A
aiheen vierestä
Vieras
Tuoreen tutkimuksen mukaan 96:tta prosenttia suomalaisista alatiesynnytyksistä seurattiin elektronisesti. Näistä 62 prosentissa käytettiin kohdun sisäistä valvontaa. Yliopistollisissa ja keskussairaaloissa elektroninen valvonta oli jatkuvaa 75 prosentissa synnytyksistä ja aluesairaaloissa 50 prosentissa synnytyksistä. Luvut osoittavat elektronisesta valvonnasta tulleen yleisin toimenpide suomalaisissa synnytyksissä. 1
Jatkuva valvonta lisää keisarileikkauksia ja muita toimenpiteitä.1,2 Lapsen päähän kiinnitettävä elektrodi voi aiheuttaa infektioita.1,3 Tämän päänahkaan työnnettävän "vieterin" kivuliaisuudesta ei juuri puhuta eikä syntymätön lapsi osaa sitä ilmaista.
Synnyttäjälle on tärkeää päästä siirtymään asennosta toiseen vaivattomasti ja omin avuin. Naisille kerrotaan usein etukäteen, että sikiön elektroninen valvonta ei häiritse synnyttäjää millään tavalla, vaan liikkuminen laitteen kanssa on mahdollista. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan, ettei synnyttäjän tarvitse maata paikallaan, vaan hän voi siirtyä sängystä keinutuoliin ja takaisin. Koneen perässä siirtyminen ei kuitenkaan ole liikkumavapautta, etenkin kun kömpelö vatsa ja kivut rajoittavat osaltaan liikkumista.
Jatkuvan elektronisen valvonnan yhteydessä synnyttäjälle laitetaan usein "tippa". Kämmenselkään teipattu tippaneula on monien mielestä kivulias ja estää konttausasennon tai eteenpäin nojaamisen. Vaikka kohdunsisäinen elektrodi ei ole äidille kivulias, tuntuu emättimessä oleva johto supistusten aikana ikävältä. Kaikki ylimääräinen epämukavuus lisää synnyttäjän stressiä. Stressihormonien erittyessä kohdun supistukset heikkenevät, synnytys pitkittyy, kohdun verenkierto heikkenee ja lapsen hapensaanti vaikeutuu. 4
Jatkuva valvonta lisää keisarileikkauksia ja muita toimenpiteitä.1,2 Lapsen päähän kiinnitettävä elektrodi voi aiheuttaa infektioita.1,3 Tämän päänahkaan työnnettävän "vieterin" kivuliaisuudesta ei juuri puhuta eikä syntymätön lapsi osaa sitä ilmaista.
Synnyttäjälle on tärkeää päästä siirtymään asennosta toiseen vaivattomasti ja omin avuin. Naisille kerrotaan usein etukäteen, että sikiön elektroninen valvonta ei häiritse synnyttäjää millään tavalla, vaan liikkuminen laitteen kanssa on mahdollista. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan, ettei synnyttäjän tarvitse maata paikallaan, vaan hän voi siirtyä sängystä keinutuoliin ja takaisin. Koneen perässä siirtyminen ei kuitenkaan ole liikkumavapautta, etenkin kun kömpelö vatsa ja kivut rajoittavat osaltaan liikkumista.
Jatkuvan elektronisen valvonnan yhteydessä synnyttäjälle laitetaan usein "tippa". Kämmenselkään teipattu tippaneula on monien mielestä kivulias ja estää konttausasennon tai eteenpäin nojaamisen. Vaikka kohdunsisäinen elektrodi ei ole äidille kivulias, tuntuu emättimessä oleva johto supistusten aikana ikävältä. Kaikki ylimääräinen epämukavuus lisää synnyttäjän stressiä. Stressihormonien erittyessä kohdun supistukset heikkenevät, synnytys pitkittyy, kohdun verenkierto heikkenee ja lapsen hapensaanti vaikeutuu. 4