Alkuperäinen kirjoittaja Kukkaliisa:
Me olemme mieheni kanssa olleet naimisissakin jo vuoden ja olen tässä miettinyt syntyjä syviä.

Rakastan miestäni yli kaiken, näen meillä selkeästi yhteisen tulevaisuuden ja lapsia ja luotan mieheeni täysin kuten hänkin varmasti minuun.
Olemme puhuneet pettämisestä ja aiheeseen liittyvästä.. Olen todella kova ihastumaan ja kännipäiten innostun jopa pussailemaan vieraiden miesten kanssa. Olen näistä tietysti miehelleni kertonut ja hän on sen hyväksynyt ja minulla on "lupa" näin tehdä.
Toimitaanko missään muussa parisuhteessa näin, että muut miehet/naiset ovat ok? Minun puolestani mieskin saisi näin tehdä ja olisin ehkä jopa valmis hyväksymään seksin tai ainakin pettingin muiden naisten kanssa. MIllaisia rajoja teillä on asetettu ja miten asiasta on keskusteltu?
Meillä: epäilin miestä pettämisestä n. vuosi sitten. Otin asiasta selvää ja ainakin pornosaitteja oli koluttu ja deittejä. Olin mustasukkainen ja vihainen.
Hermostuin, meinasin menettää järkeni, kunnes mies ITSE kertoi että hänellä mietityttää, mitä seksielämältään haluaa. Kysyin, halauaisiko hän kokeilla jotain seksiä tai kimppakivaa muiden kuin minun kanssa. vastaus oli "ehkä", mutta kuulemma käytännössä siihen liittyy aina enemmän tai vähemmän vieras ihminen, tutustumisineen ja kaikkineen, joten se ei ole kovin helppo toteuttaa, eikä kiinnosta siksi. Kun mies löi avoimesti korttinsa pöytään, mustasukkaisuuteni hävisi kuin tuhka tuuleen. Uskalsin itsekin jakaa mieheni kanssa ajatuksiani, joita olin vältellyt uskolisuuden nimissä.
Mielestäni mustasukkaisuus ja ylisiveys ovat joskus oireita tuntemattoman alueen pelosta, joka taas johtuu siitä ettei tunne kumppaniaan kunnolla. Kun taas molemmat tietävät toisen haluistakin, puhumattakaan teoista, niistä häviää turha mystiikka ja tilalle tulee aito hyväksyntä ja rehellsyys. Kun toinen ei tee mitään kertomatta, ja "ilman lupaa", on paljon helpompi hyväksyä että en olekaan se ainoa nainen maailmassa jolla on tarjottavaa miehelleni. eikä tarvitse luulla, että miestä pitäisi varjella tiedolta että maailmassa on muitakin naimakelpoisia jalkovälejä kuin omani. ja sama toisinpäin.
Olemme sopineet, että jos jompi kumpi haluaa jotain, siitä puhutaan ja harkitaan tilannekohtaisesti mitä tehdään. Mustasukkaisuus ei ole kokonaan hävinnyt, mutta se ei liity enää kokonaisvaltaisesti pelkkään seksiin. Mielestäni mustasukkaisuus on terve reaktio.. johonkin, riippuu tilanteesta. en täysin ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat etteivät ole lainkaan esim. mustasukkaisia..Mutta pelko että toinen nauttii jossain muualla, hälvenee kyllä rehellisyyden ja avoimuuden myötä.
Aika paljon pettämisestä tulee pakkomielle tai ainakin alttius , jos se on "kielletty hedelmä".
Ihminen haluaa aina sitä mitä ei voi saada.
Mikä minua kuitenkin estää pussailemasta toisia miehiä kännipäissäni, on kuitenkin ensinnäkin että olen harvoin tarpeeksi humalassa, toiseksi mietin että mitä muut miehet ajattelevat silloin miehestäni tai minusta..Vaikka meillä olisikin ns. avoimempi suhde, niin kaikki eivät sitä välttämättä ymmärrä, ja joku mies jonka kanssa flirttailsin voisi kuvitella olevansa jotenkin minun ja mieheni välissä. Vaikka sillä ei mitään merkitystä suhteemme kannalta olsikaan, niin sillä on siitä huolimatta merkitystä sille ihmiselle jota pussaillaan, ja muutenkin voi tuoda painetta koko sosiaaliselle ympyrälle.
Että käyttää toisia ihmisiä pariskunnan seksielämän mausteena ja pussailuleikkiensä välineenä, ei välttämättä muutenkaan ole kovin loppuun asti ajateltua touhua (apn ei pidä loukkaantua tästä mielipiteestä, katson nyt maailmaa oman kokemukseni pohjalta) . Kukin tavallaan, ei minun kanssani oikeastaan kukaan ole halunnutkaan pussata, mies joko ihastuu tai vihastuu, mutta ei minusta ole leikkimään mitään pusuleikkejä, eivätkä miehet tunnu kovin huumorilla suhtautuvan, heillä joko panettaa tai ei, ja jos pussailisin niin he varmasti odottaisivat sille ennen pitkää muunkinlaista huipentumaa, jota ei välttämättä tapahdu, jolloin jäisi turhaan vain nälkäisiä kolleja perään katsomaan.