiskella vai ei.
J
jurristi harmaana
Vieras
Mä valmistuin ekaan ammattiini (opistoaste) toukokuussa v.2000 22-vuotiaana, esikoinen syntyi pari kk myöhemmin. Opiskeluajan olin tehnyt jatkuvasti tulevan alani töitä, joten omalla kohdalla olin jo saanut ns. jalan oven väliin koskien työelämää. Toinen lapsi syntyi sitten esikoisen täyttäessä kolme vuotta (välin olin ollut töissä).
Toisen lapsemme täytettyä kaksi vuotta lähdin opiskelemaan uutta ammattia itselleni ja tällä kertaa yliopistoon. Opiskelin kaksi vuotta (ja ohessa tein vanhan alani töitä ) ja kolmas vuosi onkin mennyt vauvalomalla. Nyt syyskuussa astun taas opintojeni pariin (kolmas lapsemme silloin 1v3kk) ja tahtia on aikomus kiristää jonkun verran tänä vuonna, jotta saisin omaa vuosikurssia otettua hieman kiinni. Tulen olemaan 32-33 -vuotias, kun valmistun toiseen ammattiini. Lapsiluku tulee meidän perheessämme jäämään tähän kolmeen.
Mies on ollut vakitöissä koko ajan. Tapoja on monia ja kyllä meidän kohdallamme asiat ovat menneet niin kuin omaan elämäntilanteeseemme on sopinut, emme me lapsiamme ole yhteiskuntaa ajatellen "tehneet"....tuskinpa moni moni muukaan.
Toisen lapsemme täytettyä kaksi vuotta lähdin opiskelemaan uutta ammattia itselleni ja tällä kertaa yliopistoon. Opiskelin kaksi vuotta (ja ohessa tein vanhan alani töitä ) ja kolmas vuosi onkin mennyt vauvalomalla. Nyt syyskuussa astun taas opintojeni pariin (kolmas lapsemme silloin 1v3kk) ja tahtia on aikomus kiristää jonkun verran tänä vuonna, jotta saisin omaa vuosikurssia otettua hieman kiinni. Tulen olemaan 32-33 -vuotias, kun valmistun toiseen ammattiini. Lapsiluku tulee meidän perheessämme jäämään tähän kolmeen.
Mies on ollut vakitöissä koko ajan. Tapoja on monia ja kyllä meidän kohdallamme asiat ovat menneet niin kuin omaan elämäntilanteeseemme on sopinut, emme me lapsiamme ole yhteiskuntaa ajatellen "tehneet"....tuskinpa moni moni muukaan.
