Ei pysty sanomaan vain yhtä.
Klassikoista Sinuhe oli aikoinaan upea kokemus, samoin Täällä Pohjantähden alla ja Rikos ja rangaistus, mut yhtä lailla on kolahtaneet esim. Lars von Keplerin dekkarit Paganini ja paholainen, sekä Hypnotisoija, sekä niin ikään dekkaristi Karin Slaughterin melkein koko tuotanto. Varsinkin noi Keplerit oli huikeita kokemuksia, kun ei vaan saanu laskettua käsistään, ja tuli siinä ryssittyä muutama työpäiväkin, kun aamuyöhön saakka piti lukea, vaikka kuinka väsytti.
Seitsemännen portaan enkeli oli koskettava lukukokemus, ja syvältä kouraisivat myös Annika Idströmin surulliset romaanit veljeni Sebastian ja Kirjeitä Trinidadiin. Aivan toiselta laidalta taas Terry Pratchettin Discworld-maailma on viehättänyt osuvalla ironiallaan ja muutenkin lennokkaalla huumorillaan.
Sori, innostuin vähän, vaikka yhtä pyydettiin....