Paljonko mietit totuutta?

[Miä]

No en miäkään sen salibandy ja veikkauslehtiä arvostele =) Teidän postinjakaja luultavasti kohta heittää ne lehdet kauempaa, pelekää saavansa vielä loitsun päälleen

Joskus voisi postinkantajalta kysyä, maistuisiko sille kupillinen yrttiteetä :saint:

Voin mielessäni kuvitella =)

 

[Keittiönoita]

Minä kylvin oopiumunikkoa ja kuituhamppua näköesteeksi tien ja talon väliin :saint: Tosin hiton hamppu ei itänyt. Pitää tilata uudet siemenet...

"Tässä olis posteljoonille vähän rauhoittavaa yrttiuutetta... ihan biodynaamista ja omista kasveista"

Postinkantajalla voisi olla elämänsä työpäivä *tirsk*

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Jaettu ketutus on aina puoli ketutusta :saint: Ootko muuten katonut noita Lehdon sivuja? Turussa näyttäisi olevan aktiivisinta toimintaa.

http://www.lehto-ry.org/index.html

Aina toisinaan, eli todella harvoin muistaessani olen vilkuillut. Mutta ajatus jostain hippityyppisistä hihhuleista häiritsee... Joo, ihan uskomatonta, tiedän.

Tarkoitan siis kai sitä, että kaikki asiat saavat mukaansa myös porukkaa, jolla jokin ideologia tms on vain statussymboli, ei vakaumus. enkä jaksaisi hörhöihin tai tyhmiin ihmisiin törmätä enempää, kuin virkani puolesta joudun. Varsinkaan, kun kyseessä on oma etsikkoretkeni.

 

[Keittiönoita]

Aina toisinaan, eli todella harvoin muistaessani olen vilkuillut. Mutta ajatus jostain hippityyppisistä hihhuleista häiritsee... Joo, ihan uskomatonta, tiedän.

Tarkoitan siis kai sitä, että kaikki asiat saavat mukaansa myös porukkaa, jolla jokin ideologia tms on vain statussymboli, ei vakaumus. enkä jaksaisi hörhöihin tai tyhmiin ihmisiin törmätä enempää, kuin virkani puolesta joudun. Varsinkaan, kun kyseessä on oma etsikkoretkeni.

No höö, eihän niitä hihhuleita tarvitse kotiinsa viedä Lähinnä ajattelin noita luentoja sun muuta. Itse tykkään esim just Hengen ja tiedon messuista, vaikka sielläkin on hihhuleita.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

No höö, eihän niitä hihhuleita tarvitse kotiinsa viedä Lähinnä ajattelin noita luentoja sun muuta. Itse tykkään esim just Hengen ja tiedon messuista, vaikka sielläkin on hihhuleita.

Eipä tarvitse, ei. Luennot eivät takuulla asiaan paneutumatonta jaksa kiinnostaa, eli sinänsä voisi ehkä...

Mutta ihan oikeasti, kun tilanne muuttuu, on sisäinen pakko ottaa asioista selkoa.Löytää sopiva mestari tai pari ja uppoutua siihen, mikä sillä hetkellä on oleellista.

 

[Keittiönoita]

Eipä tarvitse, ei. Luennot eivät takuulla asiaan paneutumatonta jaksa kiinnostaa, eli sinänsä voisi ehkä...

Mutta ihan oikeasti, kun tilanne muuttuu, on sisäinen pakko ottaa asioista selkoa.Löytää sopiva mestari tai pari ja uppoutua siihen, mikä sillä hetkellä on oleellista.

Mäkään en ole vielä sillä tasolla, että mestaria hakisin. Vaikka tieni onkin jo aika selvä, jotain haen silti. Toivon - ja uskon - että kun sen jonkin vielä löydän, löydän myös mestarin. Itse asiassa mulla on jo "mestarikandidaatti". Se on sitten ihan toinen asia, suostuuko hän mestariksi :/

 

[Miä]

Saanko tytsyt vielä yhden asian kysyä? =)

 

[Keittiönoita]

Saanko tytsyt vielä yhden asian kysyä? =)

Tottakai =)

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Mäkään en ole vielä sillä tasolla, että mestaria hakisin. Vaikka tieni onkin jo aika selvä, jotain haen silti. Toivon - ja uskon - että kun sen jonkin vielä löydän, löydän myös mestarin. Itse asiassa mulla on jo "mestarikandidaatti". Se on sitten ihan toinen asia, suostuuko hän mestariksi :/

Yleensä asiat tapahtuvat. Ja kohta tapahtuu kamaloita, ellen malta kömpiä sänkyyn.

Hei, kiitos miellyttävästä juttuseurasta kaikki! Nukkumaan menen, ellen loveen lankea ja aliseen livahda. *kuulosti vain hauskalta, pyrkimys on REM-unen vaiheeseen näin aluksi* :wave:

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Saanko tytsyt vielä yhden asian kysyä? =)

Himpura, en maltakaan vielä lähteä... :headwall:

 

[Keittiönoita]

Yleensä asiat tapahtuvat. Ja kohta tapahtuu kamaloita, ellen malta kömpiä sänkyyn.

Hei, kiitos miellyttävästä juttuseurasta kaikki! Nukkumaan menen, ellen loveen lankea ja aliseen livahda. *kuulosti vain hauskalta, pyrkimys on REM-unen vaiheeseen näin aluksi* :wave:

Hyvää yötä *alkaa rummuttaa*

 

[Miä]

En muista lapsuudestani juurikaan mitään. Ennen sitä yötä kun heräsin paniikissa täysin varmana että jotain kamalaa on tapahtunut. Ja olikin. Olin silloin 4. Ja heräsin kysymään ihmistä jota en sen jälkeen pitkään aikaan nähnyt. Nykyään vasta olen miettinyt oliko sillä jotain merkitystä vai oliko se vaan sattumaa. Sen yön muistan täysin selvästi.

 

[Miä]

Siinä ei muuten ollut kysymystä =) Sitä pohdin että oliko se sattumaa? En usko että oli..

 

[JONSERED Karhunkantaja]

En muista lapsuudestani juurikaan mitään. Ennen sitä yötä kun heräsin paniikissa täysin varmana että jotain kamalaa on tapahtunut. Ja olikin. Olin silloin 4. Ja heräsin kysymään ihmistä jota en sen jälkeen pitkään aikaan nähnyt. Nykyään vasta olen miettinyt oliko sillä jotain merkitystä vai oliko se vaan sattumaa. Sen yön muistan täysin selvästi.

Kun isoäitini oli kuollut ja tuli toisen kerran tervehtimään ennen matkansa jatkamista, Heka kysyi aamulla: Onko isomummi kuollut?

Varhaislapsuudesta ei paljoa selkeitä muistoja jää. Mutta jos 4-vuotiaana koit jonkinlaisen näyn tms, en usko sitä sattumaksi. *nyt kihelmöi kämmeniä samalla tavalla, kuin energiaa ohjatessa, mutta vahvemmin*

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Kato pirkula, olen yhä täällä :saint:

 

[Keittiönoita]

En muista lapsuudestani juurikaan mitään. Ennen sitä yötä kun heräsin paniikissa täysin varmana että jotain kamalaa on tapahtunut. Ja olikin. Olin silloin 4. Ja heräsin kysymään ihmistä jota en sen jälkeen pitkään aikaan nähnyt. Nykyään vasta olen miettinyt oliko sillä jotain merkitystä vai oliko se vaan sattumaa. Sen yön muistan täysin selvästi.

Mun ymmärrykseni mukaan kyse ei ollut sattumasta vaan sillä oli merkitystä. Pienet lapset ovat vastaanottavaisia henkisyydelle ja vasta kasvatus "yhteiskuntakelpoisiksi" kitkee heiltä tämän kyvyn. Aikuisena vaati oman aikansa ja harjoituksensa, jotta sen kyvyn saa takaisin.

Mä olin suurinpiirtein samanikäinen, kun sain ensimmäiset muistoni edellisestä elämästäni.

 

[Keittiönoita]

Kato pirkula, olen yhä täällä :saint:

Aamuvirkku

 

[JONSERED Karhunkantaja]

En muista lapsuudestani juurikaan mitään. Ennen sitä yötä kun heräsin paniikissa täysin varmana että jotain kamalaa on tapahtunut. Ja olikin. Olin silloin 4. Ja heräsin kysymään ihmistä jota en sen jälkeen pitkään aikaan nähnyt. Nykyään vasta olen miettinyt oliko sillä jotain merkitystä vai oliko se vaan sattumaa. Sen yön muistan täysin selvästi.

Mun ymmärrykseni mukaan kyse ei ollut sattumasta vaan sillä oli merkitystä. Pienet lapset ovat vastaanottavaisia henkisyydelle ja vasta kasvatus "yhteiskuntakelpoisiksi" kitkee heiltä tämän kyvyn. Aikuisena vaati oman aikansa ja harjoituksensa, jotta sen kyvyn saa takaisin.

Mä olin suurinpiirtein samanikäinen, kun sain ensimmäiset muistoni edellisestä elämästäni.

samaa ikäluokkaa olin kai minäkin,kun vakuutuin, että en ensimmäistä kierrosta ole suorittamassa.

 

[Miä]

Voin selittää tämän tapahtuman tarkemmin jos sillä on jotain merkitystä.. Kyse oli siis omasta äidistäni..

 

[Keittiönoita]

Voin selittää tämän tapahtuman tarkemmin jos sillä on jotain merkitystä.. Kyse oli siis omasta äidistäni..

Kerro =)

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Voin selittää tämän tapahtuman tarkemmin jos sillä on jotain merkitystä.. Kyse oli siis omasta äidistäni..

En tiedä, onko yksityiskohdilla merkitystä meille, sinulle on. Mutta huomasin, että kun pohdit tuota asiaa, se on sinulle niin suuri, että tunnen sen käsissäni. Eikä pelkästään miellyttävästi, vaan kylminä väristyksinä0000000000000000000000000000000 (kissa istui näppikselle), yleensä tunnen lämpimänä, paitsi kipeät paikat.

 

[Miä]

Faktat sain tietää vasta aikuisena mutta näin se meni. Oltiin iskän ja siskon kanssa kolmestaan kotona. Äiti oli lähtenyt riidan jälkeen ajamaan työkavereiden luokse juhliin. Heräsin keskellä yötä siihen että minua janotti ja äitin piti antaa vettä. En löytänyt äitiä mistään ja olin ihan varma että äidille on tapahtunut jotain pahaa. Paniikissa etsin äitiä ja yritin herättää iskää. Isi antoi vettä mutta nelivuotiaan selitys siitä että äitille on jotain tapahtunut ei mennyt läpi, iskä tietysti luuli että ikävä vaan vaivaa. Kunnes puhelin soi ja kerrottiin että äiti on ajanut kolarin. Pahan kolarin. Muistan sen yön kuin se olisi ollut eilen..

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Faktat sain tietää vasta aikuisena mutta näin se meni. Oltiin iskän ja siskon kanssa kolmestaan kotona. Äiti oli lähtenyt riidan jälkeen ajamaan työkavereiden luokse juhliin. Heräsin keskellä yötä siihen että minua janotti ja äitin piti antaa vettä. En löytänyt äitiä mistään ja olin ihan varma että äidille on tapahtunut jotain pahaa. Paniikissa etsin äitiä ja yritin herättää iskää. Isi antoi vettä mutta nelivuotiaan selitys siitä että äitille on jotain tapahtunut ei mennyt läpi, iskä tietysti luuli että ikävä vaan vaivaa. Kunnes puhelin soi ja kerrottiin että äiti on ajanut kolarin. Pahan kolarin. Muistan sen yön kuin se olisi ollut eilen..

:hug:

 

[Miä]

Voin selittää tämän tapahtuman tarkemmin jos sillä on jotain merkitystä.. Kyse oli siis omasta äidistäni..

En tiedä, onko yksityiskohdilla merkitystä meille, sinulle on. Mutta huomasin, että kun pohdit tuota asiaa, se on sinulle niin suuri, että tunnen sen käsissäni. Eikä pelkästään miellyttävästi, vaan kylminä väristyksinä0000000000000000000000000000000 (kissa istui näppikselle), yleensä tunnen lämpimänä, paitsi kipeät paikat.

Uskomatonta

 

[Keittiönoita]

Faktat sain tietää vasta aikuisena mutta näin se meni. Oltiin iskän ja siskon kanssa kolmestaan kotona. Äiti oli lähtenyt riidan jälkeen ajamaan työkavereiden luokse juhliin. Heräsin keskellä yötä siihen että minua janotti ja äitin piti antaa vettä. En löytänyt äitiä mistään ja olin ihan varma että äidille on tapahtunut jotain pahaa. Paniikissa etsin äitiä ja yritin herättää iskää. Isi antoi vettä mutta nelivuotiaan selitys siitä että äitille on jotain tapahtunut ei mennyt läpi, iskä tietysti luuli että ikävä vaan vaivaa. Kunnes puhelin soi ja kerrottiin että äiti on ajanut kolarin. Pahan kolarin. Muistan sen yön kuin se olisi ollut eilen..

Et varmaan osaa arvioida, oliko tuntemuksesi juuri sillä hetkellä, kun äitisi siihen kolariin joutui? Vai jo hieman ennen sitä? Mulle tuli ekana mieleen etiäiset eli ennakkoaavistukset.