Paha mieli lapsen puolesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Siis MIKSI sä olet sen miehen kanssa, jos teillä ei ole edes fyysistä läheisyyttä :o ? Elätät tyyppiä joka komentelee ja nukkuu omassa rauhassaan omassa huoneessa? Syö sitten valmiissa pöydässä ja sä peset sen pyykit???

En todellakaan tiedä.Tuntuu että ei rakasta edes minua.Miten sitten voisi lapsianikaan.

Koksa entinen miehesi on ollut alkoholisti, mun on pakko epäillä, että ongelmasi on läheisriippuvuus tai kanssa sairastuminen, mitä sanaa siitä halutaankin käyttää. Et vaan osaa elää normaalia elämää, vaan tarvitset sen haittahemmon vierellesi.
Läheisillä ja päihderiippuvaisilla ja muilla addikteilla (tai psyykkisesti sairailla) on otsassa katastrofimagneetti kyltti ja he tuntevat toisensa jo kaukaa. Jotenkin he aina ja aina vaan päätyvät yhteen toistensa kanssa ja luulevat, että se on normaalia elämää. Vetävät toisiaan puoleensa ja torjuvat tunne-elämältään tevreitä ihmisiä.
Tutustu vaikka Melody Betteyn kirjaan "irti läheisriippuvuudesta", Wayne W Dyerin kirjaan "hyväksy itsesi, uskalla elää ja Irene Kristerin kirjaan "Manian varjossa, kun perheenjäsenenä on psyykkinen sairaus" Kaikissa puhutaan samasta asiasta, ihmisistä jotka keräilee katastrofeja ympärilleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ildynia:
Mies kuriin ja tyttö lääkärille. Kuukautiskivut eivät ole normaalia. Kyseessä voi olla esim. endometrioosi.

Kyllä ne kuukautiskivut on normaalia, sori vaan! Tiedän monta kaveria, joilla on ihan tajuttoman kipeet kuukautiset, eikä särkylääkkeetkään auta.
Mutta jospa ne pillerit vielä alkaisivat auttamaan. Ja voi kai niitten merkkiä vaihtaa, jos joku toinen merkki olisi sopivampi? Minäkin kyllä käyttäisin vielä tyttöä uudestaan lääkärissä, ettei tarvitsisi kärsiä. Ja jos yksityiselle on mahdollisuutta mennä, niin mieluummin sinne, kuin arvauskeskukseen...

 
Jos tyttö on niin herkkä arka ja ujo, että hajoaa siksi että joku sanoo, että vessasta vois sammuttaakin sitä valoa välillä, niin sun tehtäväs on auttaa häntä pärjäämään ja kestämään omaa ahdistustaan, niin ettei hajoa niin vähästä.

Nyt tuntuu, että äiti heittäytymällä täysillä tytön suojaksi väärällä tapaa vain ruokkii tätä arkuutta. Joko täytyy opetella auttamaan tyttöä pärjäämään miehen kanssa ja opetella pärjäämään sen kanssa itekkin, tai sitten täytyy ehkä tosiaan lopettaa suhde. Ei nyt vaikuta kovin harkitulta kenenkään touhu tuossa kuviossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja en ihan tajunnut:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
... ja vähän väliä löytyy jotain kurinpalautuslappuja ym. meille.Alan olla tosi väsynyt.Oli paljon mukavampaa asua tyttöjen kans vain kolmestaan.

Siis mitä nää kurinpalautuslaput on? Keneltä ne tulee, mieheltäs???

Mieheltä.esim .ovessa :VÄLIOVI KIINNI,Tiskikoneessa:PITKÄ SEPUSTUS SIITÄ ETTÄ TISKIALATAASEEN EI SA JÄTTÄÄ KUPPEJA VAAN HETI ON TYHJ:TISKIKONE.ym ..ym..en edes jaksa niitä tässä kirjoitella.
Tuntuu kuin eläisimme jossain jossa kokoajan tarkkaillaan mitä teemme,mitä emme ja pitää miellyttää.
Mitään kamalaa emme sentään ole tehneet ,mutta ei oma koti voi olla paikka jossa tarvitsee olla koko ajan sukkasillaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Jos tyttö on niin herkkä arka ja ujo, että hajoaa siksi että joku sanoo, että vessasta vois sammuttaakin sitä valoa välillä, niin sun tehtäväs on auttaa häntä pärjäämään ja kestämään omaa ahdistustaan, niin ettei hajoa niin vähästä.

Nyt tuntuu, että äiti heittäytymällä täysillä tytön suojaksi väärällä tapaa vain ruokkii tätä arkuutta. Joko täytyy opetella auttamaan tyttöä pärjäämään miehen kanssa ja opetella pärjäämään sen kanssa itekkin, tai sitten täytyy ehkä tosiaan lopettaa suhde. Ei nyt vaikuta kovin harkitulta kenenkään touhu tuossa kuviossa.

Samaa mieltä minäkin. Äiti vetää lapsetkin mukaan omaan hulluuteensa...

 
Mielestäni lapselle pitääkin sanoa ,neuvoa ja opastaa asioita ja vaatiakkin jotain joskus ,mutta senkin voin sanoa kauniisti.
Tulimme juuri papan luota missä oli ihana ilmapiiri ...rakastava ym.Ja kun ovesta tulimme ja cvaatteet saimme pois niin mies sanoi suu kireänä ja todella raivoissaan (ei kuitenkaan huutanut) tämän.
Itse en tressaa todellakaan mistään pikkuasioista ,sammutan kyllä lamput ja koitan muutenkin elää hyvin siivosti mutta näyttää silti ettei tästä tule yhtään mitään.
 
Niinno, en tiedä miten hullu tai hulluton ap on, mutta asiassahan on kaksi puolta. Noi laput sisältöineen ei mulle vielä kerro muusta kuin normaalista ärtymyksestä, joka seuraa siitä, että omaan rauhaansa tottunu äijä ei saa naisensa tukea uusperheleikissä.

Nämä lasten arkuudet puolestaan on kinkkinen juttu. Jos siellä taustalla on aitoa traumaa, niitä olis hyvä hoitaa, mutta mun mielestä liika varovaisuus herkän ihmisen ympärillä ei ole hyvästä, se tuottaa semmoista kuplaelämää, joka haittaa tytön sopeutumista elämään. Eli mietin asiaa justiinsa tytön tulevaisuuden kannalta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Mielestäni lapselle pitääkin sanoa ,neuvoa ja opastaa asioita ja vaatiakkin jotain joskus ,mutta senkin voin sanoa kauniisti.
Tulimme juuri papan luota missä oli ihana ilmapiiri ...rakastava ym.Ja kun ovesta tulimme ja cvaatteet saimme pois niin mies sanoi suu kireänä ja todella raivoissaan (ei kuitenkaan huutanut) tämän.
Itse en tressaa todellakaan mistään pikkuasioista ,sammutan kyllä lamput ja koitan muutenkin elää hyvin siivosti mutta näyttää silti ettei tästä tule yhtään mitään.

Miten sä käsittelet miehen kiukkua sitten? Ymmärrätkö itse, että ihmiset eivät yleensä haasta riitaa niistä asioista, jotka niitä oikeasti vaivaa, vaan näistä vaarattomista yksityiskohdista. Eli esim. kukaan ei oikeasti eroa sen takia, että toinen puristaa hammastahnaa väärästä päästä, vaan kysymys on viime kädessä aina tärkeistä asioista: tunteesta ettei saa arvostusta eikä omat tarpeet merkkaa toiselle mitään.

En osaa ollenkaan sanoa, onko ap:n suhteessa asioita, jotka tekevät siitä säilyttämisen arvoisen. Mutta sen tiedän, että jos ero tulee lappujen ja vessanvalon takia, niin silloin ei ole yritetty ymmärtää toisiaan kunnolla. Eli jos teillä on käsittelemättömiä ristiriitoja, ilmapiirin ei kuulukaan olla rakastava vaan kireä - muuten teillä kaiken muun lisäksi teeskennellään (mikä olisi tosiaan omiaan tekemään lapset hulluiksi).

Jos mies ei ole täysin sietämätön ja törkeä suhteessa lapsiin, niin sinänsä lapset saavat myönteisempää oppia elämäänsä, jos äiti kykenee tässä tilanteessa ylittämään omat arkuutensa ja neuvottelemaan miehen kanssa mahdollisuuksista molempia tyydyttävämpään tapaan elää yhdessä. Verrattuna siis siihen, että lapset oppivat, että miehet ovat epäluotettavia kulutushyödykkeitä, jotka on vain viskattava ulos jos käyvät turhan kiusallisiksi. Suhdetaidot ovat periytyvä asia, ja onneksi niitä voi myös kehittää vaikkei suhteeseen pysyvästi päättäisikään sitoutua.
 
Ap. Kirjoituksestasi on vaikea hahmottaa miehesi kontrollihalun suuruutta. Pienet vitutukset ja niiden takia jätetyt laput on arkea perheessä kuin perhessä. Mutta, kokonaisuus ratkaisee. Jos miehesi pyrkii luomaan pelon ilmapiiriä, pyrkii tiukasti konroloimaan muiden perheenjäsenten toiintaa,elämää kotona, on asia vakava ja oikeasti haitaksi lapsellesi.

Olen elänyt ihmisen kanssa, jolla on sairas kontrolloinnin tarve. Tämä pohjautuu hänen todella turvattomaan lapsuuteensa. Aikuisena hän yrittää kompensoida asiaa kontroloimalla kaikkea (jotta elämä olisi ennustettavissa ja tuntuisi turvalliselta.) Hän teki tätä jatkuvasti natkuttaen aivan mitättömistä asioista, raivoten ja huutaen, yrittäen pelotella muita "ruotuun", haluamalla sanoa painavan mielipiteensä (agressiivisesti) kaikesta minun tekemisestäni: pukeutumisesta, kavereista, töistä, menoista, puhetavasta, tavasta istua sohvalla, tavasta nukkua, deodorantin tuoksusta (10 kokeilin eikä mikään kelvannut) jne jne.

Jos miehesi on tuon tyyppinen, on asia oikeasti vakava ja kodin ankara ja pelottava ilmapiiri sairastuttaa sinut ja lapsesi. Tällaiset ihmiset eivät yleensä muutu, edes terapian avulla, käytös voi kuitenkin hiukan lieventyä.

Mieti, pelkäättekö miestäsi ja hänen reaktioitaan. Jos näin on, lähde. Tyttösi tulee haukkumaan sinut aikuisena, jos annat miehesi pilata tyttösi lapsuuden.
 
Viksi, hieno kirjoitus. Mutta mietin edelleen tuota viimeistä kipaletta. Nimittäin, tiedän paljonkin miehiä, jotka pelkäävät vaimojensa reaktioita, enkä silti ihan hetkeen suosittelisi heille eroa.

Miksi: on todella paljon yliherkkiä ihmisiä, jotka pelkäävät omaa varjoaankin. Ja sitten on niitä, jotka pelkäävät ja väistelevät mieluummin kuin kasvattavat itseään aikuisemmaksi puolisoksi, joka ei ole noin vain peloteltavissa. Usein kysymys on myös väärästä mukavuudenhalusta ja epämukavien tunteiden väistelystä. Silloin kriteerisi on liian löysä. Pelolla ja pelolla on eroa. Kaikki pelko ei ole asiallista, eikä kaikki pelko ole voimakasta.
 
no kyllä mun mielestä pitää voida sanoa asioista, se tyyli millä sanotaan on eri juttu. kyllä tuosta voi sanoa, että sammuttaisitko valot yöllä.
vaikka naisilla kuukautiset on niin silti toivoisin meillä yöllä sammutettavan valot. Enkä valittaisi jos lasten isä huomauttaisi asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja hmph:
Tytölle pillerit, niin vuoto pysyy kurissa, kivut myös.

tytöllä on pillerit vaikka on vasta 12-vuotias.Lääkäri määräsi juuri noiden runsaiden vuotojen takia.Mutta tyhjennysvuotokin on tosi runsasta ,hyytymiä ym.
itselläni ei tuollaista vuotoa ole ollut edes synnytysten jälkeen.

Meidänkin 15-vuotiaalle määrättiin pillerit todella epäsäännöllisten kuukautisten vuoksi ja nyt vuoto on ihan hirvittävän runsasta ja kestää yli viikon + vatsakivut + mielialavaihtelut ym. ym. ts. kaikki mahdolliset sivuvaikutukset. Noh, katsotaan vielä hetki ja sitten pillerit vaihtoon tai pois ellei ala helppaamaan.

Mutta suoraansanottuna sun mies on pässi. Noi miehet ei ymmärrä mitä on olla murrosikäinen TYTTÖ - munkin mies päästelee sellasia sammakoita välillä suusta että tekis mieli antaa ympäri korvia. Meillä 13- ja 15-vuotiaat tytöt joilla molemmilla murkkuikä parhaillaan. Pidä miehelle puhuttelu ja ellei käytös muutu niin pihalle. Murrosikä on sitä kaikkein herkintä aikaa jolloin nuorta pitää tukea, arvostaa ja rakastaa. Vaikeeta - tiedän, kun nuoren mieli kuohuu mutta kyllä meidän aikuisten pitää silti kestää ne kuohut.
 
Mä vaadin valojen sammuttamista vessakäynnin jälkeen jopa alle 4-vuotiaaltani ja joulukuussa 6 v täyttävältä. Pidän sitä ihan itsestäänselvyytenä.

En tiedä mitä muuta on taustalla, mutta jos tyttö (ei mikään pikkulapsi vissiin enää jos kuukautisetkin on) romahtaa siitä, että käsketään huolehtia valojen sammuttamisesta, niin kuulostaa tosi oudolta. Ei lainkaan sairaalta kontrolloimisen tarpeelta tms. Mutta on siellä taustalla varmaan muutakin, jos eromietteitäkin jo on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Mieheni ,joka ei ole lasteni isä alkoi sanomaan kiukkusena tytölle ,että jos käy vessassa vois valonkin sammuttaa yöllä et menee paljon sähköä.
tytöllä just alkanut kuukautiset ja itkee niiitä kun on tosi runsaat ja vatsaa sattuu ym.joutuu käymään monta kertaa yös vessassa ja sitten kun siellä unenpöpperös käy niin tästä saa moitteita.muutenkin tisi arka tyttö kun oma isä oli alkoholisti ja pelotti tyttöä.
Ollaan nyt tän nykyisen kans asuttu pian pari vuotta yhes ja vähän väliä löytyy jotain kurinpalautuslappuja ym. meille.Alan olla tosi väsynyt.Oli paljon mukavampaa asua tyttöjen kans vain kolmestaan.
mitä tekisitte tilanteessamme.annoin jo palautetta miehelle ja hän suuttui siitä sitten.sanoi että asukaan miten haluutte ja hän ei enää tee täällä mitään hommia.
Muutenkin suhteemme tosi neutraalia.nukkuu eri huonees kun minä ja ei vietä vap.aikkaa kanssani millään tavoin vaikka olen toivonut.
hänen oma samanik.poika mitä tuo tyttö asuu miehen vanhempien luona ja mies on aina asunut yksin.On 47-v.

'Just tuon vuoksi en ole isäpuolia ottanut. Kasvattanut yhteishuoltajuudessa lapseni paitsi tämän viimeisen olen kasvattanut yksin. En päivääkään asunut samassa taloudessa isänsä kanssa ja lopetin seurustelun lapsen syntymän jälkeen. V
Vuosikausia tässä on mennyt ja saa mennä niin kauan kun tämä viimeinen kotona, katsellaan sitten sillä silmällä mikäli siltä tuntuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
No mikä sun rooli on esim. tässä vessavalokysymyksessä? Yritätkö välittää kiistassa, vai heittäydytkö tyttären asianajajaksi? Jos teet jälkimmäisen, miehestä tulee silloin väkisinkin tilanteessa yleinen syyttäjä.

selitin hänelle ,että tyttö joutuu käymään siellä usein silloin kun on vuotoa.selitin myös ,että on unepöpperöinen ,kipeä ym ja että minusta se ei nyt ole kovinkaan suuri rike jos joskus valo jää jonnekkin päälle.


Ei tuo maata kaada jos vessassa valo yön. Meillä palaa eteisessä ja partsilla läpi yön.
On siinä alussa opettelemista menkkoihin muutenkin ja jos vielä noin runsaat.
 
Mä tulin vain sanomaan että jotkut lamput on paree pitää päällä koko ajan, eivät nääs kulu niin paljoa. Mun mielestä aikuisten ihmisten kesken ei jätetä mitään lappuja vaan keskustellaan jos joku asia kalvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja H:
Mies pellolle! Eikä tosiaankaan tytölle mitään pillereitä. Voi aiheuttaa niin paljon mielialanvaihteluita että ne kun nuorena alottaa niin ei sitten koskaan itsekään tyttö tiedä millainen ois oikeesti luonteeltaan.

Haloo, jos lääkäri määrää ne 12-vuotiaalle niin ne on KIVUN HALLINTAAN!!!! Jollet ole itse moista kipua ja puolentoista vkon runsasta vuotoa kokenut niin hyvä sulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Mielestäni lapselle pitääkin sanoa ,neuvoa ja opastaa asioita ja vaatiakkin jotain joskus ,mutta senkin voin sanoa kauniisti.
Tulimme juuri papan luota missä oli ihana ilmapiiri ...rakastava ym.Ja kun ovesta tulimme ja cvaatteet saimme pois niin mies sanoi suu kireänä ja todella raivoissaan (ei kuitenkaan huutanut) tämän.
Itse en tressaa todellakaan mistään pikkuasioista ,sammutan kyllä lamput ja koitan muutenkin elää hyvin siivosti mutta näyttää silti ettei tästä tule yhtään mitään.

Miten sä käsittelet miehen kiukkua sitten? Ymmärrätkö itse, että ihmiset eivät yleensä haasta riitaa niistä asioista, jotka niitä oikeasti vaivaa, vaan näistä vaarattomista yksityiskohdista. Eli esim. kukaan ei oikeasti eroa sen takia, että toinen puristaa hammastahnaa väärästä päästä, vaan kysymys on viime kädessä aina tärkeistä asioista: tunteesta ettei saa arvostusta eikä omat tarpeet merkkaa toiselle mitään.

En osaa ollenkaan sanoa, onko ap:n suhteessa asioita, jotka tekevät siitä säilyttämisen arvoisen. Mutta sen tiedän, että jos ero tulee lappujen ja vessanvalon takia, niin silloin ei ole yritetty ymmärtää toisiaan kunnolla. Eli jos teillä on käsittelemättömiä ristiriitoja, ilmapiirin ei kuulukaan olla rakastava vaan kireä - muuten teillä kaiken muun lisäksi teeskennellään (mikä olisi tosiaan omiaan tekemään lapset hulluiksi).

Jos mies ei ole täysin sietämätön ja törkeä suhteessa lapsiin, niin sinänsä lapset saavat myönteisempää oppia elämäänsä, jos äiti kykenee tässä tilanteessa ylittämään omat arkuutensa ja neuvottelemaan miehen kanssa mahdollisuuksista molempia tyydyttävämpään tapaan elää yhdessä. Verrattuna siis siihen, että lapset oppivat, että miehet ovat epäluotettavia kulutushyödykkeitä, jotka on vain viskattava ulos jos käyvät turhan kiusallisiksi. Suhdetaidot ovat periytyvä asia, ja onneksi niitä voi myös kehittää vaikkei suhteeseen pysyvästi päättäisikään sitoutua.


Kylläpäs ahma puhuu viisaita! Tuosta aiemmin sanomastasi, "yksin elämään tottunut" tai jotain. Totta, olen kauan elänyt lasteni kanssa ja viimeiset 7 vuotta kuopuksen kanssa kahden, olisipa tähän outoa ketään ottaa, sanomista tulisi.
Olen perfektionisti ja haluan kaiken olevan paikoillaan, ei kukaan osaisi enää kanssani elää enkä jaksa alkaa kouluttamaan ja naputtamaan.
Teen mitä ja milloin haluan, uppoan koneelle, neulomiseen, lukemiseen, kavereiden kanssa "maailmaa parantamaan", kuka sitä katsoisi kun pitäisi seurustellakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viksi:
Ap. Kirjoituksestasi on vaikea hahmottaa miehesi kontrollihalun suuruutta. Pienet vitutukset ja niiden takia jätetyt laput on arkea perheessä kuin perhessä. Mutta, kokonaisuus ratkaisee. Jos miehesi pyrkii luomaan pelon ilmapiiriä, pyrkii tiukasti konroloimaan muiden perheenjäsenten toiintaa,elämää kotona, on asia vakava ja oikeasti haitaksi lapsellesi.

Olen elänyt ihmisen kanssa, jolla on sairas kontrolloinnin tarve. Tämä pohjautuu hänen todella turvattomaan lapsuuteensa. Aikuisena hän yrittää kompensoida asiaa kontroloimalla kaikkea (jotta elämä olisi ennustettavissa ja tuntuisi turvalliselta.) Hän teki tätä jatkuvasti natkuttaen aivan mitättömistä asioista, raivoten ja huutaen, yrittäen pelotella muita "ruotuun", haluamalla sanoa painavan mielipiteensä (agressiivisesti) kaikesta minun tekemisestäni: pukeutumisesta, kavereista, töistä, menoista, puhetavasta, tavasta istua sohvalla, tavasta nukkua, deodorantin tuoksusta (10 kokeilin eikä mikään kelvannut) jne jne.

Jos miehesi on tuon tyyppinen, on asia oikeasti vakava ja kodin ankara ja pelottava ilmapiiri sairastuttaa sinut ja lapsesi. Tällaiset ihmiset eivät yleensä muutu, edes terapian avulla, käytös voi kuitenkin hiukan lieventyä.

Mieti, pelkäättekö miestäsi ja hänen reaktioitaan. Jos näin on, lähde. Tyttösi tulee haukkumaan sinut aikuisena, jos annat miehesi pilata tyttösi lapsuuden.


Eikös tuo ole jo narsismia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja H:
Mies pellolle! Eikä tosiaankaan tytölle mitään pillereitä. Voi aiheuttaa niin paljon mielialanvaihteluita että ne kun nuorena alottaa niin ei sitten koskaan itsekään tyttö tiedä millainen ois oikeesti luonteeltaan.

Haloo, jos lääkäri määrää ne 12-vuotiaalle niin ne on KIVUN HALLINTAAN!!!! Jollet ole itse moista kipua ja puolentoista vkon runsasta vuotoa kokenut niin hyvä sulle.

On siihen muitakin, jopa tehokkaampia, lääkkeitä kuin ehkäisytabletit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ex-rouva:
Alkuperäinen kirjoittaja viksi:
Ap. Kirjoituksestasi on vaikea hahmottaa miehesi kontrollihalun suuruutta. Pienet vitutukset ja niiden takia jätetyt laput on arkea perheessä kuin perhessä. Mutta, kokonaisuus ratkaisee. Jos miehesi pyrkii luomaan pelon ilmapiiriä, pyrkii tiukasti konroloimaan muiden perheenjäsenten toiintaa,elämää kotona, on asia vakava ja oikeasti haitaksi lapsellesi.

Olen elänyt ihmisen kanssa, jolla on sairas kontrolloinnin tarve. Tämä pohjautuu hänen todella turvattomaan lapsuuteensa. Aikuisena hän yrittää kompensoida asiaa kontroloimalla kaikkea (jotta elämä olisi ennustettavissa ja tuntuisi turvalliselta.) Hän teki tätä jatkuvasti natkuttaen aivan mitättömistä asioista, raivoten ja huutaen, yrittäen pelotella muita "ruotuun", haluamalla sanoa painavan mielipiteensä (agressiivisesti) kaikesta minun tekemisestäni: pukeutumisesta, kavereista, töistä, menoista, puhetavasta, tavasta istua sohvalla, tavasta nukkua, deodorantin tuoksusta (10 kokeilin eikä mikään kelvannut) jne jne.

Jos miehesi on tuon tyyppinen, on asia oikeasti vakava ja kodin ankara ja pelottava ilmapiiri sairastuttaa sinut ja lapsesi. Tällaiset ihmiset eivät yleensä muutu, edes terapian avulla, käytös voi kuitenkin hiukan lieventyä.

Mieti, pelkäättekö miestäsi ja hänen reaktioitaan. Jos näin on, lähde. Tyttösi tulee haukkumaan sinut aikuisena, jos annat miehesi pilata tyttösi lapsuuden.


Eikös tuo ole jo narsismia?


Ei. Välttämättä.
Kaikki luonnehäiriöiset eivät ole narsistisen persoon.häiriön omaavia.
Voi olla esim. sekamuotoinen vaativin, epäluuloisin, pakko-oireisin piirtein.
Siis Esim.
 
Alkuperäinen kirjoittaja siis mitä:
Mitä pahaa on toivoa, että valot sammutetaan yöksi??? Minusta ainakin ihan normaalia, ei tuo nyt niin paljon vaadi painaa sitä valokatkaisijaa vessasta lähtiessä. Ja kun on tyttö kuitenkin on tuon ikäinen.

mitä pahaa on siinä, että valot jätetään yöksi päälle? siis oikeesti.
 

Yhteistyössä