päivähoito vs kotihoito

["mamma"]

Nyt ei ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä, syyllistää hoitoon viemisestä tai mitään sellaista... Haluaisin tietää mitä olette mieltä tällaisesta kun meillä on pieni fighti miehen kanssa aiheesta...

Ensi syksynä tyttömme on 4v ja poikamme 2v.

Minua itseä houkuttaisi ajatus olla kotona kunnes poika 3v, eli menisivät hoitoon 2013. Tytön laittaisin 3 kertaa viikossa aamupäiväkerhoon. Lisäksi lähellä asuu pari samanikäistä tyttöä joiden kanssa leikkii viikottain. Kävisimme myös avoimissa päiväkodeissa tms. Itse myös nauttisin siitä että voisin olla lasten kanssa vielä kotona, sitä kun ei enää koskaan tämän jälkeen pääse kokemaan vaan edessä on monen kymmenen vuoden työnteko (olen 25v). Mielestäni koti on päiväkotia parempi paikka, ja on tässä suoraan sanottuna oma lehmäkin ojassa. Mielummin olen kotona lasten kanssa entä töissä, vielä kun se on mahdollista.

Mies taas on sitä mieltä että ehdottomasti päiväkotiin ensi syksynä. Tekee kuulemma vaan hyvää lapsille. Päiväkodista ei ole mitään haittaa, on hänen mielipide (itse muistaa päiväkotiaikansa niin ruusuisena vaikka oli hoidossa aina ekana ja lähti viimeisenä). "Elämä on kovaa ja siihen pitää vaan tottua", kun sanoin että pitkät päiväkotipäivät ovat tuskin hyvästä. Lisäksi haluaisi meidän vanhempien olevan tasavertaisia työssäkäyviä (tosin oma palkkani puolet miehen palkasta ja mies keskituloinen..).

Ei ole kiinni siitä että talous ei kestäisi vielä yhtä kotiäitivuotta. Palkkani on niin "huono" että päivähoitomaksujen jälkeen tulomme ei paljoa tästä nykypäivästä nousisi.

Kumpi on teistä parempi vaihtoehto meidän tilannetta katsoen? ja toiseksi, listatkaapa päiväkodin hyviä ja huonoja puolia jos vaihtoehtona kotihoito+kerho.

Kiitos.

 

[Leenuliinukka]

Mä oon kotihoidon kannalla, jos siihen vaan on mahdollisuus. En silti pidä päiväkotiakaan minään kauhupaikkana tms. Pienempänne on kuitenkin aika pieni vielä, nauttisi varmasti kotonaolosta.Ja isommallekin seuraa tuntuisi riittävän. No hyvä puoli kotona on ainakin se, että lapsi saa ihan eri lailla huomiota kotona. Vaikuttaa varmasti perusturvallisuuden ja hyvän itsetunnon syntymiseen. No, päiväkodissa on tietysti sitten niitä kavereita.

Jos kuitenkin menet töihin, entäs lyhennetty työaika? Ei tulisi ainakaan heti niin pitkät päivät.

 

["mamma"]

Jos menen töihin niin haluan ehdottomasti tehdä alkuun lyhennettyä työviikkoa. Tosin sillä palkalla tilanne taitaa olla sama kuin että olisin kotiäitinä...

 

[kiitos]

Kotihoito on mun mielipide, ja se on vaan oman kokemuksen kautta.

Esikoinen meni päiväkotiin 1v:na kun itelläni oli opparisoppari kesken ja aika oli menossa umpeen. Nyt 3 vuotta jälkeenpäin melkeinpä kadun, että vein poikani päivähoitoon. 2 muuta olen kotona hoitanut ja tulen hoitamaan sinne 3v:ksi asti. Mä olen sitä mieltä, että jäin paljosta paitsi kun en viettänyt enemmän aikaa esikoisen kanssa aikoinaan

Ja tämä siis oli vain mielipide, jokainen tekee omat ratkaisut.

 

["jkl"]

Jos haluat olla kotona, sen kun olet. Jos kerta raha ei ole ongelma.

Jos haluat töihin, sen kun menet.

Jos kerta on mahdollista pitää päivät pituudeltaan kohtuullisina, en näkisi mitään ongelmaa töihin menossakaan.

 

["vieras"]

Mä pysyisin ehdottomasti kotona =) tykkään tästä niin paljon. Lapset saa kokemuksen normaalista elämästä ja oppivat tekemään kotitöitä kun ne ei ole vain satunnaisia lauantaisin. Jos vaan jaksat kotona askarrella ja musisoida, niin samat opit lapsi saa. Meillä oppi poika lukemaankin täytettyään 5v, kun kotona opeteltiin pikkuhiljaa kirjaimia, eli voi niitä taitoja kehittää kotonakin! Kavereista ei aina ole ihan niin paljon hyvää hyötyä kun päikyssä ei voi valita kenen kanssa joutuu tekemisiin...

 

[uikku]

Mä oon kotihoidon kannalla ehdottomasti. Olin välissä 1,5v opiskelemassa ja lapset hoidossa ja viimeistään sen aikana totesin, että oon kotona niin pitkään kuin mahdollista. Neljäs tulossa ja ihanaa, kun rahallisesti pärjätään niin, että olen kotona, vaikka lainaa on yli 200 000 uudesta talosta. Mutta miehellä suht hyvä palkka. Tosin, ei tässä ulkomaanmatkoja silti tehdä, mutta aina on ollu leipää pöydässä ja laskut saatu maksettua.

 

["mamma"]

Niin siis tarkennan vielä, että siksi aloitin tämän keskustelun kun miehen kanssa riideltiin miten tehdään. Miehen mielestä töihin ja päiväkotiin on mentävä, piste. Itse en välttämättä haluaisi, ja tympii kun mies pitää pk:ta niin hyvänä paikkana... Itseasiassa tämä ei ole ollenkaan minun päätettävissä... :/ Tekisi mieli tuupata se mies sinne päiväkotiin isoon ryhmään kuukaudeksi ja katsoa miten stressantuneena tulee takaisin...! Miten joku voi edes olla sitä mieltä että päiväkodista ei ole MITÄÄN haittaa?? Vai onko joku muu??

 

["jkl"]

No, en mä koe, että mun lapsille on mitään haittaa päiväkodista tullut. Tutut hoitajat, pieni päiväkoti.

Sä näköjään näet, että päiväkoti aiheuttaa haittaa, joten ole kotona.

 

["vieras"]

kotihoito mieluummin, päivähoitokaan ei ole paha asia. Mutta miehenkin mielipidettä on kuunneltava. Jos tuosta alkaa tulemaan kynnyskysymys liitollenne, niin mieluummin lapset päiväkotiin kuin eronneet vanhemmat.

 

[lastentarhanopettaja]

Nykyistä päiväkotimaailmaa tarpeeksi nähneeenä en suosittele sitä kuin äärimmäsissä tapauksissa. Niistä ajoista kun omani olivat päiväkoti-ikäisiä, liian moni asia on muuttunut huonompaan suuntaan. Voit kertoa miehellesi, että päiväkodit ovat muuttuneet sellaisiksi muurahaispesiksi, että ei lasten siellä ole kovin hyvä olla. He sopeutuvat, mutta kerho isommalle on erinomainen vaihtoehto ja pienempi ehtii ajallaan olla "kovettumassa" päiväkodissa.

 

["vieras"]

[QUOTE="mamma";25076245]Niin siis tarkennan vielä, että siksi aloitin tämän keskustelun kun miehen kanssa riideltiin miten tehdään. Miehen mielestä töihin ja päiväkotiin on mentävä, piste. Itse en välttämättä haluaisi, ja tympii kun mies pitää pk:ta niin hyvänä paikkana... Itseasiassa tämä ei ole ollenkaan minun päätettävissä... :/ Tekisi mieli tuupata se mies sinne päiväkotiin isoon ryhmään kuukaudeksi ja katsoa miten stressantuneena tulee takaisin...! Miten joku voi edes olla sitä mieltä että päiväkodista ei ole MITÄÄN haittaa?? Vai onko joku muu??[/QUOTE]

Mun mieheni on samanlainen. Muistaa, miten päiväkodissa oli aina niin mukavaa eikä sieltä halunnut lähteä kotiin. Perhe oli ihan "normaali", ei siitäkään johtunut. Nyt on myös sitä mieltä, että lapset aikaisin päiväkotiin.

 

[Lentokala]

Itse olen kotihoidon kannalla.
Laittaisin muksut päiväkotiin kun pienempi on sen 3v.
Jos vaan itse jaksat olla kotona siis..mä en jaksanut, joten meillä on myös mies ollut hoitovapaalla lasten kanssa.

 

["vieras"]

Minä jouduin lapseni viemään päiväkotiin alle vuoden ikäisenä. Ensimmäisenä olin aivan järkyttynyt, että omaa lasta näkee vain pienen hetken päivästä + viikonloput!! Ei sitä aikaisemmin tajunnut. No, kaikki lähti sujumaan aivan hyvin, mutta niin se vain on että päiväkodin täti se on joka lapsesi osaksi kasvattaa. Päiväkodissa lapsemme oppi käymään potalla toisten mukana, pukemaan toisten mukana jne. Surullista minun mielestäni, minä olisin halunnut olla läsnä!! Nyt kun toinen on tulossa, en aio tehdä samaa virhettä vaan olen yrittänyt järjestellä asioita niin, että voin olla niin pitkän kuin mahdollista kotona hoitamassa lapsiamme. Lapsi on pieni vain hetken, ja minä aion tälläkertaa nauttia siitä täysillä.

 

["Jopo"]

Ehdottomasti kotihoito! Olen itse lastentarhaopettaja ja kotona kolmen lapseni kanssa,kunnes pienin on kolme. Nautitaan kaikki tästä suunnattomasti ja musta on ihanaa nähdä lasteni kasvavan ja kehittyvän. Näitä aikoja ei saa koskaan enää takaisin. Töitä ehtii tosiaan tehdä loppuelämänsä.

 

["vieras"]

Ihan turhaahan se on täällä ihmisten mielipiteitä kysellä, kun omien sanojesi mukaankin asia ei ole sinun päätettävissäsi. Sinulla ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin vedota mieheesi tavalla tai toisella. Miehet ovat yleensä (keskimäärin...) aika pragmaattisia, joten lähtisin luettelemaan faktoja, esim. tulot ja menot molemmissa vaihtoehdoissa. Ja toisaalta mielestäni sinä voit olla kannassasi ihan yhtä järkkymätön kuin miehesikin. Voithan aina ehdottaa hänelle hoitovapaalle jäämistä, jos sinun työssä käymisesi on todella hänelle niin tärkeää.

 

[???]

Siis miten niin toi asia ei oo sun päätettävissä??? Tottakai se on sun päätös!! Eihän sun äijäs voi sua käskee töihin, niin ku jotain alaistansa, varsinkaan jos se ei oo edes taloudellisesti järin kannattavaa.

Meillä oli tismalleen sama tilanne ja mä annoin periksi ja menin töihin. Jo parin kuukauden työ-hoito-ruokakauppa -rumban jälkeen ukko-kullan mieli muuttu. Tosta kotiarjen pyörityksestä ku tuli yhteistä hommaa, ni ei se ollukkaa kivaa. Siihen päälle 'hoidon aloittamis'-flunssakierre ja mun työmatka. Buahahhaaa että mä nauroin partoihini...
Kaks lapsista meni hoidos tosi kivasti, mut keskimmäinen ei tykänny. Se on niin lapsen luonteesta kii, kuinka se hoito lähtee käyntiin. Sä ne lapses parhaiten tiät ja tunnet. Pidä puoles, ja ennen kaikkea lastes puolta!!!

 

[pohdintaa]

En tiedä mitä tekisin sinuna, jso mies olisi noin tiukasti vastaan. Jos mieheni olisi noin tiukasti kotihoitoa vastaan, menisin sitten varmaan töihin, sinuna. En osaa sanoa, miten paljon jäisi kaivertamaan ja syömään rakkautta miestäni kohtaan.
ehkä voisi yrittää niin, että vie miehen katsomaan millaisat päiväkodissa on? tai sitten vain teet kuten itse haluat. Ehkä niin on parasta. olet kotona ja sanot miehellesi, suu kiinni.

Minä päätin viedä esikoisen hoitoon äitiysloman jälkeen, koska en halunnut syödä velaksi (mies sai vain opintorahaa) vaan mieluummin säästää pahan päivän varalle, kun lapsi on pieni ja olemme vielä terveitä ja nuoria ja jaksavaisia tekemän töitä.
Kuopuksen kanssa olin pidempään kotona, koska siinä oli minun viimeinen mahdollisuus nähdä oman lapsen kasvavan ja kehittyvän. Minun viimeinen mahdollisuus oppia elämää lapselta.

 

[pohdintaa]

Siis oma mies ei ole sanonut mitään kotihoito/päiväkotiasiasta missään vaiheessa. hän on tyytyväinen miten minä vain olen halunnut ja tyytyväinen kun minä olen.

 

[kookosta]

Mitkä perustelut miehellä on päiväkotiin menemisen takia? Voitko sä edetä urallasi ja saada jossain vaiheessa parempaa palkkaa? Eikö mies halua enää olla ainoa joka tuo rahaa perheeseen?

Meillä lapset meni hoitoon kun olivat 4 ja 1½ vuotiaat. Minä lähdin koulunpenkille. Varsinkin tuo isompi on tykännyt olla hoidossa alusta saakka. Pienempikin jutustelee päikky kavereistaan kovasti. Isompi on ollut suorastaan loukkaantunut kun meillä ei ole ollut tarvetta hoidolle päiväkodin virallisen sulkemis ajan jälkeen (17-18) tänä vuonna.

Mutta jos mulla olisi ollut järkevä ammatti jo alla eikä olisi pitänyt miettiä että ennen töihin menoa pitää kuluttaa monta vuotta koulunpenkillä, olisin varmastihoitanut ipanoita kotona pidempään (+ jos ei oltaisi saatu paikkaa lapsille tuosta lähipäikystä).


Mä en näe että kumpikaan vanhemmista voi mielivaltaisesti päättää onko joku kotona vai ei vaan pitäisi pystyä tekemään kompromisseja. Esim onnistuisiko vielä ½ vuotta kotona kummankin mielestä?

 

["mamma"]

Mitkä perustelut miehellä on päiväkotiin menemisen takia? Voitko sä edetä urallasi ja saada jossain vaiheessa parempaa palkkaa? Eikö mies halua enää olla ainoa joka tuo rahaa perheeseen?

Haluaa ilmeisesti meidän olevan tasa-arvoisia tässä asiassa, että molemmat tuovat rahaa kotiin ja hoitavat kotia ja lapsia tasapuolisesti kotona iltaisin.

Minun tuloni ovat niin surkeat että töihin menemisellä jopa tulot tippuvat nykyisestä. Siis mikäli menen töihin jo ensi syksynä niin aion ehdottomasti tehdä 80% työaikaa mikä tietysti vähentää palkkaa. Tästä kun vähentää hoitomaksut ja toisen auton kulut (mielestäni toinen auto täytyy olla jotta päiväkotiin viemiset/haut sujuvat nopeammin) niin rahaa jää vähemmän käteen mitä nyt. Olen siis lähihoitaja, eli tuskin nuo tulot tuosta kovin paljoa nousee, varsinkin kun vuorotyöhön en ryhdy ainakaan lasten ollessa pieniä.

Mitä enemmän tätä mietin sitä enemmän ahdistaa. Esikoinen olisi hoidon alkaessa jo 4,5v eli hänelle voisi olla hyväksi, mutta kuopus vasta 2v2kk ja ahdistaa se että saako hän tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa, jääkö isompien jalkoihin yms. Ja kun noin pieni ei vielä ymmärrä erossa oloa EIKÄ TARVITSE muiden lasten seuraa, puhumattakaan siitä miten stressaavaa se vilkas ympäristö ja hoitajien vähyys+vaihtuvuus onkaan... :/

Itse olen siis myös ollut päiväkodissa töissä ja jos se ympäristö on meluinen ja sekava aikuisen mielestä niin taatusti pienen lapsenkin! Lisäksi pk:n tuomat sairastelut, hoitajien vaihtuvuus jne jne... apua...

Mies ei tunnu antavan tässä milliäkään periksi... Hänen kanta on että se on vaan lapsille hyväksi ja muuta ei suostu edes kuuntelemaan. Kun kehotan tutkimaan asiaa (lukemaan suosituksia ja tutkimuksia, perehtymään millaista siellä pk:ssa on) niin sanoo vaan ettei aio. Hänellä oli kivaa päiväkodissa joten sen täytyy olla vain hyväksi. Huoh.

Mun pää halkee kohta. Minä kun luulin että olin itsekin jo päättänyt asian kun kesällä puhuin töihinpaluusta. En sitten näköjään ollutkaan. Nyt se todellisuus vasta iski päälle että tällasta olisi edessä. Sitten saa vaan kuulla "sähän sanoit jo meneväs töihin. sitä kantaa ei muuteta" kommentteja. Miksei mieltänsä saa muuttaa jos ahdistaa aivan helvetisti!?

 

["mamma"]

nosto

 

["mona"]

Kotihoito pienemmän takia ois parempi, ehtiihän se isompi sinne seuraavanakin vuonna. Tai edes vuoden alkuun siirrät hoitoon lähtöä, pienemmän kohdalla puolikin vuotta tekisi paljon.

En koe että pk:sta ois haittaa (oma poika lähti tasan 2veenä), mutta tossa tilanteessa pitäisin kotona.

 

[Eras vierailija]

Mun mielesta tossa ahdistavinta on se miten ette pysty keskustelemaan asiasta ja miten sun miesta ei kiinnosta (?) ja huolestuta se etta sua ahdistaa Tietaako ja ymmartaako se milta susta tuntuu? Ehka et ole selittanyt sita tarpeeksi selvasti, vaan mies luulee etta nyt puhutaan vaan jostain faktoista ja hanella jaarapaisena on se omat faktat selvilla joten keskustelua ei tarvita? Tai jos tietaa, niin sitten parisuhde ei ole ihan ok

 

["mmm"]

[QUOTE="mamma";25098123]Haluaa ilmeisesti meidän olevan tasa-arvoisia tässä asiassa, että molemmat tuovat rahaa kotiin ja hoitavat kotia ja lapsia tasapuolisesti kotona iltaisin.

Minun tuloni ovat niin surkeat että töihin menemisellä jopa tulot tippuvat nykyisestä. Siis mikäli menen töihin jo ensi syksynä niin aion ehdottomasti tehdä 80% työaikaa mikä tietysti vähentää palkkaa. Tästä kun vähentää hoitomaksut ja toisen auton kulut (mielestäni toinen auto täytyy olla jotta päiväkotiin viemiset/haut sujuvat nopeammin) niin rahaa jää vähemmän käteen mitä nyt. Olen siis lähihoitaja, eli tuskin nuo tulot tuosta kovin paljoa nousee, varsinkin kun vuorotyöhön en ryhdy ainakaan lasten ollessa pieniä.
[/QUOTE]

Mä ymmärrän sun miestäkin. Mitäs jos mies alkaisi tehdä 80% työaikaa ja sä 100% niin miehelläkin olisi mahdollisuus nähdä lapsia enemmän (kun sä oot kuitenkin ollut jo lasten kanssa pitkään kotona) ja teidän tulot ei tippuisi niin paljon jos miehellä parempi palkka. Kuitenkin molemmat osallistuisi perheen elatukseen.

Onko toinen auto ihan välttämätön?