A
ap.
Vieras
Melkein jokaisessa päiväkoteja koskevassa ketjussa päädytään ruotimaan sitä, milloin on OIKEUS pitää lastaan päiväkodissa, ja mitä sinä aikana kun lapsi on hoidossa saa tehdä.
Kuvio on varmaan melko simppeli, jos vanhemmilla sattuu olemaan säännölliset työajat, mutta entäs tälläinen kulttuurialan-freelancer? Selkeästi tarvitsen työaikaa, en vaan etukäteen tiedä milloin ja miten paljon. Päivähoitoon on kuitenkin etukäteen jotain ilmoitettava. Niinpä meillä on tietty päiväkotirutiini, ja tietysti yritän keskittää työnteon siksi aikaa kun lapseni on hoidossa, MUTTA... On päiviä, jolloin kalenteri on tyhjä. Silloin työaika täyttyy paperihommista, tai uusien projektien suunnittelusta. Vien huoletta ja ilman omantunnon pistoakaan lapseni tarhaan, ja suuntaan siitä pariksi tunniksi kahvilaan lorvimaan, lueskelemaan lehtiä ja nollaamaan. Iltapäivästä kirjaan ylös rentoutuneeseen mieleen pulpahdelleet ideat. Voin myös päivähoitoaikana käydä kaupassa, hoitaa kaikki juoksevat asiat, tavata miesystävääni jne. Vastapainoksi on tietysti joskus viikonloppuja ja öitä, jolloin töitä on tehtävä, oli mikä oli, samaten sairaslomat jne. ovat todella harvinaista herkkua.
Siis sitä vaan, että mun on vaikea ymmärtää sitä syyllisyyttä siitä, mitä tekee JUURI NIINÄ TUNTEINA kun lapsi on tarhassa. Eikä mua kyllä saa kukaan syyllistymäänkään... En sääli edes lastani, se todella nauttii päivähoidossa olemisesta, ja olen itsekin sitä mieltä että pk tarjoaa mukavaa vastapainoa sille, että ollaan muuten enimäkseen kaksin kotona.
Oonks mä nyt ihan hirvee verorahojen tuhlaaja, kun en välitä yhtään? Ja mitäs sit jos välittäisinkin? Olisko jossain päiväkoti jossa hoidon tarpeen voisi määritellä vuorokauden varoitusajalla, ja miten hauskaa sellainen rutiinittomuus lapselle sitten olisi?
Vaikka että voin kyl arvata; oikea vastaus tähän varmaan on, että mun pitäis vaihtaa ammattia, ja että jos en siihen suostu, en ajattele lapseni parasta.
Kuvio on varmaan melko simppeli, jos vanhemmilla sattuu olemaan säännölliset työajat, mutta entäs tälläinen kulttuurialan-freelancer? Selkeästi tarvitsen työaikaa, en vaan etukäteen tiedä milloin ja miten paljon. Päivähoitoon on kuitenkin etukäteen jotain ilmoitettava. Niinpä meillä on tietty päiväkotirutiini, ja tietysti yritän keskittää työnteon siksi aikaa kun lapseni on hoidossa, MUTTA... On päiviä, jolloin kalenteri on tyhjä. Silloin työaika täyttyy paperihommista, tai uusien projektien suunnittelusta. Vien huoletta ja ilman omantunnon pistoakaan lapseni tarhaan, ja suuntaan siitä pariksi tunniksi kahvilaan lorvimaan, lueskelemaan lehtiä ja nollaamaan. Iltapäivästä kirjaan ylös rentoutuneeseen mieleen pulpahdelleet ideat. Voin myös päivähoitoaikana käydä kaupassa, hoitaa kaikki juoksevat asiat, tavata miesystävääni jne. Vastapainoksi on tietysti joskus viikonloppuja ja öitä, jolloin töitä on tehtävä, oli mikä oli, samaten sairaslomat jne. ovat todella harvinaista herkkua.
Siis sitä vaan, että mun on vaikea ymmärtää sitä syyllisyyttä siitä, mitä tekee JUURI NIINÄ TUNTEINA kun lapsi on tarhassa. Eikä mua kyllä saa kukaan syyllistymäänkään... En sääli edes lastani, se todella nauttii päivähoidossa olemisesta, ja olen itsekin sitä mieltä että pk tarjoaa mukavaa vastapainoa sille, että ollaan muuten enimäkseen kaksin kotona.
Oonks mä nyt ihan hirvee verorahojen tuhlaaja, kun en välitä yhtään? Ja mitäs sit jos välittäisinkin? Olisko jossain päiväkoti jossa hoidon tarpeen voisi määritellä vuorokauden varoitusajalla, ja miten hauskaa sellainen rutiinittomuus lapselle sitten olisi?
Vaikka että voin kyl arvata; oikea vastaus tähän varmaan on, että mun pitäis vaihtaa ammattia, ja että jos en siihen suostu, en ajattele lapseni parasta.