Paha olo aina vaan, miten viestiä ystävälle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja unna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

unna

Vieras
Taas mulla on paha olo, ja oli eilenkin. Välillä niin epätoivoista kun en saa
purettua oloani kunnolla. Joudun pidättelemään kaikkea sisälläni.
Käyn kyllä puhumassa yhdessä paikassa, ja oon käynyt kauan.
Se ei vaan auta, joskus harvoin saan tunteita ulos.
Viimeks eilen kävin.
Sitten kun soitin yhden puhelun, tuli tosi inhottava olo tämän
erään henkilön kanssa asioinnista.
Siis eilen. Olin metsässä kauan että jaksaisin.
En uskalla soittaa ystävälleni.
Hän on joskus kieltänyt minua puhumasta ja itkemästä.
Hän ei varmaan edes tiedä että kärsin joka päivä pahasta olosta.
Ja hän pystyisi auttamaan jos haluaisi,
Nyt hän on lomalla mutta ei tule mun luo...
Mistä saisi tukihenkilön? En ole löytänyt.
Oloni on järkyttävä johtuen niistä kokemuksista mitä mulla on ollut.
Miten "viestittää" ystävälle että oon hädässä?

 
Piti sanomani että on pari kertaa kieltänyt koska lapset(toinen jo iso) voivat huomata
jos itken, vaikka he olivat toisessa huoneessa.
Tuntuu vaan että olen ihan "rajoilla"niin hirveää se paha olo on, kaiken
väkivaltakokemusten jälkeen.
Lapsen takia en voi lähteä mihinkään hoitoon.
Mistään ei löydy tukea...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Se oli siis pari kertaa tuo kielto. Teidän mielestä se on ihan "normaalia"?
En itse ole koskaan kieltänyt häntä puhumasta/itkemästä.

Ymmärrän että kieltää jos olet paljon häneen purkanut pahaa oloa. Jossain menee raja ystävänkin jaksamisessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Piti sanomani että on pari kertaa kieltänyt koska lapset(toinen jo iso) voivat huomata
jos itken, vaikka he olivat toisessa huoneessa.
Tuntuu vaan että olen ihan "rajoilla"niin hirveää se paha olo on, kaiken
väkivaltakokemusten jälkeen.
Lapsen takia en voi lähteä mihinkään hoitoon.
Mistään ei löydy tukea...

Taatusti löytyy, älä edes yritä! Et voi sälyttää vastuuta SINUN tilanteestasi toiselle henkilölle.
Ota itse vastuu olostasi, älä syytä ystävääsi siitä että hän suojelee itseään sinun passiiviselta syyttelyltäsi. Mene hakemaan apua ammattilaisilta.
 
Nyt te luulette että olen puhunut hänelle. En puhu koskaan jos hän ei itse ota asioita
esiin. Ja se itku tuli kerran ihan vahingossa tässä vuosikymmenien aikana.
En siis rasita häntä koskaan oma-aloitteisesti, siinäpä se onkin.
Ilmeisesti on paras lähteä kokonaan, kuten sanoin ei ole ketään, se terapia ei auta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Nyt te luulette että olen puhunut hänelle. En puhu koskaan jos hän ei itse ota asioita
esiin. Ja se itku tuli kerran ihan vahingossa tässä vuosikymmenien aikana.
En siis rasita häntä koskaan oma-aloitteisesti, siinäpä se onkin.
Ilmeisesti on paras lähteä kokonaan, kuten sanoin ei ole ketään, se terapia ei auta...

Älä edes mieti itsemurhaa. Jos terapia ei auta, kokeile lääkitystä, vai onko sulla jo lääkkeet? Sitten vaihda lääkkeitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutsi:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Se oli siis pari kertaa tuo kielto. Teidän mielestä se on ihan "normaalia"?
En itse ole koskaan kieltänyt häntä puhumasta/itkemästä.

Ymmärrän että kieltää jos olet paljon häneen purkanut pahaa oloa. Jossain menee raja ystävänkin jaksamisessa.

Näinhän se on.
On todella rankkaa ja ahdistavaa olla ystävälle se oljenkorsi, johon hän aina tukeutuu.
 
Joillain voi olla just näin. Mutta kuten sanoin, en koskaan puhu omasta olostani.
Sitten vain jos hän ottaa "vanhat" asiat puheeksi, sitten voin keskustella.
Eli olen ollut "puhumattomuustilassa" vuosikaudet. Keskustellaan arkipäivän tapahtumista
kun tavataan.
Tuntuu vaan oudolta kun hän on ainoa ihminen joka tietää taustat ja
sitten täällä väitetään että koko ajan tukahdutan häntä asioillani.
Pari muuta ihmistä joita tiedän täällä päin, he ovat olemassa, mutta
ei tule mieleenkään että mitään sen kummempia puhuisin...
 

Yhteistyössä