Paha mieli viime yöstä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vauva, mies ja valvottu yö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No ensinnäkin sun kannattaa nyt vauva-aikana mennä AINA nukkumaan yhtäaikaa vauvan kanssa. Eli jos se illalla nukahtaa vaikka klo 20.30 niin sinä meet heti samantien nukkumaan etkä jää kukkumaan. Itselläni on ollu huonosti nukkuvia vauvoja ja jos ei ois aina noudattanu tuota linjaa vauva-aikana niin oisin ollu ihan hajalla. Toiseksi ota vauva viereesi nukkumaan, sun ei tarvi nousta mihinkään yön aikana. KOlmanneksi mikset anna sen olla tissillä aina kun se herää? Jos imetät omassa sängyssäsi maaten niin se on kuitenkin helpompaa kuin kanniskella vauvaa pitkin asuntoa. Siis en tiiä toimisiko asiat näin teillä mutta näiden kolmen vinkin avulla itse oon pysyny tolpillani vaikka mulla on ollu sellasia vauvoja jotka herättää tunnin välein kaikki yöt.

Miehesi käytökseen puuttumatta, niin peesaan kyllä tätä. Kaikista ohjeista huolimatta, miten vauva pitäisi nukuttaa omaan sänkyynä, niin vauva viereen vaan. Ja imetät aina kun on tarve, anna vaikka nukkua tissi suussa. Unikouluja ja muita ehtii myöhemminkin. Ja mies sohvalle nukkumaan, varsinkin jos on viihteellä ollut.
 
[QUOTE="ooo";25789392]Miehesi käytökseen puuttumatta, niin peesaan kyllä tätä. Kaikista ohjeista huolimatta, miten vauva pitäisi nukuttaa omaan sänkyynä, niin vauva viereen vaan. Ja imetät aina kun on tarve, anna vaikka nukkua tissi suussa. Unikouluja ja muita ehtii myöhemminkin. Ja mies sohvalle nukkumaan, varsinkin jos on viihteellä ollut.[/QUOTE]

JOo siis mä oon ainaki nimenomaan pitäny vieressä ja antanu olla tissillä niin oon voinu itse nukkua samaan aikaan. Jaksaa paljon paljon paremmin. Omassa sängyssä nukuttaminen sopii hyväunisille vauvoille mut jos saa sellasen joka heräilee nii eihän sitä kukaan jaksa tunnin välein laukata ylös ja taas alas.
 
[QUOTE="pörrö";25789214]En saanut kyllä sellasta kuvaa että olisit pyytänyt miestä auttamaan ellei miehesi ole ajatustenlukija. Miten se mies sitten jaksaisi jos vasta on tullut riekkumasta kotiin nukkumaan?[/QUOTE]

No täytyy olla aikamoinen puusilmä jos ei sanomatta ymmärrä, että apu olisi ehkä paikallaan. Minun mieheni olisi kyllä tästä jo ymmärtänyt auttaa eli ei auta tulla huutamaan, että "miehet nyt vaan on sellasia". Ei todellakaan ole kaikki.

Ymmärrän ap sun harmituksen täysin. Mutta ensi kerralla sanot selvällä suomen kielellä, että "nyt on sinun vuorosi, minä en jaksa", ja ojennat sen vauvan isänsä syliin. Sillä ei ole paskankaan väliä onko mies ollut viihteellä vai ei. Lapsi on myös miehen ja siitä on huolehdittava.
 
Meillä meni lopulta niin että mä hoidin yksinäni öisin kahta erittäin valvottavaa vauvaa. :( Mies heräsi itkuun niin paljon hitaammin kuin minä että olin aivan hereillä kun hän lopulta heräsi, enkä kuitenkaan saanut unta ennenkuin lapsi nukahti. Joten ajattelin että ei ole mitään järkeä meidän molempien valvoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;25789247:
no se on se äidin osa, ei sille mitään voi.

kyllä isäkin voi osallistua öisin siihen ruljanssiin myös..tai sitten mulla on taas jotenkin outo mies,kun herää joka kerta ( ellei ole jo töissä ) yöllä,kun syötän tai menen vaipan vaihtoon..syöttäisi toisinaan itsekin,jos pystyisi imettämään..niin joo ja eihän mulla oo kun 2 lasta,niin enhän mä voi tietää mikä on isien osa yöaikaan vauva-aikaan :whistle:
 
Hei, miehille pitää sanoa suoraan, ei saa olettaa ja antaa vain vaikeastiluettavia vihjeitä- ainakaan yöllä!
Ja sitten loukkaantua hiljaisesti......

Jotkut ymmärtää ja toiset ei. Eli seuraavalla kerralla pyydät suoraan.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille vastauksista.

Vauva nukkuu omassa sängyssään meidän sängyn vieressä, koska nukkuu siinä paremmin. Ei rauhoitu viereen, joten nukutan sylissä josta siirrän sänkyyn. Havahtuu siinä sen verran, että hetken taputtelen uneen. Joskus päiväunille olen saanut itseni viereen, mutta ei muuten. Imettäminen makuultaan ei onnistu. Minulla on todella, siis oikeasti todella suuret ja raskaat rinnat, ja joudun makuulla ollessani kannattelemaan rintaa jos siinä imetän. Hyvää asentoa on todella vaikeaa saada.

Keskustelimme miehen kanssa asiasta äsken kun hän heräsi (vauva nukkuu päiväunia). Mies ei ymmärtänyt ollenkaan. Sanoi, ettei tiennyt minun valvoneen niin kauaa (kun tunnin jälkeen sanoin, etten jaksa) ja että luuli, että minua vaan hermostutti se kitinä. Ei siis jotenkin tajunnut kuulemma. Sanoin kyllä, että MINÄKIN olen öisin väsynyt, ei se minulle ole yhtään sen helpompaa nousta öisin. Kerroin toivovani, että mies viikonloppuisin nousisi öisin välillä, mutta en saanut oikein kunnollista vastausta.

Luulen, että ongelmana on suurimmaksi osaksi se, että mies nukkuu niin paljon sikeämmin ja herää vain murto-osaan niistä kerroista, jolloin minä herään. Joku tuolla aiemmin kirjoitti, miten mieheltä kestää kauan se herääminen ja nouseminen. Täällä sama juttu, vaikkei pyörrytäkään. Mieheltä kestää uskomattoman kauan nousta ylös. En nyt tiedä oliko tästä keskustelusta mitään hyötyä. Joskus olemme tehneet niin, että viikonloppuna vuoropäivinä toinen on nukkunut ja toinen noussut vauvan kanssa seitsemältä. Tänään se nousija olin minä. Mies lähtee taas illalla kavereidensa kanssa ulos, tällä kertaa baariin, joten tuskinpa aamulla saan taaskaan mitään apua. Jonkun kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että lapsi pitää hoitaa, vaikka viihteellä kävisikin, mutta tuskin tulee onnistumaan. Mies käy kuitenkin sen verran harvoin ulkona, ettei tämä nyt ihan jatkuvaa ole.
 
[QUOTE="aapee";25790372]Olen samaa mieltä, mutta mitä sitten kun on kertonut, miltä tuntuu, eikä toinen siltikään tajua?[/QUOTE]
Sitten se toinen on vaan...vähän pösilö. Vähän mies.

Mutta vaikka toinen ei tajuaisikaan miltä toisesta tuntuu, niin silti voi sopia pelisäännöt: mä herään tänä yönä, sinä ensi yönä. Silleen selkeästi, lapsentajuisesti, niin menee jakeluun miehellekin :D
 
Samaa mieltä kuin muutkin että miehille nyt yleensä kannattaa sanoa suoraan jos haluaa näiden jotain tekevän. Omaa miestäni esim ärsyttää sellainen vihjailu mitä alkuun paljon harrastin (koska en halunnut aikuista "komennella"), vaikka että "onpas täällä pölyistä, pitäisi varmaan imuroida" samalla kun itselläni oli muuta tekemistä. Mielummin siis selkeä pyyntö "voitsä imuroida".


Mitä öihin ja valvomisiin tulee, meillä mies on paljon sikeäunisempi ja herätessään äreäkin. Itse olen hoitanut pääosan heräilyistä, varsinkin kun on ollut kyse imetettävistä vauvoista. Silloin kun olen ollut liian väsynyt, on ollut pakko mennä suoraan sanomaan että " nyt mun on pakko päästä nukkumaan, ota sä tämä". Eikä heti loukkaantua jos toinen unenpöpperöissään ei ole heti hommassa mukana.
 

Yhteistyössä