Päiväkodissa tapahtunuttta (isän ja pojan välillä)

[tuule]

Tää on niin äärettömän surullista. Kamalia susia olette toisille vanhemmille. Ei voi muuta sanoa. Jokainen joskus menettää malttinsa, se vuoden äitikin. Se että teette sen kotona,ei tee asiasta sen parempaa kuin tämä tilanne.

Tässä kun vielä yhtälössä oli puolivieras ihminen joka puuttuu toisen asiaan sivusta "auttaakseen". Ajatus ap oli varmasti hyvää tarkoittava - mutta se ei todellakaan ollut sitä. Tuollainen on hyvin ahdistavaa kun ulkopuolinen puutuu tilanteeseen. Sen kokee ahdistavana. Okei, isällä ei ollut tilanne ihan hallinnassa - ulkopuolinen painostus ei silloin todellakaan auta. Päinvastoin, aiheuttaa hyvinkin luonnollisen vasta reaktion eli nostaa ärtymisen tasoa vielä lisää.

 

["vieras"]

Voihan olla että isä häipy tosiaankin juuri tuon takia. Itse olisin saattanut ap:n kaltaiselle töräyttää siinä suoraan että pidä kuule vaan huoli omista lapsistasi. Tää riivatun kyyläyskultuuri ... Ap on oikein oiva esimerkki tuosta. Antais vaan olla ja toisen hoitaa lapsensa niin kuin hoitaa.

Mietippä ap - jos seuraavan kerran kaupassa joku ventosvieras alkaa kommentoida sun tapaa hoitaa mukuloitas. Ilman että tuntee sinua tai sinun lapsia? Eri asia jos isä olisi alkanut lastaan piestä ja hakata. Mutta kun ei. Sillä vaan paloi pinna lapseen ja sun kyyläämiseen. Piste.

Ja juu. Lapsi EI MENE pilalle jos kerran pahoittaa mielensä tai kokee olonsa kurjaksi. JA lapsi ei mene kasvatusmielessä pilalle jos vanhempi joskus käyttäytyy epälogisesti.

Lapset menee pilalle kun kytätään pilkkua ja välejä kokonaisuuden sijaan.

;D aika hauska tyyppi olet. Huono ulosanti sulla, teksti kuin 15-vuotiaan teiniäidin.

Ap ei tainnut tässä arvostella sille miehelle hänen tapojansa hoitaa lastaan, vaan koitti (kenties) hyväntahtoisesti kääntää kiukuttelevan lapsen ajatuksen muualle, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Näköjään aika monelle punainen vaate tuo, että yritetään auttaa. Suomalaiset!!
Valitetaan kun ei ole apua ja sit kun joku auttaa niin naristaan kun puututaan ja pitäs vaan huolen omista asioistaan.

Jep. Mutta itse asiaan.. itse olisin napannut lapsen kainaloon ja vaatteet toiseen ja painellut autolle. Eikä siinä väkivaltaa tarvita, ainoastaan vaan vähän habaa kantaa rimpuilevaa 4-vuotiasta.

 

["vieras"]

Tää on niin äärettömän surullista. Kamalia susia olette toisille vanhemmille. Ei voi muuta sanoa. Jokainen joskus menettää malttinsa, se vuoden äitikin. Se että teette sen kotona,ei tee asiasta sen parempaa kuin tämä tilanne.

Tässä kun vielä yhtälössä oli puolivieras ihminen joka puuttuu toisen asiaan sivusta "auttaakseen". Ajatus ap oli varmasti hyvää tarkoittava - mutta se ei todellakaan ollut sitä. Tuollainen on hyvin ahdistavaa kun ulkopuolinen puutuu tilanteeseen. Sen kokee ahdistavana. Okei, isällä ei ollut tilanne ihan hallinnassa - ulkopuolinen painostus ei silloin todellakaan auta. Päinvastoin, aiheuttaa hyvinkin luonnollisen vasta reaktion eli nostaa ärtymisen tasoa vielä lisää.

Miksi niin moni kokee asian niin ettei saisi tulla tuollaisessa tilanteessa hyväntahtoisesti auttamaan - kääntämällä sen lapsen huomion muualle?

Mutta samoilla linjoilla meen siinä, että jokainen menettää joskus malttinsa IHAN JOKAINEN. (myös se joka sanoo ettei ikinä noin)

Oli fiksua isältä tuntea itsensä ja omat tunteensa ja poistua paikalta.

 

[ihmeporukkaa]

No, itse olen ainakin toiminut juurikin samalla tavalla, eikä mua haittaa pätkän vertaa se, mitä muut siitä ajattelee. Oma lapseni on aina ollut tempperamenttinen ja kokeillut rajojaan kovaäänisesti milloin missäkin-myös päiväkodissa. Kun oli pienempi, tosiaan oli helpompi napata kainaloon ja kantaa autoon. Nyt minä en ainakaan enää saa väkisin puettua rimpuilevaa 5-vuotiasta, saati sitten että väkisin kantaminen ja autoon sullominen onnistuisi. Joten kerran, kun kehotuksista, maanittelusta yms. huolimatta, lapsi ei halunnut tulla pukemaan päälle ja lähteä kotiin ihan hoitotädin ehdotuksesta/kehotuksesta tämä äiti sitten lähti ilman lasta (isä tuli hakemaan n. 15 minuutin kuluttua) Eipä ole muuten sen jälkeen tarvinnut ihmeemmin tapella kotiinlähdön kanssa. Kamalaa

 

["vieras"]

Vanhempi on vanhempi lapselleen kotona neljän seinän sisällä ja julkisilla paikoilla vaikka sadan silmäparin alla. Vanhempi päättää, että nyt on aika lähteä ja määrittelee, millaisilla varusteilla. Kaikki muu on sitten sitä arkista pelisilmää ja kasvatusotetta lapseen.

 

[Vanhemmuus hukassa]

Haloo ?
Näin moni komppaa ja on sitä mieltä että on ihan normaalia tai ymmärrettävää vanhemman menettää hermonsa ja kävellä päiväkodista ulos ja jättää lapsi huutamaan ?
Sen sijaan että kantaisi vanhemmalle kuuluvan vastuun tilanteesta?
Ratkaisuna on hoitotätien panos : lapsen pukeminen tms ?

Kyllä vanhempana oleminen on vastuullinen tehtävä - itse otan homman sen verran tosissani - että ajttelen että kuvatun kaltaisessa tilanteessa poiskävelyyn ei oikeuta:
- lapsen kiukuttelu
- lapsen huutaminen
- oma väsymys
- oma sairaus
- vieraan ihmisen apu (tai puuttuminen itselle kuulumattomiin asioihin , kuten täällä tulkitaan)

Kyllä näissä kuvatuissa tapauksissa se temperamenttinen , jopa arvaamaton - on vanhempi, ei lapsi.
Eikä väliä ole sillä mitä muut ajattelee , sillä mitä lapsi ajattelee pitäisi kai olla hieman väliä ?

Eiköhän tässä olisi ihan yhtä hyvät ainekset ls-ilmon tekemiseen , kuin monessa miedommassakin casessa ?

 

[ArjestaSelviytyjä]

Mun mielestä se on vain ja ainoastaan surullista jos aikuinen ihminen ei saa alle kouluikästä paikasta toiseen.

 

["niin"]

Kukin tyylillään, mutta eipä tulisi itselleni mieleenikään jättää lapsiani lähtökiukun takia päiväkotiin. Me mieheni kanssa määrittelemme vanhempina lapsillemme tietyt rajat ja säännöt ja kun tullaan hakemaan, on kyse sitten päiväkodista tai muusta paikasta ja hakijana kumpi vanhemmista vaan, lähdetään kotiin. Kerran ollaan päiväkodista haettaessa kannettu kiukkuava 3-vuotias sylissä autoon ilman ulkovaatteita ja kenkiä kun ei ole kehoituksista huolimatta suostunut yhteistyössä pukemaan päälle vaan on jatkanut kiukuttelua. Hyvin meni viesti kerralla perille.

 

[hohoi]

Isällä ei selväsikään ole otetta lapseen ja lapsi tietää sen. isän olisi pitänyt pukea lapsi vaikka väkisin ja viedä kotiin, vaikka väkisin. Näin minä olisin tehnyt. Tietenkin yrittänyt ensin nätisti lahjomalla ja uhkailemalla. Mutta jos ei onnistu, niin väkisin sitten. Kyllähän kaupassakin näkee monesti huutavia kakaroita, joita vanhemmat kantaa autoon. Ei todellakaan lapsi siihen kuole, vaan oppii, että aikuiset päättävät asiat, joihin lapsella ei ole päätösvaltaa. Lapsi ei voi päättää, jäädäkö päiväkotiin, vaan vanhemmat päättävät. Sääliksi käy tuota isää ja poikaa.

 

[ihmeporukkaa]

Haloo ?
Näin moni komppaa ja on sitä mieltä että on ihan normaalia tai ymmärrettävää vanhemman menettää hermonsa ja kävellä päiväkodista ulos ja jättää lapsi huutamaan ?
Sen sijaan että kantaisi vanhemmalle kuuluvan vastuun tilanteesta?
Ratkaisuna on hoitotätien panos : lapsen pukeminen tms ?

Kyllä vanhempana oleminen on vastuullinen tehtävä - itse otan homman sen verran tosissani - että ajttelen että kuvatun kaltaisessa tilanteessa poiskävelyyn ei oikeuta:
- lapsen kiukuttelu
- lapsen huutaminen
- oma väsymys
- oma sairaus
- vieraan ihmisen apu (tai puuttuminen itselle kuulumattomiin asioihin , kuten täällä tulkitaan)

Kyllä näissä kuvatuissa tapauksissa se temperamenttinen , jopa arvaamaton - on vanhempi, ei lapsi.
Eikä väliä ole sillä mitä muut ajattelee , sillä mitä lapsi ajattelee pitäisi kai olla hieman väliä ?

Eiköhän tässä olisi ihan yhtä hyvät ainekset ls-ilmon tekemiseen , kuin monessa miedommassakin casessa ?

Missä kohtaa väitetään että vanhempi menetti hermonsa? Ap:n tapauksesta en tiedä, mutta omalla kohdallani ei ainakaan kysymys ollut siitä, että hermot olisi menneet. Mutta...jos kaikkia muita keinoja on kokeiltu ja monta kertaa pyydetty lasta pukemaan (äiti lähtee sitten yksin), itse näen ainakin parempana (ja tehokkaampana) vaihtoehtona sen, että toteuttaa ns. "uhkauksensa" ja lähtee vähäksi aikaa pois ja palaa hetken kuluttua hakemaan lapsen, kuin sen, että väkisin esim. raahaa lapsen autoon. En mä ainakaan aio joka kerta tuntia maanitella lastani lähtemään pk:sta, tai lahjo joka kerta esim. herkuin, jotta päästään lähtemään vähin äänin. Ja kaikki hoitajat oli muuten by the way ehdottomasti samaa mieltä. Lastensuojeluilmoituksen paikka? Antaa palaa

 

["vieras"]

En tiedä teistä muista, mutta jos mun mies tulisi päiväkodista lapsenhakureissulta ilman lasta ja käsikis mun hakea raivoava ipana, niin se olis sitten kyllä aika pitkälle siinä. Mitä mä tekisin miehellä, joka ei osaa edes nelivuotiasta hanskata?!

 

[hohoi]

kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä lapsen kanssa temppuilemaan ja palata hetken kuluttua takaisin, josko lapsi nyt olisi halukas... on menoja tai kotona odottavat toiset lapset, auto pitää viedä jne. Onneksi meillä ei lapset temppuile noin - ovat varmaankin oppineet, että siihen ei ole mahdollisuutta.

 

[niin varmaan]

kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä lapsen kanssa temppuilemaan ja palata hetken kuluttua takaisin, josko lapsi nyt olisi halukas... on menoja tai kotona odottavat toiset lapset, auto pitää viedä jne. Onneksi meillä ei lapset temppuile noin - ovat varmaankin oppineet, että siihen ei ole mahdollisuutta.

Teillä ei uhmaikäiset lapset siis ikinä ole kokeilleet rajojaan? Onneksi olkoon.

 

[Vanhemmuus hukassa]

Tuosta poistumisen pituudesta -sekä ap:n että muutman muun kommentoineen kommenteista ymmärsin että paikalla ollut vanhempi poistu KOKONAAN paikalta , ja toinen vanhempi tuli myöhemmin (15 min) hakemaan lasta.
Se on ihan eri asia kuin uhata että nyt äiti lähtee , jos et ala tulla - ja mennä nurkan taakse ja tulla 20 sekunnin päästä takaisin.

 

["niin"]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi lapsi pitää pukea vaikka väkisin? Jos meillä eivät suostuisi pukemaan ulkovaatteita päälle joko itse tai yhteistyössä autettuna, niin sitten lähtevät ilman vaatteita ja vaikka sylissä kantaen, kotiin lähdetään joka tapauksessa. En ala painimaan rimpuilevan lapsen kanssa ja väkisin repimään vaatetta päälle. Meillä todetaan että jos pukeminen ei kiinnosta kolmeen laskien, lähdet ilman vaatteita, ei meille kylmä tule mutta sulle saattaa tulla. Ja tämä on tosiaan jouduttu tekemään kummankin lapsen kanssa kerran ja ovat asian sillä ymmärtäneet.

 

[en muista nyt sitä nimmaria]

Teillä ei uhmaikäiset lapset siis ikinä ole kokeilleet rajojaan? Onneksi olkoon.

Kyllä on, mutta ei tuolla tavalla. Koskaan eivät ole temppuilleet päivähoidosta hakemisen kanssa. Ihan reippaasti ovat lähteneet. Toki temppuilevat kotona, mutta eivät yleensä julkisesti, onneksi. Mutta jos noin kävisi, niin väkisin olisi vietävä lapsi kotiin.

 

[hohoi]

Sille joka ei ole ymmärtänyt, miksi lapsi puetaan vaikka väkisin: jos ulkona on 15-30 astetta miinuksen puolella pakkasta, niin en minä ainakaan vie lasta pulkalla enkä edes autolla kotiin. Silloin puetaan vaikka VÄKISIN, ymmärsit tai et.

 

[ArjestaSelviytyjä]

Mä en tiedä onko mulla vaan käynyt hirvee mäihä ton lapsen kanssa vai onko se vaan oppinu muutamasta kerrasta sen, että kun mä sanon et mennään niin sit mennään, ei sillä oo tarvetta kyseenalaistaa sitä.
Kahdesti on heittäytyny kauppaan huutamaan (joskus 2-3vuotiaana) ja muutaman kerran vetäny päikyssä herneet nenään et ei lähde kotio.
Mä olen tilanteessa tyynenviileä, totean, että lähtemiselle ei ole vaihtoehtoa, mutta vaatetuksen voi päättää ihan itse, joko pukee päälleen ja lähtee tai sit on ilman vaatteita ja lähtee :xmas:
Poika menee kouluun syksyllä enkä edes muista koska olis mulle kiukutellu tollasissa asioissa... Kotona kyllä sit paiskoo ovia ja hermoilee about kaikesta..
Terveisin Natsiäiti

 

[ihmeporukkaa]

Tuosta poistumisen pituudesta -sekä ap:n että muutman muun kommentoineen kommenteista ymmärsin että paikalla ollut vanhempi poistu KOKONAAN paikalta , ja toinen vanhempi tuli myöhemmin (15 min) hakemaan lasta.
Se on ihan eri asia kuin uhata että nyt äiti lähtee , jos et ala tulla - ja mennä nurkan taakse ja tulla 20 sekunnin päästä takaisin.

En tiedä ap:sta, mutta minä poistuin paikalta KOKONAAN ja isä haki työmatkalla lapsen kyytiin, n. 15 minuutin päästä. Ja näin toimittiin ihan hoitajien pyynnöstä.

 

["niin"]

No, kyllä ne vaatteet aika nopeasti siellä pakkasessa päälle menee, kun lapsi huomaa että kylmä tulee ilman niitä. Ei meillä pueta väkisin silloinkaan, eikä ole kyllä tarvinnut pukeakaan-ei se aikuisen arvovaltaa lisää millään tavalla, jos lapsia pitää alkaa väkisin pukemaan. Ja tiedoksi vaan, että meillä on ollut ihan kunnolla raivonneet uhmaikäiset, eikä mitään enkeleitä.

 

[ArjestaSelviytyjä]

En tiedä ap:sta, mutta minä poistuin paikalta KOKONAAN ja isä haki työmatkalla lapsen kyytiin, n. 15 minuutin päästä. Ja näin toimittiin ihan hoitajien pyynnöstä.

Aika omituinen pyyntö mun mielestä hoitajilta... :O
En mä kehtais kelleen vanhemmalle tollasta ehdottaa

 

[bfff]

Yksi äiti avautui minulle eilen, että hän on aivan hukassa 3v uhmaikäisen kanssa kun kaupassa alkaa huutamaan leluhyllyllä, eikä mikään mene perille. Kysyi minulta neuvoja, että mitä minä tekisin siinä tilanteessa omilleni / tai olen tehnyt. Sanoin, että sanon kaksi kertaa, että nyt ylös ja jatkamme kauppareissua ja jos lapsi vaan jatkaa, niin kannan huutavaa lasta kassoille ja siitä autoon. Äiti katsoi minua ihan suu auki. En tajua mitä ihmeellistä tässä oli? Minusta ihan normaali käytäntö, jota on toteutettu jo vuosikymmeniä? Ollaanko nykyään ihan hukassa? Ja me äidit ollaan ihan samanikäisiä yli 30-vuotiaita, että ei ikäkään tuohon vaikuta.

 

["hhh"]

[QUOTE="niin";25762840]No, kyllä ne vaatteet aika nopeasti siellä pakkasessa päälle menee, kun lapsi huomaa että kylmä tulee ilman niitä. Ei meillä pueta väkisin silloinkaan, eikä ole kyllä tarvinnut pukeakaan-ei se aikuisen arvovaltaa lisää millään tavalla, jos lapsia pitää alkaa väkisin pukemaan. Ja tiedoksi vaan, että meillä on ollut ihan kunnolla raivonneet uhmaikäiset, eikä mitään enkeleitä.[/QUOTE]

Niin, sinun on kovin vaikea ymmärtää toisenlaisia toimintatapoja? Ihmiset on erilaisia. Ja tiedoksi vaan, meillä ei ole uhmaikäiset ilmeisesti kunnolla koskaan raivonneet, koska väkisin ei ole tarviinut pukea eikä mihinkään lähteä (mutta jos tarvitsisi, niin pukisin ja veisin).

 

[ei muista myöskään enää]

Kyllä on, mutta ei tuolla tavalla. Koskaan eivät ole temppuilleet päivähoidosta hakemisen kanssa. Ihan reippaasti ovat lähteneet. Toki temppuilevat kotona, mutta eivät yleensä julkisesti, onneksi. Mutta jos noin kävisi, niin väkisin olisi vietävä lapsi kotiin.

Niin, lapset on yksilöitä. Jokainen lienee kokeilee rajojaan eri tavalla, eikä meillä ainakaan ole osanneet ajatella, saavatko uhmakohtauksen julkisesti vai kotona, molemmissa näin on käynyt ja tilanteesta selviydytty hermoja menettämättä

 

[hohoi]

[QUOTE="niin";25762840]No, kyllä ne vaatteet aika nopeasti siellä pakkasessa päälle menee, kun lapsi huomaa että kylmä tulee ilman niitä. Ei meillä pueta väkisin silloinkaan, eikä ole kyllä tarvinnut pukeakaan-ei se aikuisen arvovaltaa lisää millään tavalla, jos lapsia pitää alkaa väkisin pukemaan. Ja tiedoksi vaan, että meillä on ollut ihan kunnolla raivonneet uhmaikäiset, eikä mitään enkeleitä.[/QUOTE]

Olet muuten aika epälooginen: väkisin ei saa pukea, mutta väkisin saa viedä. Ilmeisesti tuo väkisin vieminen lisää sitä arvovaltaa, mutta pukeminen ei?