p*ska äiti

[vierailija]

Huh, on ollu tosi rankkaa koulun aloittaneen tytön kanssa. Alkoi jo ennen koulun alkua ja jatkuu yhä.

Muutamia ongelmakohtia

- harrastuksissa pelleily - tyhmäilee ja riekkuu treeneissä, en tiedä luuleeko saavansa kavereita/huomiota, mutta muita lapsia ei tunnu kiinnostavan
- läksyjä alkaa innolla tekemään mutta sitten se muuttuu tuskaksi, ei keskity, sutasee, hermostuu jos vaadin enemmän
- jatkuva huutaminen - alkaa huutaan joo asiasta, rääkyy sisällä niin että varmaan naapuritkin kohta hermostuu
- yleensä ottaen kaikki asiat on vaikeita.

Ymmärrän, että koulun alku on jännittäny mutta mulla palaa nykyään joka päivä kiinni. Ei vaan jaksa enää hermostumatta ja pahaltahan se tuntuu, varmaan lapsestakin. En esimerkiksi jaksa auttaa enää kohta läksyissä kun yksi asia käydään ja kysyn heti perään saman, niin se on unohtunu jo? Ei oikein tiedä että eikö se keskity vai eikö se vaan tajua.

Vaikea selittää mutta joka asia vaan hiertää nyt tuon ipanan kanssa. Jos se ei kärtyä tai huuda, niin se pelleilee "hysteerisesti".

Onhan näitä vaikean tuntoisia vaiheita ollu ennenkin mutta ne on myös menny kohtuudella ohi. Nyt tää vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Me huudetaan ja itketään molemmat joka päivä. Tuntuu jo tosi raskaalta. Olen myös yrittäny uskoa aina että kehumisen kautta hyvää käytöstä tilalle mutta tuntuu että positiivistä palautetta ei pysty enää juuri mistään antamaan.

 

[vierailija]

Huh, on ollu tosi rankkaa koulun aloittaneen tytön kanssa. Alkoi jo ennen koulun alkua ja jatkuu yhä.

Muutamia ongelmakohtia

- harrastuksissa pelleily - tyhmäilee ja riekkuu treeneissä, en tiedä luuleeko saavansa kavereita/huomiota, mutta muita lapsia ei tunnu kiinnostavan
- läksyjä alkaa innolla tekemään mutta sitten se muuttuu tuskaksi, ei keskity, sutasee, hermostuu jos vaadin enemmän
- jatkuva huutaminen - alkaa huutaan joo asiasta, rääkyy sisällä niin että varmaan naapuritkin kohta hermostuu
- yleensä ottaen kaikki asiat on vaikeita.

Ymmärrän, että koulun alku on jännittäny mutta mulla palaa nykyään joka päivä kiinni. Ei vaan jaksa enää hermostumatta ja pahaltahan se tuntuu, varmaan lapsestakin. En esimerkiksi jaksa auttaa enää kohta läksyissä kun yksi asia käydään ja kysyn heti perään saman, niin se on unohtunu jo? Ei oikein tiedä että eikö se keskity vai eikö se vaan tajua.

Vaikea selittää mutta joka asia vaan hiertää nyt tuon ipanan kanssa. Jos se ei kärtyä tai huuda, niin se pelleilee "hysteerisesti".

Onhan näitä vaikean tuntoisia vaiheita ollu ennenkin mutta ne on myös menny kohtuudella ohi. Nyt tää vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Me huudetaan ja itketään molemmat joka päivä. Tuntuu jo tosi raskaalta. Olen myös yrittäny uskoa aina että kehumisen kautta hyvää käytöstä tilalle mutta tuntuu että positiivistä palautetta ei pysty enää juuri mistään antamaan.

Normimeininkiä ekaluokkalaiselle. Lapsella ei riitä eväät kaikkiin muutoksiin ja uusi paikka jännittää.

Kokeile jättää harrastukset pois, jos lapsi on kärttyisä. Koulupäivän jälkeen pitää tehdä läksyt vanhempien ohjauksella, vähän ulkoleikkiä, ja aikaisin sänkyyn. Hyvä idea on myös jättää kaikki tietokonepelit ja kännykkäpelit vain viikonloppuihin, jotta lapsi pystyy paremmin rauhoittumaan iltaa kohti. Meillä oli ihan samanlaista kirkumista ja häiriköintiä harrastuksissa, kunnes tajusimme, että lapsen illat on rauhoitettava akkujen lataamiselle. Noin pieni vaan ei jaksa pitkiä päiviä ja siihen päälle harrastuksia.

 

[vierailija]

Niin ja vielä omista tuntemuksista... Hermo kun palaa niin huudan ja sanon pahastikin. Sitten kaduttaa ja tuntuu ihan siltä että olen pilannu lapsen elämän ja mun moitteet tekee lapsesta vaan epävarmemman - noidankehä
Kuitenkin seuraavana päivänä taas joku vastaava ongelma ja hermo palaa taas.

Oon jo ihan poikki eikä tunnu enää sellasta huomenna uusiksi uudella puhdilla -fiilistä, mikä normisti tulee.

Harrastuksissa luvassa pieni tauko. Kännyjä yms ei saa pelata kuin pitemmillä ajomatkoilla, telkkariakin katsoo vain aamulla. Herää siis itse ennen koulun alkua katsomaan. Nukkua voisi minusta vähän pitempään.

Huh kiitos neuvoista! Yritän tuota rauhoittumista tehdä.

Sekin on vaikeaa että naapurin tytön kanssa pitäs olla koko ajan... Voi kun keksisin jotain mielekästä yhyeistä tekemistä, jonka sais tehyä ilman ongelmia. Mutta tuntuu vähän että kaikki tekeminen kaatuu kiukutteluun, jonka sietokyky mulla on tällä hetkellä nolla.

 

[vierailija]

Kuulostaa tosiaan siltä että lapsi kaipaa rauhoittumista. Entäs jos nappaat aina alkuilasta kainaloon ja luet hänelle satuja jotain satuja. Läheisyys on tärkeää ekaluokkalaiselle. Sitten rauhoituneena tekemään jotain muuta. Muistan ihan omasta lapsuudesta että ihania satuja tuossa iässä oli Astrid Lindgrenin jutut.

 

[vierailija]

Kuulostaa tosiaan siltä että lapsi kaipaa rauhoittumista. Entäs jos nappaat aina alkuilasta kainaloon ja luet hänelle satuja jotain satuja. Läheisyys on tärkeää ekaluokkalaiselle. Sitten rauhoituneena tekemään jotain muuta. Muistan ihan omasta lapsuudesta että ihania satuja tuossa iässä oli Astrid Lindgrenin jutut.

ohhoh, lipsahtipa kirjoitusvirheitä tekstiini..

 

[vierailija]

Paljonko lapsi harrastaa viikossa? Paljonko nukkuu? Kauanko päivässä tekee läksyjä ja missä vaiheessa päivää?

Lapsi on ihan yliväsynyt ja stressi tilassa, nyt sun pitää rauhottaa tilanne esim. jättämällä harrastukset pois.

Ei tuon ikänen malta aamulla nukkua pidempään jos silloin on vain lupa katsoa televisiota, tietenkin se haluaa sitten sitä herätä katsomaan.

 

[feger]

Harrastus äkkiä pois. TUollainen toiminta häiritsee niitä, jotka ovat ihan oikeasti kiinnostuneita.

 

[vierailija]

Onko harrastus ollut jo pidempään vai onko sekin uusi juttu? Onko lapsella koulussa ja harrastuksissa kavereita?

 

[vierailija]

Harrastanut on 3-4 vuotiaasta asti eli ei ole uutta. Ei härkkää niin paljon että häiritsisi muiden tekemistä. Ryhmässä on pari levottomampaakin sielua. Harrastukset aina ollu kerta viikkoon ja on niistä selvästi nauttinut tähän asti. Nyt siis taukoa ihan muista syistä.

Nukkuu aikalailla yhdeksän tuntia yö. Jos menee varemmin nukkumaan, niin herää vain aikasemmin. En usko, että siinä ongelmaa. Vois toki nukkua sen suositellun kympin mutta uni ei tunnu riittävän. En usko että ongelma on lasten ohjelmissa, että niiden takia heräis. Jos väsyttäis tosissaan, niin tuskin nousis ilman herätystä.

 

[vierailija]

Kavereita on mutta sellasta tosi hyvää ystävää ei ole vielä koulusta löytyny. En usko että kiusausta tai syrjintää on. On itse turhan omistautunut vuotta vanhemmalle bestikselle, mutta kyllä koulussa tuntuu välkällä seuraa olevan yleensä ja kutsuja synttäreille saa. Ei ole se porukan keskipiste mutta yleensä joku hyvä ystävä aina löytyy.

 

[vierailija]

Olen itse kotona tällä hetkellä joten tulee suoraa koulusta kotiin. Syödään välipala ja sitten heti läksyt. Matikka sujuu kun tanssi (pari minuuttia), lukuläksyt vie pitempään, vartti ehkä... Kiukuttelun kanssa pitempään kun käsken ottaan tauon ja siitäkös hermostuu, koska haluais sutasta saman tien läpi että saa leikkiä rauhassa. Ekalla kun on niin pari kertaa viikossa tulee läksyä.

 

[vierailija]

Mä olen huutanut tytöilleni aina ja ne on huutaneet mulle ja toisilleen niin kauan kun muistan. Läksyihin mä olen puuttunut sitten kun koulusta on tullut palautetta ja aika vihaista on tullut joskus. Äitinä sitä on vastuussa siitä että lapset saa ruokaa ja vaatteita ja tälläsistä yleisistä asioista. Koulua ne käy ite eikä se mun tehtävä voi olla koska muutenhan oisin käynyt istumassa niitten puolesta. Koulu rankaisee kyllä aina.

 

[vierailija]

Mä olen huutanut tytöilleni aina ja ne on huutaneet mulle ja toisilleen niin kauan kun muistan. Läksyihin mä olen puuttunut sitten kun koulusta on tullut palautetta ja aika vihaista on tullut joskus. Äitinä sitä on vastuussa siitä että lapset saa ruokaa ja vaatteita ja tälläsistä yleisistä asioista. Koulua ne käy ite eikä se mun tehtävä voi olla koska muutenhan oisin käynyt istumassa niitten puolesta. Koulu rankaisee kyllä aina.

Ilmankos! Lapseni luokalla on eräitä lapsia, joilla on aina läksyt tekemättä, nyt sitten selvisi minkälaiset vanhemmat ovat tällaiseen syynä. Sinun lapsesi ilmeisesti kyseessä -- eikä se koulu tosiaankaan rankaise, koska koulu odottaa vanhempien hoitavan osansa, eli valvovan kotona tapahtuvaa opiskelua.

No, meidän lapsi haluaa eläinlääketieteelliseen, ja tulee sinne pääsemään, koska meidän lapsemme vanhemmat huolehtivat, että läksyt on aina tehty ja kokeisiin luettu. Millaisen tulevaisuuden sinä tarjoat lapsillesi?

 

[viera.s]

No, meidän lapsi haluaa eläinlääketieteelliseen, ja tulee sinne pääsemään, koska meidän lapsemme vanhemmat huolehtivat, että läksyt on aina tehty ja kokeisiin luettu. Millaisen tulevaisuuden sinä tarjoat lapsillesi?

On tämäkin aika hassu ajatusmaailma, näinkö sinä itsellesi ja lapsellesi valehtelet? Eihän jollain ala-asteen läksyillä ja kokeilla ole mitään tekemistä sen kanssa, pääseekö lapsi joskus eläinlääkikseen vai ei. Lukiomenestyksellä jo jonkun verran, mutta eikö lapsenne sitten vielä teini-iässäkään ole oppinut ottamaan vastuuta opiskeluistaan itse? Miten siellä eläinlääkiksessä sitten käy jos lapsi sinne kumminkin pääsee, oletteko sielläkin valvomassa tentteihin lukua? Jos lapsi ei missään vaiheessa opi ottamaan vastuuta ja selviä koulunkäynnistä ilman vanhempien jatkuvaa tukea, se kyllä minusta viittaa lähinnä siihen ettei hänellä ole edellytyksiä yliopisto-opintoihin.

Ei ole minulle ihan vielä ajankohtainen asia koska lapsi vasta eskarissa, mutta toivon kyllä että lapsen saa opetettua ottamaan vastuuta koulusta itse. Toki koulutaipaleen alussa kuitenkin varmistan, että läksyt on tehty.

Minun vanhempani eivät puuttuneet läksyihini tai kokeisiin lukemisiini, muuta kuin pyytäessäni auttoivat kyselemällä jne. Tein läksyt kyllä yleensä aina viime tipassa, ennen nukkumaanmenoa tai sunnuntai-iltana, mutta aina ne tein, koska koin että ne olivat vastuullani. Ja pääsin aikanaan oikikseen, kuten halusin.

 

[HopeaToffee]

Lapsi on väsynyt. Pystytkö muuttamaan lapsen päivän mahdollisimman rennoksi? Harrastus pois ja tilalle paljon leppoisaa kotonaoloa ja ulkona leikkimistä?

 

[vierailija]

Meillä on ihan tarkoituksella rauhoitettu koulun alku. Harrastuksiin saa mennä, jos näen että jaksaa eikä vedä ylikierroksille. Myös vanhemmat ovat saatavilla. Aikaa, syliä, juttelua. Yhdessä ruuanlaittoa ja fillarilenkkejä. Omat jutut saa nyt hetken olla taka-alalla. Sellaista rauhallista ja stressitöntä oleilua. Trust me, it ain't easy. Aikuisten asiat painaa päälle, työssä stressaava projekti päällä ja rahat tiukilla, mutta lapsi tarvitsee nyt muuta kuin kiukuttelevan ja kärttyisen äidin. P.s. tiskipöytä ei kiillä, mutta mitä sitten?