Pahin koulukiusaajanikin on sitten saanut lapsen :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Sattumalta törmäsimme puistossa kun olin lapsuudenkodissani lasten kanssa kyläilemässä. Hetken ehdin katsella häntä ja tytärtään ennen kuin hän huomasi minut. Tyttönsä noin 1v oli Ticket to heavenissa päästä varpaisiin sävy sävyyn ja kiusaaja itse myös viimeisen päälle pyntätty laitettuja hiuksia ja meikkiä myöten. Kikatteli yhtä heleän pinnallisesti kuin kouluaikoina. Minä olin yhtä räjähtäneen näköinen (verkkarit, trikoopaita, hiukset auki ja meikittä) kuiin kouluaikoina ja lapsillani tietysti juuri tänään ne pikkaisen kulahtaneet mummola-varavaatteet.

Katselin siis ensin kiusaajaa. Kesti hetki ennen kuin tunnistin, vaikka olikin ihan samannäköinen kuin kouluaikoina. Tai ehkä kesti hetki että aivot ymmärsivät että se on siinä oikeasti, nainen painajaisteni ja traumojeni takana.

Sitten kiusaaja huomasi minut. Meni sekunnin murto-osaksi hämilleen ja sen jälkeen vilkaisi nopeasti minua ja lapsiani päästä varpaisiin, sitten jatkoi aiempaa kovalla äänellä jutteluaan puiston muiden äitien kanssa ja lapsensa ympärillä hössöttämistä. Kikatus oli herkässä.

Mulla tuli paha olo ja lähdimme pois.
 
Samaa fiilistä kokenut.
Kyllä otti päähän ja kivisti sydäntä, kun yläasteaikojeni pahin kiusaaja sai lapsen. Mietin että mitähän sekin on tehnyt ansaitakseen niin ison onnen kuin perheen saamisen.
Sitten kun avovaimonsa vuosi myöhemmin petti ja jätti, tunsin suunnatonta tyydytystä. Siitäs sai.

Teki elämästäni helvettiä kolmen vuoden ajan, ja vaikka toisaalta olen asiasta yli, ei ne haavat koskaan arpeudu täysin. Ikinä en tule anteeksi antamaan vaikka joskus pyytäisikin.
 
Tosi ikävää että sulla tuollaisia kokemuksia. Ehkä sä voisit joskus jutella hänen kanssa jos sattuisitte kahdestaan samaan paikkaan? Sanoisit ihan suoraan kuinka pahalta sinusta silloin tuntui, jospa kiusaaja olisi nykyään järkevämpi ja osaisi pyytää anteeksi. Mä en ole vihanpidon kannalla, ei kannata tuhlata energiaa katkeroitumiseen ja vihan pitoon.
 
Mietippä miten laadukasta hänen elämänsä ehkä onkaan? TTH- pukeutuminen ei takaa mitään onnea - päinvastoin ulko-olemuksen ylenmääräinen korostaminen voi joskus kertoa jostain ihan muusta. Vaikkapa helvetillisestä epävarmuudesta joka peitotaan ulkokuoren tuoman, näennäisesti vahvemman, itsetunnon taakse.
 
[QUOTE="vieras";23670236]Voi ei, oletko tekemisissä hänen kanssa? Miten suhtaudutte toisiinne kun näette päiväkodilla?

ap[/QUOTE]

Asiallisesti ja on muka niin ystävällinen ihan kuin ei oliskaan koskaan kiusannut minua. Onneksi tämä tapahtui viime keväänä ja tyttärelläni oli vain pari kk päiväkotia enää jäljellä. on nyt esikoululainen eikä onneksi tarvitse nähdä tätä ihmistä enää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Slummien miljoonitär;23670237:
Tosi ikävää että sulla tuollaisia kokemuksia. Ehkä sä voisit joskus jutella hänen kanssa jos sattuisitte kahdestaan samaan paikkaan? Sanoisit ihan suoraan kuinka pahalta sinusta silloin tuntui, jospa kiusaaja olisi nykyään järkevämpi ja osaisi pyytää anteeksi. Mä en ole vihanpidon kannalla, ei kannata tuhlata energiaa katkeroitumiseen ja vihan pitoon.

Samoilla linjoilla.
Yläasteaikaiset kiusaajat ovat varmaan/toivottavasti aikuistuneet. Kypsymättömiähän kaikki vielä siinä iässä ovat, eikä sen aikaisten tekojen perusteella voi ihmistä ainakaan minusta tyystin tuomita ja antaa asioiden vaikuttaa vahvasti vielä aikuisiässä, vuosienkin jälkeen.

Vaikka se vaikeaa onkin, niin voisi yrittää suhtautua avoimin mielin. Katsoa, olisiko se kouluaikojen kiusaaja nykyään jo ihan kiva ihminen. Ja mahdollisesti jutella asioista: kysyä, että tiedostikohan hän kiusaavansa, ja mitä ajattelee asioista nykyään.
 
Hei, mieti nyt vähän. Kiusaajakin on kasvanut aikuiseksi. Mitä hän olisi osannut sinulle sanoa? Oli varmaan häpeissään ja epävarma ja siksi jatkoi kovaäänistä juttuaan. Ei ollut tarpeeksi rohkea puhuakseen sinulle. Älä häpeä itseäsi, olet vähintäin samanarvoinen kun aikaisempi kiusaajasi. Olen joskus tavannut entisiä kiusaajiani ja yksi on pyytänyt anteeksi tyhmyyttään, muut ovat pakoilleet.
 
no sää oot päässy mitä ilmeisemmin elämässä eteenpäin kun et enää asuu siellä mummolassa, toisinkuin ilmeisesti tämä kiusaaja edelleen.. eikö sinustakin olisi rasittavaa jos leikkipuistoonkin pitäisi mennä parhaat päällä ja merkkivaateissa. ole onnellinen ettet ole semmoinen ihminen
 
joudun joka päivä hoitamaan kiusaajani lasta. Olen siis pph.... Lapsen kanssa kaikki ok, mutta meidän välillä jännite koko ajan :( Toivon ja odotan anteeksipyyntöä hänen taholtaan, mutta tuskinpa sellaista tulee. Yhtä pinnallinen ja tärkeä on vielä tänäkin päivänä.
 
no sää oot päässy mitä ilmeisemmin elämässä eteenpäin kun et enää asuu siellä mummolassa, toisinkuin ilmeisesti tämä kiusaaja edelleen.. eikö sinustakin olisi rasittavaa jos leikkipuistoonkin pitäisi mennä parhaat päällä ja merkkivaateissa. ole onnellinen ettet ole semmoinen ihminen

Eli millainen...?
Ticketin ulkoilupuku on puistoasu parhaasta päästä, eikä sävy sävyyn ja/tai muodikkaammin pukeutuminen tee kenestäkään millään lailla huonompaa ihmistä.
 

Yhteistyössä