OYS:n synnytyskäytännöt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mp75
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

mp75

Jäsen
10.09.2007
31
0
6
Voisiko joku kertoa kokemuksia, mielellään mahdollisimman tuoreita, OYS:n "synnytyskäytännöistä". Olen kaksi lasta käynyt synnyttämässä Oulaskankaalla ja kolmatta odotan syntyväksi talvella. Nytkin olen 99 % varmuudella jo valinnut Oulaskankaan synnytyspaikaksi (jos kaikki menee hyvin raskauden kanssa), mutta ajatus erossaolosta lapsista hiertää..... Edellisellä kerralla olimme koko perhe perhehuoneessa, mutta nyt taitaa olla jo ajatuksena täyttä utopiaa.

Eli tämän vuoksi haluaisin vielä jonkinlaista konkreettista faktatietoa OYS:n käytännöistä. Oulaskankaalla olen "saanut" synnyttää lapset haluamallani tavalla, ilman lääkkeellisiä kivunlievityksiä ja valitsemassani ponnistusasennossa. Toki selvää on ollut että lapsen vointi määrittelee näitä valintoja tuollakin. Mutta mitään vääntämistä ei asiassa ole kätilöiden kanssa tarvinnut käydä, päinvastoin. OYS:n kohdalla hiertää lähinnä tuo "loppuhuipennus" - aivan suoraan on sanottu, ettei OYS:ssa esim. jakkaraa käytetä. Oletan, etteivät muutkaan kätilön kannalta "haastavat" asennot tule kyseeseen. Tietystikään OYS:ssakaan ei väkipakolla tulla puudutteita pistämään.... Eri asia, millä tavalla kivut kestää, jos ei pääse esim. ammeeseen tai suihkuun, kuten aikaisemmilla kerroilla. Puhumattakaan, että sängyssä pitäisi maata.

Kun asiaa on sivuttu esim. neuvolassa, tuodaan esille näitä samoja juttuja kun taannoin esikoisen kohdalla tutustumiskäynnillä OYS:ssa: sängyn pääty voidaan nostaa "aivan pystyyn asentoon" jne. Ei minua se sängyn päädyn asento kiinnosta, vaan se, missä asennossa lapsen saan ulos ponnistettua. Olen aivan vakuuttunut, etten kumpaakaan lapsistani olisi ns. perinteisessä sukka-asennossa ulos pusertanut ilman imukuppia ja/ tai epparia. Kuopus oli yli nelikiloinen ja isopäinen ja ponnistin häntä täysin pystyssä konttausasennossa 20 minuuttia täysin voimin. Esikoinen syntyi jakkaralla, kun ensin puoli tuntia yritin (ammeessa) puoli-istuvassa asennossa, ilman mitään tuloksia....

Eli kertokaapa te OYS:ssa synnyttäneet kokemuksianne! Haluaisin tietää, täytyykö tämän vuoksi jälleen ajaa 100 km päähän keskellä talvea, todennäköisesti keskellä yötä, kuten kahdella viime kerralla.... Vai voiko luottaa siihen, ettei väkisellä sänkyyn kammeta ponnistamaan OYS:ssakaan? Ymmärrän kyllä sinänsä motiivit näihin "käytäntöihin", jos ja kun kätilöillä on monta synnytystä hoidettavana samaan aikaan, ettei siinä ehkä ole mahdollisuuksia jakkarasynnytyksiin tms.

Entä millä todennäköisyydellä pääsee esim. suihkuun (ammeita lienee aika vähän synnyttäjien määrään nähden)? Aikaisemmissa synnytyksissä on lämmin/ kuuma vesi ollut aivan must, supistuskivut "kuivalla maalla" on kestänyt joten kuten ainoastaan tulikuumien jyväpussien turvin, sen ajan kun ollut aivan pakko.

 
Eikö kenelläkään ole mitään rohkaisevaa kerrottavaa? Pitääkö tästä vetää johtopäätöksiä....? Eli pitkä viesti pähkinänkuoressa: Oletko saanut OYS:ssa synnyttää "haluamallasi tavalla" - esim. ponnistaa pystyasennossa/ jakkaralla/ ylipäätään muualla kuin synnytyssängyssä/ -tuolissa, josta sen päädyn saa "aivan pystyyn asentoon" mutta asento on siis loppupeleissä se sama jalat koukussa telineissä? Oletko päässyt suihkuun/ ammeeseen vapaasti jos sellainen on ollut vapaana?

Ja vielä yksi lisäkysymys tuli mieleen: Onko joku joskus kieltänyt vauvan kylvettämisen heti syntymän jälkeen tai onko asiasta eli kylvetyksen tarpeellisuudesta heti syntymän jälkeen muuten keskusteltu? Mielestäni Oulaskankaalla kylvetetään vasta seuraavana päivänä ja vauva vain päällisin puolin puhdistetaan synnytyksen jälkeen. Tämäkään ei käsittääkseni ole ihan merkityksetön juttu vauvan kannalta.
 
Olen 3 lasta synnyttänyt oysissa.
Esikoinen syntyi 2005 suunnitellulla sektiolla. Opiskelija oli mukana (lupasin, että voi olla) ja ompeli mulle muutaman päällimmäisen tikin bikinirajaan. jostain syystä hän jätti yhden tikin välin niin pitkäksi, että siihen kohtaan jäi pienoinen "nyppy" ihosta. No, eihän tuo mihinkään näy. Muuten kaikki sujui synnytyksessä hyvin.

Osastolla oli kiire, ja minulle sanottiin suoraan, että sektioäidit joutuvat vähän "kärsimään" heidän kiireestään. Apua kyllä saa, kun VAATII. Mutta todellakin pitää vaatia.

Toinen lapseni syntyi 2006, synnytys käynnistettiin oksitosiinitipalla, ja olin tosi kipeä. Sain epiduraalin, ja ilmeisesti sen takia jouduin "petipotilaaksi" eli avautuminen sujui tuskissaan sängyssä maaten. En itsekään oikein osannut vaatia mitään, enkä tiedä, kuinka paljon tuo tippa rajoitti liikkumistani ym. Suihkuun en ainakaan sen takia päässyt.

Vauva oli hieman huonossa asennossa, korva olkapäätä vasten pää vinossa, ja se aiheutti sen, että repesin aika paljon. Kätilö kertoi huonosta tarjonnasta etukäteen, ja oli muutenkin todella ammattitaitoinen, ja hoiti tilanteen hienosti. Vauvan asennosta johtuen jouduin ponnistamaan jalat jalkatuilla, että saadaan lantiota tarpeeksi auki.

Kätilö teki käsillään vauvalle tilaa, leikkasi epparin ja pienen viillon emättimen suuaukolle reunaan, että repeämä ohjautuu peräaukosta ja sulkijalihaksesta poispäin.
Koin kätilön todella ammattitaitoisena.

Kolman lapsi syntyi niin ikään Oysissa 2008, ja tällä kertaa synnytys käynnistyi itsekseen. Oysissa annetaan vesiperäruiske ennen synnytystä (paitsi tällä kertaa mulle ei annettu, koska olin sairaalaan tullessa 6cm auki, ja pelkäsivät vauvan syntyvän vessaan)

Mua ärsytti eniten se, että olisi halunnut liikkua avautumisen aikana, mutten voinut liikkua niin paljon, kuin olisin tahtonut, koska oli ne typerät remmit vatsan ympärillä (mitkä mittaavat sikiön sykettä ja supistuksia). Mulla jostain syystä sattuu ne vyöt, joten mielelläni olisin ilman.

SAin kuitenkin liikkua minkä pystyin, ja aika paljonhan tuolla saa olla huoneessa ihan rauhassa, kätilö käy välillä kurkkaamassa ja kysymässä vointia ym.
Kivun lievitykseksi on mulle tarjottu ainakin suihkua, ammetta, ilokaasua, akvarakkuloita, kaurapussia, keinutuolia, sekä erilaisia puudutteita. Happiviikset olen itse pyytänyt ponnistusvaiheen ajaksi, ne kyllä laitetaankin kai aika rutiinisti. (mua ei haittaa, tykkään niistä :D )
Kouhunkaulan puudutteen sain/pyysin, muuta en kaivannut.

Tämänkin vauvan ponnistin sängyllä, sukista kiinni pitäen. En tiedä, olisiko muita vaihtoehtoja ollut, en kysynyt, koska itselleni passaa tuo puoli-istuva asento.
Tämä vauva oli liki 3900g, ja kätilö oli käsittääkseni aika vasta valmistunut. Oikein ystävällinen ja mukava kätilö. Mulle ei tehty epparia (kätilö itse sanoi, ettei tee, koska repeämä paranee paremmin). Vauva syntyikin helposti päähän asti, mutta jäi ulosauttovaiheessa hartoista jumiin (leveäharteinen kaveri) ja oli aika ikävää ponnistaa vauva väkisin ulos, kun siinä sitten repesi välilihakin. Mulla murtui ilmeisesti tuossa vaiheessa häntäluu ja vauvalla solisluu myös. (solisluu huomattiin vasta lapsivuodeosastolla, ja häntäluun murtuma jäi huomaamatta, ainakaan siitä ei tullut merkintää mihinkään)

Oysissa antavat mielellään oksitosiinia jälkeisten irtoamiseen, sekä k-vitamiinin vauvalle. Vauvan saa heti syntymän jälkeen paidan alle, iho kontaktiin, ja vasta sen jälkeen vauva mitataan ja punnitaan. Enimmät "liat" pyyhitään pois, vauvaa ei kylvetetä salissa ollenkaan, itse asiassa uudelleen synnyttäjien vauvoja ei kylvetetä osastollakaan. (ainoastaan ensisynnyttäjille kylvetys opetetaan osastolla). Heti toimenpiteiden (mittaus ym.) jälkeen vauva annetaan takaisin imetystä varten.

Ammeeseen ei Oysissa ainakaan saa synnyttää, mutta mulla on sellainen mielikuva, että jakkara olisi mahdollinen. (kannattaa soittaa synnärille ja kysyä, jos asia on kovin tärkeä)
ammeita ei siis ole montaa, suihku kyllä on joka huoneessa, ja sinne myös pääsee. (jollei ole mitään estettä)

Ei mulla ole mitään huonoja kokemuksia Oysista, mun mielestä siellä kuunnellaan äidin toiveita ihan hyvin, ja saa mennä omien tuntemusten mukaan.
 
Minä olen synnyttänyt 4 kertaa OYSissa. Esikoisen synnytystä (v. 1999) lukuunottamatta olen ollut tyytyväinen. Esikoinen oli avotarjonnassa ja sen takia synnytys ei sujunut hyvin. Tosin en syytä kätilöä tai sairaalaa. Oli vaan huono tuuri vauvan asennon takia eikä sitä tiedetty etukäteen.

Viimeksi synnytin 7.1.2009. Silloin kysyttiin mitä puudutuksia haluan/en halua. Kävelin avautumisvaiheessa ympäri huonetta ja vaihdoin sängystä keinutuoliin ja taas takaisin. Synnytys käynnistettiin ison koon vuoksi ja siksi oli hälyytetty toinen kätilö kaverisi valmiuteen mikä oli ihan hyvä vaikkei sitä tarvittu. Synnytysasennosta kysyttiin. Sanoin että olen aiemmin aina synnyttänyt puoli-istuvassa asennossa. Kätilö itse ehdotti konttausasentoa, mutta halusin pysyä tutussa ja turvallisessa. Se mikä minua ärsytti oli kun kätilö ei antanut ponnistaa heti koko päätä ja piteli vuvaa päästä ettei tule liian nopeasti. Tosin tämä oli minun hyväkseni. Iso kun oli tulossa niin hitaasti parempi ettei mun paikat repeä. Pojalla oli syntyessään "mustikkaiset" kasvot mutta mulla ei revenny paikat ollenkaan. Vauva oli ensin paidan alla ja sen jälkeen kinaa pyyhittiin urakalla pois (oli paljon) ja sitten kylvetettiin.

Osastolla oli melko kiire, mutta kaks "omaa kätilöä" oli niin ihania että kävin lähtiessä erikseen kiittämässä toista näistä kun oli vuorossa silloin. Kaikilla kätilöilla on omat huoneet hoidettavana eli kätilöt tietävät paremmin omien "hoidokkiensa" jutut kun eivät hoida kaikki kaikkia. Minä en ole sellainen joka kaipaa koko ajan jotakin kyselemään vointia ja hyysäämään ja ehkä siksi minusta osastollakin on homma aina toiminut tosi hyvin. (Vaikka käytiinkin kyselemässä lähes liikaakin)

Lisään vielä...

Kolmosen aikaan (2006) kysyin jakkaralla synnyttämisestä ja olis silloin ainakin onnistunut. Itellä vaan meni pupu pöksyyn ja halusin olla puolimakuulla. Varmaan nyt viidennelläkin kerralla pysyn tutussa ja turvallisessa puoli-istuvassa asennossa sukista kiinni pitäen. Ponnistuksen kesto on näillä kolmella viimeisimmällä kerralla ollu minuutista neljään joten miksi enää tässä vaiheessa muuttamaan kaavaa ;)
 
Kiva kun tulee lisää kertomuksia. Olen käsittänyt, että kätilöstä aika paljon kiinni tuo synnytyskokemus, tietysti näin joka paikassa. Mutta onko sitten OYS:ssa myös näitä eri "koulukunnan" kätilöitä, jotka tykkäävät että synnyttäjän tulee mielellään maata sängyllä selällään - jos nyt pieni kärjistys sallitaan? Oulaskankaasta ainakin tiedän sen, että siellä on kaikki kätilöt koulutettu hoitamaan esim. vesisynnytyksiä, joten kovin "vanhoilliset" asenteet tuskin voi yhdelläkään kätilöllä siellä olla....
 
Synnytin viikko sitten toisen lapseni OYS:issa ja sain kyllä synnyttää haluamallani tavalla, eli mahdollisimman vähällä puuttumisella.
Eka kokemushan oli helkkarin huono, se myös kyseisessä sairaalassa, mutta tämä toinen oli kyllä juuri sitä mitä toivoin.
Halusin synnyttää toisen luonnollisesti ja ilman turhia toimenpiteitä. Tämä oli kirjattu toiveisiini ja ilmoitimme sen kätilölle heti synnytyssaliin saavuttaessakin.
Sainkin synnyttää toisen lapseni ilman puudutuksia ja olla liikkeessä koko ajan, missään vaiheessa minua ei sidottu sänkyyn kiinni. Yhden kerran ajettiin käyrää, mutta senkin aikana seisoin kun makaaminen oli täysin mahdotonta. Ponnistin sängyllä istuen. Jakkarakin oli laitettu valmiiksi kun sitä toivoimme mutta lopulta kuitenkin päädyin sängylle, omasta halustani.
Luulen että kyse on siitä kuinka jämäkästi toiveensa esittää... Mieheni toimi koko synnytyksen ajan puhetorvena ja kätilö suostui kaikkiin toiveisiimme mukisematta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pippamama:
Synnytin viikko sitten toisen lapseni OYS:issa ja sain kyllä synnyttää haluamallani tavalla, eli mahdollisimman vähällä puuttumisella.
Eka kokemushan oli helkkarin huono, se myös kyseisessä sairaalassa, mutta tämä toinen oli kyllä juuri sitä mitä toivoin.
Halusin synnyttää toisen luonnollisesti ja ilman turhia toimenpiteitä. Tämä oli kirjattu toiveisiini ja ilmoitimme sen kätilölle heti synnytyssaliin saavuttaessakin.
Sainkin synnyttää toisen lapseni ilman puudutuksia ja olla liikkeessä koko ajan, missään vaiheessa minua ei sidottu sänkyyn kiinni. Yhden kerran ajettiin käyrää, mutta senkin aikana seisoin kun makaaminen oli täysin mahdotonta. Ponnistin sängyllä istuen. Jakkarakin oli laitettu valmiiksi kun sitä toivoimme mutta lopulta kuitenkin päädyin sängylle, omasta halustani.
Luulen että kyse on siitä kuinka jämäkästi toiveensa esittää... Mieheni toimi koko synnytyksen ajan puhetorvena ja kätilö suostui kaikkiin toiveisiimme mukisematta.

Kiva kuulla että tällaistakin tapahtuu :) Olitko etukäteen yhteydessä sairaalaan eli oltiinko siellä tietoisia, että eka synnytyskokemuksesi oli tosi huono? Oliko tällä mielestäsi vaikutusta suhtautumiseen toisessa synnytyksessä? En tiedä miksi minulla on niin älyttömän skeptinen asenne tuota OYS:a kohtaan.... Uskoisin että loppupeleissä menemme sinne Oulaskankaalle nyt kolmannellakin kerralla, jos kaikki menee hyvin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mp75:
Kiva kuulla että tällaistakin tapahtuu :) Olitko etukäteen yhteydessä sairaalaan eli oltiinko siellä tietoisia, että eka synnytyskokemuksesi oli tosi huono? Oliko tällä mielestäsi vaikutusta suhtautumiseen toisessa synnytyksessä? En tiedä miksi minulla on niin älyttömän skeptinen asenne tuota OYS:a kohtaan.... Uskoisin että loppupeleissä menemme sinne Oulaskankaalle nyt kolmannellakin kerralla, jos kaikki menee hyvin.

Kävin raskausaikana pelkopolilla juttelemassa kätilön kanssa ja silloin kirjattiin ylös toiveitani synnytyksen suhteen. Käytiin myös läpi edellinen synnytys - mikä meni pieleen ja miksi.
Varmasti tuolla keskustelulla oli jonkin verran vaikutusta. Luulisin että enemmän vaikutti kuitenkin se että olin niin rauhallinen ja varma siitä etten tarvinnut puudutteita. Myös se, että mies oli tukenani päätöksessäni vaikutti.
Olettaisin että kun toive luonnollisesta synnytyksestä on kirjattu ylös- vaikka esitietolomakkeeseen niin kätilökin valikoituu mahdollisuuksien mukaan toiveen mukaisesti.
 
Minulla on viisi mahtavaa synnytyskokemusta Oys:sta. Ammattitaitoinen, ihana henkilökunta, jonka hoidossa on turvallista synnyttää. Olen kokenut että toiveitani on kuunneltu ja mahdollisuuksien mukaan toteutettu. Kokemusta on sekä luomusynnytyksestä että monista puudutuksista. Paras kokemus oli ehdottomasti luomusynnytys. Koin itse osallistuneeni synnytykseen, eikä lapseni saanut minkäänlaisia "huumeita". LIsäksi kätilö, hieman jo vanhempi nainen, oli aivan mahtava. Juuri oikealla alalla!!!
Luomusynnytyksen loppuhuipennus tapahtui muuten jakkaralla, johon nousin suoraan ammeesta! Jakkara oli sellainen, jossa mieheni istui takanani. Ja lapsen sain suoraan syliini. Mikä ihana tunne. :) Kätilö muistaakseni puhui tandem-jakkarasta. Suosittelen lämpimästi Oyssia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lille:
Luomusynnytyksen loppuhuipennus tapahtui muuten jakkaralla, johon nousin suoraan ammeesta! Jakkara oli sellainen, jossa mieheni istui takanani. Ja lapsen sain suoraan syliini. Mikä ihana tunne. :) Kätilö muistaakseni puhui tandem-jakkarasta. Suosittelen lämpimästi Oyssia.

Heti suollan tähän kysymyksiä: Milloin synnytit jakkaralla? Oliko monesko lapsi kysymyksessä? Oletko synnyttänyt isoja vauvoja esim. yli 4-kiloisia? Miten muiden lasten kohdalla on menneet synnytykset eli oliko tuo jakkarasynnytys ns. harvinainen poikkeus, pitikö asiasta "väitellä"?

Ihmettelen informaation sekavuutta, kun neuvolalääkäri väittää (aivan vastikään) ettei OYS:ssa jakkaraa "käytännössä käytetä". Eli jonkunmoinen "politiikka" on siinä ainakin lääkärien mielestä.... Pitääkö "jakkaramyönteisen"/ aktiivisynnytyksiin myönteisesti suhtautuvan kätilön salakuljettaa jakkara saliin vai miten se toimii....? No, tämä nyt puoliksi huumorilla :)

Semmoistakin olen kuullut, että jos esim. 4-kiloista vauvaa odotetaan syntyväksi, laitetaan sängylle/ synnytystuoliin, jossa kätilöllä parhaat mahdolliset "työskentelyolosuhteet". Kuopus oli 4180 g ja synnytin hänet veteen OAS:ssa mikä siis tarkoittaa, ettei kätilö pysty juuri mitenkään auttamaan (pään syntymisen jälkeen kyllä kahden kätilön voimin kiskottiin iso kaveri ulos). Mutta tuolla ei siis lapsen koko asettanut rajoituksia synnytysasentoon (ainakaan vielä tuo 4 kg). Esikoinen syntyi jakkaralla samoin OAS:ssa, OYS:ssa kerrottiin, ettei esikoista voi/ kannata jakkaralla yrittää synnyttää, kun ponnistusvaihe on niin pitkä jnejne. Sama juttu synnytysvalmennuksessa esikoista odotellessa, "OYS:ssa ei jakkaraa käytetä" koska onhan se kätilöllekin tosi huono työskentelyasento (suora lainaus valmennuksen pitäjältä ).

Edelleen siis arvon kumpaan mennä kolmatta synnyttämään, tosin 90 % varmuudella OAS:aan, tuntuu tällä hetkellä...
 

Yhteistyössä