Paras lukemasi kirja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Flatus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Uusista kirjoista on pakko maninta Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundbergin Jää. En yleensä tykkää mistään kriitoikoiden ylistämistä tai palkintoja voittaneista kirjoista mutta tuo on kyllä aivan ihana teos!
 
Niin sanon Amos Oz: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Kirjassa yhtymäkohtia häneen omaan elämään. Kaunis tarina, jossa osannut kuvata hyvin maailmaa lapsen silmin.
 
Jo Nesbo:n kirjat (toi sukunimi kirjoitetaan sillä norjalaisella o:lla missä on viiva päällä) on hyviä dekkareita. Cornwell Bernard historialliset romaanit on hyviä, tykkään etenki Miekkojen laulu romskusta joka kertoo viikingeistä. Hauptman Gaby: etsitään impotenttia miestä on hauska. Tietysti Sofi Oksasen tuotanto. Kreeta Onkelin Ilonen talo oli järkyttävän surullinen... Apua kun muistais kaikki mitä on lukenu tai edes osan niistä t. himolukija
 
Ei pysty sanomaan vain yhtä.

Klassikoista Sinuhe oli aikoinaan upea kokemus, samoin Täällä Pohjantähden alla ja Rikos ja rangaistus, mut yhtä lailla on kolahtaneet esim. Lars von Keplerin dekkarit Paganini ja paholainen, sekä Hypnotisoija, sekä niin ikään dekkaristi Karin Slaughterin melkein koko tuotanto. Varsinkin noi Keplerit oli huikeita kokemuksia, kun ei vaan saanu laskettua käsistään, ja tuli siinä ryssittyä muutama työpäiväkin, kun aamuyöhön saakka piti lukea, vaikka kuinka väsytti.

Seitsemännen portaan enkeli oli koskettava lukukokemus, ja syvältä kouraisivat myös Annika Idströmin surulliset romaanit veljeni Sebastian ja Kirjeitä Trinidadiin. Aivan toiselta laidalta taas Terry Pratchettin Discworld-maailma on viehättänyt osuvalla ironiallaan ja muutenkin lennokkaalla huumorillaan.

Sori, innostuin vähän, vaikka yhtä pyydettiin....
 
[QUOTE="mii";28270121]Jo Nesbo:n kirjat (toi sukunimi kirjoitetaan sillä norjalaisella o:lla missä on viiva päällä) on hyviä dekkareita. Cornwell Bernard historialliset romaanit on hyviä, tykkään etenki Miekkojen laulu romskusta joka kertoo viikingeistä. Hauptman Gaby: etsitään impotenttia miestä on hauska. Tietysti Sofi Oksasen tuotanto. Kreeta Onkelin Ilonen talo oli järkyttävän surullinen... Apua kun muistais kaikki mitä on lukenu tai edes osan niistä t. himolukija[/QUOTE]

Juu, ja Nesbo on kanssa loistava!
 
Stephen Kingin Kalpea aavistus. Sit saman kirjailijan novellikokoelma Yön äänet, siinä on toinen toistaan parempia lyhyitä kertomuksia. Luettu jo yksi pokkari puhki ja piti ostaa uusi, kun siihen tulee palattua aina uudelleen.
 
Etsitään impotenttia miestä oli mielestäni yksi huonoimmista kirjoista, joita olen ikinä lukenut. Täynnä kliseitä, kirjoitettu huonosti ja niin ennaltaarvattava kuin olla ja voi. Harlekiinitkin on parempia.
 
Kompakysymys. Eihän sellaista voi erotella, että mikä on paras. :O

Parhaita kirjoja ovat olleet lapsuuden ensimmäiset luetut kirjat. Se uusi kokemus ja se eläytyminen niihin ovat vertaansa vailla. :)
 
Vain yhtä on hankalaa nimetä..

"Lasi maitoa, kiitos" on kirja joka on listani kärkipäässä. Kirja jota ei toisaalta suosittele luettavaksi ja jonka olisi ehkä itsekin halunnut jättää lukematta, mutta toisaalta ei..
 
Fantasia: ''Sormusten herrasta''- trilogia, ''Hobitti: matka sinne ja takaisin'', ''Tulen ja jään laulu''- sarja. Viimeisin tuli oikein ahmittua ja kuola valuen odotan seuraavaa kirjaa... Onneksi kirjojen pohjalta tehdyn telkkarisarjan uudet jaksot alkavat tänään :)

Historiallissävytteiset romaanit: ''Veripunainen, lumivalkoinen'' (imaiseva kertomus rikkaan suvun raikulipojasta, joka rakastuu harvinaisen sivistyneeseen prostituoituun. Mies palkkaa prostituoidun tyttärensä kotiopettajaksi. Soppaa värittää miehen mielisairas vaimo ja uskovainen veli.) Karleen Koenin ''Mustat enkelit'' ja ''Kuin kuvastimessa'' ovat jääneet myös mieleen. Jan Quilloun teoksista olen tykästynyt ''Temppeliritari''-saagaan ja ''Vuosisata''-sagan ekaan kirjaan.

Ahdistavin lukemani kirja on ehdottomasti Cormac McCarthyn ''Tie''. Aika ikimuistoinen lukukokemus.

Jos tykkää zombie-leffoista ja esim. Walking Deadista, on ''Sukupolvi Z - zombisodan aikakirjat'' pakko lukea! Toukokuussa tästä tulee leffakin, pääroolissa Brad Pitt <3

Ehdottomat lempparini ovat Nobel-voittajilta: Mario Vargas Llosan ''Tuhma tyttö'' on kiusaava ja vähän lohduton kertomus miehestä ja tämän unelmien naisesta. José Saramagolta voi kehua useampaakin teosta, esim. ''Kertomus sokeudesta'' ja ''Kertomus näkevistä'' ovat aika huikaisevia, mutta kaikkien aikojen lempikirjani on Saramagon ''Oikukas kuolema''. Se on hillittömän hauska, hurjan surullinen ja ihmisluontoa kuvataan siinä terävästi ja kauniisti.
 

Yhteistyössä