Paluu töihin vaikeaa äitiysvapaan jälkeen - hankala työkaveri - apua?

["ruutu"]

Olen ollut nykyisessä työssäni nyt reilut 3 vuotta. Työ on juuri sitä, mitä olen aina halunnut tehdä, ja viihdyn työssäni, mutta paluu äitiysvapailta ei ole ihan mennyt suunnitelmien mukaan.

Kaikki alkoi siitä, kun vuosi sitten tammikuussa työnantajani avasi uuden toimipisteen ja minut siirrettiin sinne vastaavaksi työntekijäksi. Samalla kollegani työpiste toisaalla suljettiin ja hänetkin siirrettiin tänne uudelle toimipisteelle ikäänkuin minun apulaisekseni. Päävastuu kaikesta oli kuitenkin minulla työnantajan päätöksellä. Helmikuun lopussa jäin äitiysvapaalle työstäni ja palasin lokakuun alussa. Olin ehtinyt olla työssäni vain 4 viikkoa, kun aloin olla jo burn outin partaalla

Ongelma on tuo minulle apukädeksi pistetty kolleega. Näennäisesti meillä menee hyvin, mutta hän on alkanut neuvoa, määräillä, etsiä virheitä minun tekemisistäni ja vierittämään syitä mitä ihmeellisimmistä asioista minun niskaani. Jos esim. meiltä puuttuu jokin asiakkaan tarvitsema esine, kolleega alkaa päivitellä, että "taas se X on varmasti jättänyt sen jonnekin" tai kun asiakas oli kysynyt, että milloin on seuraava tapaamiskerta yhdessä kerhossa, tämä kolleega oli päivitellyt suureen ääneen "eikö se X ole teille mitään kertonut, olisi kyllä pitänyt, hänellä on nyt käynyt selvästi kömmähdys" vaikka kyse oli siitä, että asiakas oli jättänyt meille väärän puhelinnumeron ja muistutustekstiviesti ei siksi ollut mennyt perille. Meillä oli myös kiistaa siitä, että minkälaiset aukioloajat laitamme toimipisteellemme, vaikka työnantajan mukaan se on täysin vastaavan työntekijän päätettävissä. Hän myös sopii kaikenlaisia juttuja muiden alihankkijoina työskentelevien ja toimipistettämme vuokraavien muiden toimijoiden kanssa, vaikka ne eivät kuuluisi hänelle tippaakaan, vaan vastaavalle eli minulle. Tätä p*skaa on nyt ollut koko syksyn.

Muutaman kerran asiasta mainitsin kolleegalle syksyn mittaan, mutta ei mitään vaikutusta. Tässä kuussa otin tuon asian nyt viimein puheeksi ihan perusteellisesti ja itse sain sellaisen käsityksen, että kolleegalle meni perille, että hänen toimintatapansa haittaa minua ja työskentelyämme. Vaikka tuo pyyteli anteeksi ja ymmärsi mitä tarkoitin, niin ei silti mitään muutosta, sama peli jatkuu ellei sitten jopa pahempana.

Lähin esimies (joka on myös ammattiliittoni varaluottamusmies) ei tee asialle mitään, koska ei tunnu ymmärtävän ollenkaan tilannetta vaan taitaa pitää tilannetta vain akkojen hiekkalaatikkotaisteluna, mikä taas on ihan naurettava väite. Mitään ongelmia ei ollut ennen äitiysvapaille jäämistä, mutta sen jälkeen työnteko on ollut varsinaista piinaa. Kuitenkin työkaverini pompotuksen ja ilkeilyn seurauksena koko toimipisteemme työskentely on kärsinyt todella pahasti, kun työkaveri sotkee välissä asioita, jotka eivät todellakaan hänelle kuulu ja mustamaalaa minua asiakkaille. Ilmeisesti kyse on siitä, että hän haluaisi niin kovasti olla minun tilallani vastaavana työntekijänä. Tilanne alkaa olla sen verran paha, että minua ei ainakaan enää huvita kyseisen ihmisen kanssa työskentely enää yhtään, kun kerran on niin kaksinaamainen peluri.

Nyt kaipaisin apuja. Miten toimisitte? Sanoisitteko vielä kerran ystävällisesti teidän töitänne sörkkivälle kolleegalle vai avaisitteko kunnolla sanaisen arkkunne ja antaisitte palaa ihan kunnolla? Vai puhuisitteko jo korkeammalle esimiehelle siinä toivossa, että tämä tekisi jotain? Vai mitä ihmettä?

Onko muilla vastaavia kokemuksia ja millaisia? Mitä teitte? Auttoiko mikään?

 

[vieraskin.]

Katsohan vähän peiliin, jos esim aukioloaika on sinun päätettävissä niin siitä ei pitäisi tulla kiistaa, kun sinä sen päätät. Jospa nyt hankkisit munat ja murahtaisit kunnolla sille alaisellesi. Älä anna hyppiä silmille ja kannattaa varmaan kieltää tietyt tehtävät täysin hältä.

 

["ruutu"]

Niin, sehän se tässä outoa onkin, että asioissa ei pitäisi olla mitään kiisteltävää, kun tuo toimipiste on määrätty minun vastuualueekseni. Mutta ongelma on siinä, että tämä kolleega ei ole minun alainen, vaan hänen roolinsa kyseisellä toimipisteellä on määritelty löyhästi "avustava työpari" - josta ei todellakaan ole mitään apua, vaan suurimmaksi osaksi pelkkää haittaa, kun säätää omia asioitaan koko ajan :/

Tuntuu vaan hölmöltä, kun on tottunut hoitamaan asiat keskustelemalla ja nyt se ei toimi.

 

[viera.s]

Siis olette olleet samantasoisia kollegoja omissa toimipisteissänne, kunnes juuri ennen äitiyslomaasi teidät siirrettiin samaan uuteen toimipisteeseen, jossa sinut nimitettiin toimipisteen vastaavaksi työntekijäksi? Sitten jäit äitiyslomalle, jonka aikana oletettavasti tämä kollegasi vastasi toimipisteestä?

Onkohan työnantaja tosiaan tarkoittanut, että ero teidän välillänne olisi niin jyrkkä, kuin nyt korostat? Että tämä toinen olisi vain apukätesi? Oletko sinä virallisesti hänen esimiehensä?

Minä epäilen, että teidän on tarkoitus tehdä yhteistyötä ja sinut on nimitetty vastaavaksi lähinnä siksi, että jompi kumpi piti sellaiseksi nimittää eikä juuri äitiyslomalle jäävää tietenkään uskallettu alentaa. Jos siis molemmet olitte ennen vastaavia työntekijöitä omissa toimipisteissänne.

Kuulostaa siis juuri siltä akkojen hiekkalaatikkotaistelulta, jollaisena esimiehennekin sitä pitää. Ja syy on yhtä lailla sinussa, jos et kykene toimimaan yhteistyössä vaan sinulla on tarve alleviivata ylemmyyttäsi.

 

[vierassssssssssss]

Hankala tilanne, mutta jos et ole selkeästi hänen esimiehensä ja toimenkuvanne on epäselvät, niin vastuu kollegasi käytöksen huomauttelusta ei oikein sinunkaan hommasi silloin ole. Voisin myös kuvitella, että jos olit niinkin pitkään pois uudesta toimipisteestänne, ehtii sinne muotoutua omat rutiininsa ja sinä ikään kuin palautat sen siihen samaan kuin oli lähtiessäsi äitiyslomalle.

Kun palasit takaisin töihin kävittekö yhdessä läpi ,miten siellä on mennyt ja mikä muuttunut? Onko käytännössä jotakin sellaista, mistä vaan pitäisi jaksaa neuvotella kompromissi teidän välillenne?

Työkaverisi on yhtä ärtynyt sinuun kuin sinä häneen, minkä vuoksi pomottelusi tulee aiheuttamaan lisää ongelmia. Varoisin pomottelua, koska välienne tulehtuessa olet entistä stressaantuneempi.

Jos olisitte nyt viisaita, niin pyytäisitte esimiehenne neuvotteluun. Päättäisitte työkaverisi kanssa, että tilanteen ollessa epäselvää ja vastuualueet sekavat, niin nyt ne pitää jaksaa miettiä selkeäksi. Laatikaa työkaverisi kanssa muistio, mitkä asiat pitää pystyä puhumaan ja esimiehellenne etukäteen tutustuttavaksi.

Koska olette ilmeisesti palvelutehtävissä(???), tekemisissä yrityksen ulkopuolisten tahojen kanssa, on tosi tärkeää, ettei teidän välit pilaa yrityksen mainetta. Kai olet varautunut siihen, että jos teitä nyt pidetään turhan kinaajina ja valituksia tulisi, niin olet yhtä lailla tulilinjalla kuin työkaverisi.?Pelastakaa siis ilmapiriinne ja koettakaa saada edes viileä sopu aikaiseksi. KUn ei nykyinen systeemi toimi, on pakko lähteä kokeilemaan muuta.

 

[vieras ..]

Jos tilanteet on selkeitä, laita korjaava palaute sähköpostilla eli jää todiste. Kolmannella kerralla laita kopio teidän molempien pomolle. Ja varmista vielä se virallinen asema. Epäasiallisesta kommentoinnista esin ns sun kämmi asiakkaalle joka olikin sen as oma moka, voit myös laittaa kirjallisen oikaisun esim meilillä. Tyyliin ymmärsinkö oikein jne niin jää toiselle pieni vara jos kyse oli vaan virheestä.

Selvittäkää ennenkuin kumuloituu.

 

[viera.s]

Jos tilanteet on selkeitä, laita korjaava palaute sähköpostilla eli jää todiste. Kolmannella kerralla laita kopio teidän molempien pomolle. Ja varmista vielä se virallinen asema. Epäasiallisesta kommentoinnista esin ns sun kämmi asiakkaalle joka olikin sen as oma moka, voit myös laittaa kirjallisen oikaisun esim meilillä. Tyyliin ymmärsinkö oikein jne niin jää toiselle pieni vara jos kyse oli vaan virheestä.

Selvittäkää ennenkuin kumuloituu.

Kaksi samassa työpisteessä työskentelevää työntekijää kommunikoi sähköpostin välityksellä todisteet taatakseen, ei hyvä! Jos siihen pisteeseen mennään, asiat ovat jo kumuloituneet liian pitkälle.

Varsinkin jos tämä kollega vastasi toimipisteestä aloittajan ollessa äitiyslomalla eikä sijaista palkattu, vaikuttaa vahvasti siltä että toimipisteessä on vaan yksi liikaa. Ehkä se toinen sen jo tajuaakin, on huolissaan työpaikastaan ja se vaikuttaa hänen käytökseensä. Mutta aloittajan ei pidä tuudittautua siihen, että hän on "vastaavana" yhtään paremmassa turvassa. Se toinenhan vain on toimipistettä yksin pyörittänyt ja jos aloittaja profiloituu esimiesten suuntaan turhanvalittajana, hän todennäköisemmin kenkää saisi.

 

["ruutu"]

Olimme samantasoisia ennen ja tavallaan olemme sitä nytkin. Meidän työnantajalla on 3 toimipistettä ja 3 työntekijää, jokaisella meistä on oma vastuutoimipisteemme, jonka toiminnasta ja aukioloajoista vastaa kukin työntekijä omalla toimipisteellään. Hänellä siis omansa, minulla omansa ja kolmannella vielä omansa. Käytännössä kuitenkin työskentelemme kaikki kaikissa toimipisteissä, vastuutyöntekijää avustaen, kuten työnantaja ja lähin esimies sen ovat määritelleet. Kolleegani edellinen toimipiste suljettiin ja hän sai tuon uuden, missä nyt on vastuutyöntekijänä ja tuli lisäksi avustamaan minua minun toimipisteessäni. Käytännössä ei kuitenkaan avusta, vaan haluaa päättää kaikesta ja härvää joka suuntaan. Minä taas en todellakaan tee samaa hänen toimipisteellään, ei tulisi mieleenkään valittaa hänestä hänen asiakkailleen tai sählätä mitään sopimuksia alihankkijoiden kanssa, kun se ei helvetti minulle kuulu. Ja vastaavasti hänelle ei kuulu minun toimipisteen toiminta.

Äitiysvapaan ajan minulla oli sijainen, jolle kuului siis päävastuu tuosta minun toimipisteestä, mutta tämä kolleega härväsi koko ajan silloinkin ihan omiaan (se kolmas työkaveri kertoi sijaisen valittaneen siitä hänelle). Ja se minun sijainen oli mies, joten mistään pelkkien akkojen valtataistelusta ei ole kyse, kun kyseinen toiminta alkoi jo sijaisen aikana.

Meidän on todellakin tarkoitus tehdä yhteistyötä, mutta se ei todellakaan onnistu, jos toinen säätää omiaan ja astuu koko ajan varpaille asioissa, jotka työnantaja on määritellyt tehtäväksi vastuutyöntekijöille. Ja tosiaan minut oli määrätty vastaavaksi tuohon nykyiseen toimipaikkaan, ennen kuin edes tiedettiin, että tämä kolleega tulee myös osaksi viikkoa sinne. Minulle uskottiin hänen perehdytys työhön silloin, kun hän tuli taloon ja nyt, kun hän sai tavallaan kaksi uutta toimipaikkaa. Ja nyt tilanne on kääntynyt ihan päälaelleen äitiysvapaan aikana.

Ei todellakaan ole kiva mennä töihin, kun siellä odottaa sellainen hapannaama, joka ensitöikseen kertoo, että on ehtinyt ennen töiden alkamista jo soitella sinne ja tänne ja hoitaa minun työasioita omalla vapaa-ajallaan ennen töihin tulemista. Ja asiakkaat puhuu sitten samana päivänä, että mitä se toinen työntekijä on minusta niille valittanut (tyyliin "ohhoh, kylläpä on jäänyt keittiö likaiseen kuntoon X:n työvuoron jäljiltä, no minäpä siivoan" vaikka en todellakaan ole käynyt koko keittiössä jne.).

Ei kai se helvetti minun syytäni ole, että tuollainen päällepäsmäri ja mustamaalaja on siunautunut mulle "avustavaksi työpariksi"?? Ei kai ole missään nimessä normaalia haukkua omaa kolleegaa asiakkaille saati sitten tehdä toiselle määrättyjä hommia, esim. alihankkijoiden kanssa tehtäviä sopimuksia?

 

["ihmetys"]

Vuodatuksi jälkeen kysyn, miksi vielä työskentelet siellä?

 

[viera.s]

En saanut nyt enää mitään selvää asiasta. Aloituksessa kirjoitit, että sinut nimettiin vastaavaksi tähän uuteen toimipisteeseen ja myöhemmässä viestissä, että kollega nimettiin. Vai oliko niitä uusia toimipisteitä kaksi?

No joka tapauksessa, jos teillä molemmilla on omat toimipisteenne, joista olette vastuussa, ihmetyttää miten se toinen on jatkuvasti pisteessäsi säätämässä. Miksei ole omassaan? Ei hän varmasti ainakaan koko aikaa voi olla kanssasi, joten jos nyt vaikka ensialkuun hoitaisit sellaiset asiat joihin et halua hänen sekaantuvan silloin kun hän ei ole paikalla. Kollegalla saattaa olla taustalla ajatus, että sinulta lykkääntyy asiat liian pitkälle ja siksi kokee asiakseen tehdä ne puolestasi. Koita ottaa itse homma haltuun mahdollisimman hyvin ja silloin kun tämä toinen tulee sinua auttamaan, kerro hänelle selvästi mitä toivot hänen tekevän.

Yleensä kaikkien kanssa toimii paremmin positiivinen ohjaus kuin kiellot.

 

["ruutu"]

viera.s: Meillä oli kolme toimipistettä, A, B ja C. Avasimme uuden (D) toiseen paikkaan, toimipisteitä oli hetken aikaa neljä. Sitten yksi aikaisemmista (A) suljettiin, taas kolme työpistettä (B, C, D). Kolleegani vastuutoimipiste oli tämä toimipiste A ja hän siirtyi toimipisteeseen B, joka oli ennen minun toimipisteeni. Ja minä siirryin paikasta C paikkaan D vastaavaksi ohjaajaksi. Työnantaja päätti, että paikkojen B ja D ei tarvitse läheisten sijaintiensa takia olla auki 5 päivää viikossa, vaan riittää, että toinen on auki 2 päivää ja toinen 3. Muina aikoina niitä vuokrataan muille yhteistyötahoille (joiden kanssa yhteydessä on kunkin paikan vastuutyöntekijät, jotka hoitavat sopimukset ym. ilmoitukset, jos joudutaan perumaan yhteistyötahojen tilavarauksia).

Nyt tämä yksi siis säätää sekä omalla toimipisteellään, että minun toimipisteellä ja hoitaa minun toimipisteellä hommia, jotka kuuluisivat minulle. Sitten vaan ilmoittaa, että hän on tehnyt tämän ja tämän. Ja yleensä niin, että itse olen sopinut alihankkijan/yhteistyötahon kanssa toista ja hän sitten toista. Mikä on helvetin ärsyttävää. En minäkään tee samaa hänen toimitilassaan, että sotkisin varauskalentereita tmv. työasioita ihan vain koska haluan olla mukana säätämässä. Mun mielestä se, mitä hän tekee, on törkeää toisen varpaille hyppimistä ja siitä on keskusteltu moneen otteeseen hyvässä hengessä, mutta asiaan ei tule muutosta.

Meillä on myös erilaiset työajat (välillä iltaa, välillä aamua), ja olemme viikoittain niin, että toinen on aamussa ja toinen illassa minun toimipisteelläni. Varsinkin aamuvuoroinaan hän on ehtinyt säätää vaikka minkälaista ja kun minä tulen iltaan, hän vaan ilmoittaa, mitä asioita on jo ehtinyt hoitaa. Vaikka yleensä siis minä olen jo hoitanut tai aikeissa hoitaa samana päivänä illalla. Kyse ei ole siitä, ettenkö hoitaisi hommiani, todellakin hoidan ja aina ajallaan. Hän itse paneutuu taas minun hommieni suorittamiseen niin suurella innolla, että omansa jäävät hoitamatta.

Plus sitten kaikki muut säätämiset. "Minä tässä sovin tänään siivojien kanssa, että he käyvät nyt kolmena päivänä viikossa". "Minä tässä puhuin nyt sen kerhonohjaajan kanssa ja lupasin lainata hänelle kaikki meidän tuolit ja pöydät sinä ja sinä päivänä". "Minä tein jo sinun toimipaikan mainokset ja pistin tuonne ulos ne". "Kun sinulla on se ohjaus sen ryhmän kanssa, niin minäkin olen sopinut niiden asiakkaiden kanssa, että minä tulen sinne myös". "Sinä UNOHDIT sinun ostoslistasi ja kalenterisi eilen tähän meidän työpöydälle, MINÄ muistin ottaa sen mukaan". Siis tämmöstä on meidän työskentely. Sitten siihen sotketaan vielä se, miten tämä huomauttelee minun tekemisistäni asiakkaille "valitettavasti tänään ette voi kuunnella musiikkia, koska X on ottanut ja vienyt mankkamme toiselle toimipisteelle". "Eikö X ole ilmoittanut, että huomista yksilöohjausta on siirretty, hänelle on sattunut selvästi joku virhe" (vaikka olisin ilmoittanutkin). Sitten vyöryttää syyn minun niskaan, jos joudun perumaan jonkun ohjauksen, kun hän on sopinut yhteistyötahon kanssa päällekäisbuukkauksen. Siis ei jeesus.... Asiasta en kärsi vaan minä vaan myös asiakkaat!

Ja siis olen koittanut useaan kertaan erilaisilla tavoilla saada tuon kolleegan ymmärtämään, että hän sotkee asioita liikaa ja kun olen kertonut esimerkin, tämä katsoo vaan huuli pyöreänä, ihan kuin ei ymmärtäisi tehneensä mitään yli omien oikeuksiensa. Tai sitten sopottaa jotain, että on niin tottunut aiemmin hoitamaan asioita itsenäisesti. Niin niin, omassa toimipisteessään, niin kuin nytkin, mutta lisäksi näköjään vielä toisen toimipisteessä.

Kun saimme tietää tuon uuden toimipisteen avaamisesta, työnantaja määräsi minut heti sinne vastuuhenkilöksi. Myöhemmin tämä hankala kolleega kertoi, että hänen olisi pitänyt saada minun paikkani ja että hän oli käynyt sitä ihan pyytämässä työnantajalta (mutta siis työnantaja oli silti sen alueen vastuun määrännyt minulle, koska omien sanojensa mukaan näki minun soveltuvan siihen muita paremmin). Eli kai sitten kyseessä on joku sellainen, että hän haluaisi olla tuon paikan vastuuhenkilö ja kokee oikeudekseen puuttua kaikkeen toimintaan siellä, koska se on ainoa vastuualue joka häntä olisi kiinnostanut.

Mutta kiitos vinkeistä, keskustelemme tilanteesta lähimmän esimiehen kanssa tällä viikolla ja todella toivon, että hän ottaisi tilanteen nyt vakavissaan.

 

["ruutu"]

ihmetys: Vastaus tulee heti aloitukseni alussa "Työ on juuri sitä, mitä olen aina halunnut tehdä, ja viihdyn työssäni". Niin, asiakkaiden ja asiakasryhmämme takia jatkan, koska se mitä teen, on suurin intohimoni ja työpaikkani on vakituinen. Kuinka monella 25-vuotiaalla naisella on vakituista työpaikkaa? Työpaikkoja tälle alalle aukeaa täällä P-Karjalassa korkeintaan 1 vuodessa jos sitäkään, joten työpaikkaa ei oikein voi vaihtaakaan siltä istumalta, kun ketuttaa. Olisin kyllä vaihtanut, jos olisi mahdollista