paras synnytysasento repeämien estämiseksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ahteri kipeänä - aina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuoreen tutkimuksen mukaan 96:tta prosenttia suomalaisista alatiesynnytyksistä seurattiin elektronisesti. Näistä 62 prosentissa käytettiin kohdun sisäistä valvontaa. Yliopistollisissa ja keskussairaaloissa elektroninen valvonta oli jatkuvaa 75 prosentissa synnytyksistä ja aluesairaaloissa 50 prosentissa synnytyksistä. Luvut osoittavat elektronisesta valvonnasta tulleen yleisin toimenpide suomalaisissa synnytyksissä. 1

Jatkuva valvonta lisää keisarileikkauksia ja muita toimenpiteitä.1,2 Lapsen päähän kiinnitettävä elektrodi voi aiheuttaa infektioita.1,3 Tämän päänahkaan työnnettävän "vieterin" kivuliaisuudesta ei juuri puhuta eikä syntymätön lapsi osaa sitä ilmaista.

Synnyttäjälle on tärkeää päästä siirtymään asennosta toiseen vaivattomasti ja omin avuin. Naisille kerrotaan usein etukäteen, että sikiön elektroninen valvonta ei häiritse synnyttäjää millään tavalla, vaan liikkuminen laitteen kanssa on mahdollista. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan, ettei synnyttäjän tarvitse maata paikallaan, vaan hän voi siirtyä sängystä keinutuoliin ja takaisin. Koneen perässä siirtyminen ei kuitenkaan ole liikkumavapautta, etenkin kun kömpelö vatsa ja kivut rajoittavat osaltaan liikkumista.

Jatkuvan elektronisen valvonnan yhteydessä synnyttäjälle laitetaan usein "tippa". Kämmenselkään teipattu tippaneula on monien mielestä kivulias ja estää konttausasennon tai eteenpäin nojaamisen. Vaikka kohdunsisäinen elektrodi ei ole äidille kivulias, tuntuu emättimessä oleva johto supistusten aikana ikävältä. Kaikki ylimääräinen epämukavuus lisää synnyttäjän stressiä. Stressihormonien erittyessä kohdun supistukset heikkenevät, synnytys pitkittyy, kohdun verenkierto heikkenee ja lapsen hapensaanti vaikeutuu. 4
 
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että rutiininomaisesta elektronisesta sydänäänten seurannasta ei ole hyötyä normaalisynnytyksissä, joissain tapauksissa siitä voi olla haittaa. Onkin suositeltu, että jatkuvaa seurantaa käytettäisiin vain, kun siihen on lääketieteellistä aihetta. Toivottavasti nämä suositukset otetaan huomioon ja rutiininomaista seurantaa vältetään tulevaisuudessa.
 
Naisen rakenne viittaa siihen, että pystyasento on selinmakuuta luontevampi synnytysasento. Luinen synnytyskanava on sopusoinnussa alaspäin suuntautuvan painovoiman kanssa. Pystyasennossa lapsen pää painaa kohdunkaulaa voimakkaammin ja verenkierto kohdussa on parempi kuin selinmakuulla. Lantion nivelsiteisiin ja sakraalihermoihin kohdistuva paine on vähäisempi ja välilihan kudokset ovat peräänantavampia kuin selinmakuulla. Pystyasennossa myös kohtu voi kallistua eteenpäin ja ristiluu liikkuu taaksepäin, jolloin synnytyskanavan läpimitta suurenee. Äidin liikkeet ja asennot ovat omiaan edistämään lapsen kiertymistä synnytyskanavassa.
 
eihn siinä jakkaralla tarvi omin tavoin pysyä, vaan mies istuu takana ja pitää susta kiinni!! eihän siinä tilanteessa omin avuin jakkaralla pysy. Ja kätilö on itse työnsä valinnut ja on tietoinen siitä riskistä että on olemassa niitä naisia jotka eivät halua olla makuullaan tai puoli-istuvassa asennossa (jossa itselläni hengittäminen ja ponnistaminen ei vaan sujunut, oli pakko siirtyä pystyyn). Jakkara ei suinkaan ole ainoa pystyasennon mahdollistava, jos et nyt sitä sektiota saa niin pyydä käynti pelkopolille ja käy siellä kätilön kanssa läpi synnytysasennot, näit saat synnytykseen menoon itsevarmuutta ja kaikki sujuu paremmin kun itse tiedät mitä kokeilla ja voit itse etsiä parhaan asennon JUURI SINULLE!!! Koska olise kätilö kuinka pätevä tahansa, se on kuitenkin sinun vartalosi joka synnyttää, vain sinä tiedät mikä tuntuu hyvälle, siedettävälle ja täysin poissuljetulta.

Makuultaan synnytys yleistyi kun synnytykset siirtyivät sairaalaan. Lääkäri kun oli jumalasta seuraava eikä tasan ruvennut polvillaan kykkimään synnyttäjän kanssa, ja näinhän naiselle oli paljon helpompi tehdä kaikenlaisia toimenpiteitä. Jokaisen pikku feministin pitäisi herätä ja vaatia että saa synnyttää sellaisessa asennossa kuin haluaa.
 
Minäkin synnytin esikoisen lopulta jakkaralla, kun missään muussa asennossa en oikein hokannut sitä ponnistusta ja jakkaralla oli muutenkin paras olla. Minussa oli kaikki piuhat kiinni epiduralia myöden ja yllättävän hyvin niiden kanssa pystyy kyllä liikkumaan. Kävinhän mä sen 16 tunnin aikana niiden kanssa vessassakin!
Jakkaralta muistona eppari ja II-asteen repeämät, mutta en edes halua tietää mitä makuultaan olisi käynyt!
Ponnistusaika oli 30 min ja lapsi ihan normikokoinen, 3400g.

Aion seuraavassakin synnytyksessä (helmikuussa) vaatia jakkaran.
 
Itse ainakin koin, ettei annettu tavallaan muuta mahdollisuutta kun synnyttää makuultaan. Ei ne kätilöt ala siinä kyseleen, että miten haluat synnyttään eikä ne anna kun yhden ehotuksen. Olkaahan naiset vain vaativampia ja kyselkää siellä reilusti vaihtoehdoista.
Epiduraalin saatuani, kätilö sanoi ettei voi enää liikkua. Minusta tämä oli kyllä epparin huono puoli. Itse olisin halunu liikuskella kivuissa ja käydä myös vessassa.
 
Eri sairaaloissa ja eri kätilöillä taitaa olla eri käytännöt. Mulla oli nuorehko kätilö joka kannusti liikkumaan avautumisvaiheessa (painovoimasta on kuulemma apua..) ja antoi mun rauhassa huseerata sen synnytysasennon kanssa :-) kokeilin aika monta variaatiota ennenkuin sinne jakkaralle päädyttiin.
Outoa ettei muka anneta liikkua. Mullakin niitä piuhoja oli riittämiin mm. oksitosiini, antibiootti, epiduraali ja ne valvontalaitteet. Välillä kipitin ympäri salia ja välillä "tanssin" miehen kaulassa, makasin ja taisin kiikkua väliin vähän keinutuolissakin.
 
moni on tässä ketjussa kehottanut alkuperäistä kysyjää "vaatimaan sektion" tai "pyytämään sektion". Alkuperäinenhän sanoi että oli jo pyytänyt sitä mutta se oli evätty. Itse myös asun keskisuuressa kaupungissa jossa on oma keskussairaala, ja meininki sellainen että sektiota ei todellakaan saa pyytämällä, vaatimalla, anomalla eikä rukoilemallakaan. Sektio maksaa muistaakseni useita tuhansia euroja (leikkaussali, salin siivous ja desinfiointi, anestesia, salihenkilökunta, lääkäri jne) ja käitlöiden hoitama alatiesynnytys taisi olla jonkun satasen luokkaa. Kyllä täällä kunta pihtaa rahoja ja jokainen painostetaan alatiesynnytykseen vaikka olisi millaiset repeämät ollut edellisellä kerralla. Onko nyt siis asia niin että oikeusturva ja tasaväkinen kohtelu ei todellakaan suomessa toteudu? Oletteko muut saaneet pyytämällä sektion (siis tietenkin tilanteessa jossa siihen on perusteita, esim. repeämät aikaisemmalla kerralla, en puhu nyt siis vain sen takia pyydetystä sektiosta että se olisi "kivempaa" tai "siistimpää":)
 
Jokin laki tai pykälä sanoo että naisella on oikeus valita synnytyspaikkansa, mutta ei se nyt vaan mene niin. Suurimassa osassa suomenkuntia käytäntö on se että synnytät juuri siellä sairaalassa minkä sairaanhoitopiiriin satut kuulumaan. Tai esim. Kela lopetti kotisynnytyksien kulujen (kätilön) kustantamisen,mikä heikentää naisen itsemäärämisoikeutta.
 
Eihän monikaan kätilö "anna" valita edes ponnistusasentoa!!!!! itsellä ainakin ensisynnyttäjänä oli niin epävarmaolo että en uskaltanut uhmata kätilön käskyä ponnistaa kyljellään, vaikka ei siitä meinannut mitään tullakaan. 4 kiloisen tytön pönkääminen ekakertalaisena otti tunnin verran.
 
Minä olen myös kuullut, ettei tässä kaupungista oikein sektiota saa. Itselläni oli traumaattinen synnytys, toinen jää ilmeisesti vaan haaveisiin, sillä synnyttää en enää uskalla. Minusta on väärin, että joissain sairaaloissa sektio myönnetään helpostikin, ja toisissa ei saa millään. Pitäisi olla yhtenäiset säännöt koko maassa, eikä sairaalakohtaiset. Pitääköhän tässä sitten muuttaa toiseen kaupunkiin, että pääsisi sellaiseen sairaalaan jossa sektion saisi...
 
Ja vielä listaus niistä joissa section saa "helposti" esim. pelkopolin jälkeen.
Voihan sitä meinaan aina hetkellesesti "muuttaa" (ainakin kirjat) vaikka tutun luo semmoiseen kaupunkiin jossa saa synnyttää haluamallaan tavalla ilman pelkoa...
 

Yhteistyössä