Toggle sidebar

Pakko myöntää että olen hieman vahingoniloinen, vaikke ehkä saisi olla.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ilkeää?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

ilkeää?

Vieras
Tein itse lapseni (3) ikähaarukalla 21-27. Silti olen saanut koulutettua itselleni hyvän ammatin ja asuntolainaakin ollaan pystytty kokoajan lyhentämään. Mieheni kanssa olemme alusta asti olleet onnellisia. Silti siskoni on jokaisen raskauteni kohdalla paasannut minulle siitä, kuinka olen aivan liian nuori saamaan lapsia, kuinka pilaan elämäni ja vahingoitan lapsiani synnyttämällä heidät epätasaaseen talouteen, jossa säästöön ei ole kerätty ennalta rahaa. Hän ei myöskään voi käsittää miksi ostimme pk-seudulta kerrostaloneliön sen sijaan että olisimme hankkineet ok-talon keskisuomesta. Joka ainut kerta jos olen erehtynyt hänen kuulleen valittamaan väsymystä tai kodin sotkuisuutta, on hän silmät kiiluen alkanut saarnaamaan minulle kuinka kaikki olisi toisin, jos en olisi lapsiani niin nuorena ja "keskeneräisenä" hankkinut. Noh, nyt kävi sitten niin että sisko ja hänen miehensä alkoivat vihdoin yrittämään lasta kun kaikki nämä edellämainitut asiat olivat kuulemma kunnossa ja kävi niinkuin voi arvatakin, puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen selvisi, ettei sisko voi enää saada lapsia. Ja ikääkin on sen verran että lääkäri ei oikein lämmennyt hedelmöityshoitoon hakeutumisesta. Ehdotti kuulemma adoptiota. En voinut olla virnuilematta puhelimessa kun sisko keroi uutiset. Ensimmäistä kertaa hän kuullosti nöyrältä. Noh nyt jälkeenpäin tuli vähän huono omatunto, mutta mielestäni olen oikeutettu vahingoniloon, eikö?
 
Voi käydä myös toisin; mä olin 34 kun oli asunto, vakityö ja sellanen olo, että on valmis äidiksi. Tulin raskaaksi ensi yrittämällä, vaikka olin pillerit lopettanut n. kk aikasemmin.
Vahingonilo on kyllä rumaa, ei voi muuta sanoa. Olet myös hänen miehensä puolesta vahingoniloinen ja hän kai ei ole paasannut noita samoja sinulle.
 
Periaatteessa on aika luonnollista tuntea vahingonilon pieni pistos mutta hyvä että sulla tuli huono omatunto koska kuitenkin loppupeleissä lapsettomuus on varmaan niin kipeä asia ettei sitä toivo ilkeällekään siskolle.

Mutta on tosi törkeää myös häneltä arvostella sinun äitiytesi eri käänteitä. En tajua miksi ihmiset joiden pitäisi tukea toisiaan ja iloita toisen lapsista jne. ovat noin häijyjä.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04, Nannaliina76 ja HoitoonVaan
Kaikki tuntemani +30 v. tuttavani ovat tulleet helposti raskaaksi. Itsekin 2 kertaa ekalla yrityksella eli minusta hedelmoittymisen "helppous" ei ole hyva syy hankkia lapsia nuorena.
 
[QUOTE="vieras";24681198]Tulipa paha mieli - sisaresi puolesta.[/QUOTE]

Mitenköhän tuo ap.n ajattelu tätä sisarta vahingoittaa, kun ap itsekin kokee huonoa omaatuntoa ajattelustaan ja tuskin antaa sen vaikuttaa toimintaansa?
Onko se sitten täysin hyväksyttävää että ap.n sisko on avoimesti tuominnut ja naljaillut ap.lle tämän elämänvalinnoista, hänellä tämä ei ole jäänyt ajatuksen tasolle?
 
Siskolla ikää 47, en sanonut etteivät pääsisi, mutta lääkäri oli asian suhteen aika nihkeä. Ja juu tiedän että varmaan musertavaa kun on koko elämä suunniteltu valmiiksi ja sitten suunnitelmat muuttuvat, varsinkin kun sisko on todella aikatauluihminen, on aina ollut. Mutta silti! Joka kerta piti päästä jotain negatiivista sanomaan, kun elin muka niin väärin, nin enkö saa nyt edes pikkiriikkisen olla vahingoniloinen? Edes päivän?
 
juuri näin, kaikki tarttuu tuohon pieneen vahingoniloon kun ap on vissiin tosi pitkäänkin joutunut siskon ylimielistä naljailua kestämään. sekö on sitten muka oikein? hahhahhaa saa nauraa mun puolesta ainaskin.
 
Itse olen kokenut vastaavanlaista vahingoniloa joskus eräästä vanhasta ystävästäni. Ei kylläkään liity lasten saantiin vaan ylipäätään oli aina arvostelemassa kaikkea emmekä hoitaneet hänen mielestään parisuhdettamme niinkuin pitää ja lapset piti laittaa ihan vauvana hoitoon, jotta nämä tottuu. Ja jotta vanhemmat voi hoitaa sitä parisuhdettaan. Hänen elämänsä oli ja pti olla täydellistä ja ne yhteiset parisuhteenhoitohetken sen miehen kanssa oli ihan täydellisiä aina.

Aika jännä silti, että ehtivät olla naimisissa vain reilun vuoden, kun miehensä jäi kiinni pettämisestä ja erosivat. Me ollaan edelleen yhdessä, vaikka ei olla kohkotettu täydellisyyden perään niinkuin mukamas pitäisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilkeää?;24681268:
Siskolla ikää 47, en sanonut etteivät pääsisi, mutta lääkäri oli asian suhteen aika nihkeä. Ja juu tiedän että varmaan musertavaa kun on koko elämä suunniteltu valmiiksi ja sitten suunnitelmat muuttuvat, varsinkin kun sisko on todella aikatauluihminen, on aina ollut. Mutta silti! Joka kerta piti päästä jotain negatiivista sanomaan, kun elin muka niin väärin, nin enkö saa nyt edes pikkiriikkisen olla vahingoniloinen? Edes päivän?
Click to expand...

Ymmärrän hyvin että monikin haluaa tehdä lapset vasta kun on ammatti ja vakityö, asunto/talo jne. Mutta vähän hassulta kuulostaa jos tarkoin suunniteltuun elämään kuuluu se että lapset hankitaan vasta 45+ ikäisinä. Se on jo aikalailla eriasia kuin 30+ ja siis siinä voi jo hyvin varautua siihen ettei niitä lapsia ihan noin vain tulekaan. meinaan ettei aikatauluna kuulosta kovinkaan järkevältä.

Ymmärrän siis sen vahingniloisen ajatuksen jos sisko on kerta itse ollut aina nälvimässä sinun tilanteestasi. Itse kyllä pitäisin ne ajatukset piilossa ja varmasti ne pian menisivät ohi, varsinkin jos sisko sitten lopettaisi sen oman valittamisensa liian nuorena tehdyistä lapsista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilkeää?;24681268:
Siskolla ikää 47, en sanonut etteivät pääsisi, mutta lääkäri oli asian suhteen aika nihkeä. Ja juu tiedän että varmaan musertavaa kun on koko elämä suunniteltu valmiiksi ja sitten suunnitelmat muuttuvat, varsinkin kun sisko on todella aikatauluihminen, on aina ollut. Mutta silti! Joka kerta piti päästä jotain negatiivista sanomaan, kun elin muka niin väärin, nin enkö saa nyt edes pikkiriikkisen olla vahingoniloinen? Edes päivän?
Click to expand...

mun on pakko kysyä kuka järkevä ihminen teke lapsia 47 vuotiaana??????????
siis oikeasti, kun lapsi on täysikäinen äiti on 65v! ja toivottovasti vielä elossa.
kuka voi olla näin itsekäs että jättää lapsiteko yli 40v.:ksi???mä oon varmaan ihan kamala ihminen , mutt ihan oikein ettei enää saa lapsia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilkeää?;24681268:
Siskolla ikää 47, en sanonut etteivät pääsisi, mutta lääkäri oli asian suhteen aika nihkeä. Ja juu tiedän että varmaan musertavaa kun on koko elämä suunniteltu valmiiksi ja sitten suunnitelmat muuttuvat, varsinkin kun sisko on todella aikatauluihminen, on aina ollut. Mutta silti! Joka kerta piti päästä jotain negatiivista sanomaan, kun elin muka niin väärin, nin enkö saa nyt edes pikkiriikkisen olla vahingoniloinen? Edes päivän?
Click to expand...

Eikö se itse muka tajunnut, että kello tikittää?? Kyllä mä olisin kans pikkiriikkisen vahingoniloinen, jos toinen on kettuillut ties kuinka monta vuotta.
 
[QUOTE="vieras";24681245]Mitenköhän tuo ap.n ajattelu tätä sisarta vahingoittaa, kun ap itsekin kokee huonoa omaatuntoa ajattelustaan ja tuskin antaa sen vaikuttaa toimintaansa?
Onko se sitten täysin hyväksyttävää että ap.n sisko on avoimesti tuominnut ja naljaillut ap.lle tämän elämänvalinnoista, hänellä tämä ei ole jäänyt ajatuksen tasolle?[/QUOTE]

Aapeen ajattelu?
"En voinut olla virnuilematta puhelimessa, kun sisko kertoi uutiset".
 
[QUOTE="Vieras";24681335]AP etkö osaa kappalejakoa tehdä?

Lahjamunasolulla siskosi voi tulla äidiksi.[/QUOTE]

Eihän aapee ole kerinnyt koulua käymään lapsenteoltaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ulkonainen:
Kaikki tuntemani +30 v. tuttavani ovat tulleet helposti raskaaksi. Itsekin 2 kertaa ekalla yrityksella eli minusta hedelmoittymisen "helppous" ei ole hyva syy hankkia lapsia nuorena.
Click to expand...

Jeps. Toisekseen, käytännössä ikinä ei voi tietää, olisiko juuri joku tietty henkilö, jolla vaikeuksia tulla raskaaksi, saanut lapsia yhtään sen helpommin nuorempanakaan. Lapsettomuudesta voi kärsiä 18-vuotiaskin. Asia tietysti tulee ilmi monessa tapauksessa vasta, kun lapsia aletaan yrittää tehdä.
 
Sisko on siis nyt 47 oli ileisesti 44 kun alkoivat yrittämään. Sitten oli hoitoon hakeutumista ja testejä ja nyt ovat kuulemma harkinneet lähtevätkö hoitoihin, adoptoivatko vai luovuttavatko kokonaan. Ihmettelinkin kun sisko oli jonkun aikaa ollut hiljaa. Nyt selvisi miksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilkeää?;24681268:
Siskolla ikää 47, en sanonut etteivät pääsisi, mutta lääkäri oli asian suhteen aika nihkeä. Ja juu tiedän että varmaan musertavaa kun on koko elämä suunniteltu valmiiksi ja sitten suunnitelmat muuttuvat, varsinkin kun sisko on todella aikatauluihminen, on aina ollut. Mutta silti! Joka kerta piti päästä jotain negatiivista sanomaan, kun elin muka niin väärin, nin enkö saa nyt edes pikkiriikkisen olla vahingoniloinen? Edes päivän?
Click to expand...

On aivan luonnollista tuossa tilanteessa olla vahingoniloinen.

Sinänsä kummallinen sisko, ettei sitten yrittänyt tehdä niitä lapsia aikaisemmin. Mutta oikein hyvä esimerkki vain siitä, että ei aina kannata yrittää tehdä kaikkia puitteita "täydellisiksi" niille lapsille, voi olla, ettei niitä lapsia tule ikinä edes saamaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa