Parisuhdeasiaa: Loukkaannuinko liian helposti vai tekikö mies väärin?

[herne nenässä]

Meillä on naapurissa ystävillä kesäjuhlat ja niitä on suunniteltu pitkään. Kun kutsu kolahti luukusta, mies ilmoitti ettei voi tulla. Siskollansa on samana päivänä toiset juhlat ja menee kuulemma sinne. Samaan aikaan myös kertoi, ettei pääse siskontyttöni rippijuhliin, kun oli muuta menoa päivää ennen ja tuolloin luonnollisesti dagen efter. Otin jo tuolloin pienen herneen nenään, mutta fiksuna ihmisenä sanoin, että tee mitä teet, kunhan tiedät, että noloa on jos et kumpiikaan juhliin saavu paikalle.

Eilen kuulin, että nämä siskon juhlat ovat pariskuntajuhlat, joihin on kutsuttu muut pariskuntina, mutta ei meitä. Siis minua ei ole kutsuttu. Kerta ei toki ole ensimmäinen, vaan meillä on tasan samasta aiheesta riidelty ennenkin. Siskonsa nyt vaan ei tykkää minusta ja haluaa sen sopivan paikan tullen aina näyttää. Mies silti menee aina näihin juhliin, joihin minä en ole tervetullut ja osittain hyväksyy muutkin minuun kohdistuvat mielenosoitukset. Jossain vaiheessa lakkasin jo välittämästä.

Mutta meillä on nyt mennyt pitkään tosi kivasti, ja kuvittelin, että mies jo alkaisi olla enemmän minun puolellani. Mutta ei. Taas vei sisko voiton kotiin, näin kärjistetysti sanotusti :/ Kerroin, että tilanne harmittaa ja mies vetosi siihen, ettei hänkään tilanteesta tykkää, mutta menee muiden vieraiden takia. Sanoin, että hän menemällä näihin tilaisuuksiin hyväksyy siskonsa käytöksen. Tästä meille tuli riita. Mies suuttui minulle, kun syyllistin häntä.

Mikä tässä nyt olisi oikein ja fiksua? En ollut kovin fiksu eilen haastaessani riitaa, mutta kun ihan oikeasti harmitti aika paljon

 

[minä]

Olen kyllä sitä mieltä, että miehesi pitäis puolustaa sua, edes sillä hiljaisella eleellä, ettei menen juhliin, jonne sinua ei kutsuttu. Miksi sisko ei sinusta pidä? Onko sanonut sen suoraan? Kaikista paras olisi, jos saisitte välit selvitettyä, koska muuten noita tilanteita ja riitoja tulee jatkossakin..

 

[meillä näin]

Meillä ollut anopin suunnalta samanlaista että olisi kutsunut vain poikansa juhliin, mutta mies ilmoitti että tullaan joko pariskuntana tai ei ollenkaan. Mun mielestä puolison tehtävä on seistä toisen puolison rinnalla tällaisissa tilanteissa. Jos hyväksyy tuollaisen niin tietyllä tavalla väheksyy puolisoaan.

 

[Kyy]

No kyllä sinä olit nyt oikeassa siitä, että menemällä juhliin miehesi hyväksyy siskonsa käytöksen. Itse vaatisin miestä tulemaan mukaani meidän ystävien juhliin, johon molemmat on kutsuttu. Siskon kanssa sit tekemisissä sitten kun sisko pystyy hyväksymään veljensä puolison.

 

[Myy-80]

Ihan aiheesta loukkaanuit. Ite en kattelis tollasta sorsimista yhtään.

 

[Rouva]

Minusta miehesi tulisi olla sinulle lojaali ja osoittaa mieltään siskolle jättämällä hänen partyt väliin, jos kerran hänen vaimonsa ei ole sinne tervetullut.

 

[catlady]

Näytä tuo kirjoituksesi + nämä tulevat vastaukset miehelle, niin saa ajattelemisen aihetta. Osaa ehkä katsoa paremmin tilannetta, kun näkee sanat silmien edessä.

 

[Juon Kahvini Miten Sattuu]

Ensinnäkin uskomattoman lapsellista käytöstä miehesi siskolta. Ja toisekseen jos minun sisarukseni kohtelisi puolisoani samalla tavalla niin yhdissäkään juhlissa en nokkaani näyttäisi.

 

[Rouva]

Näytä tuo kirjoituksesi + nämä tulevat vastaukset miehelle, niin saa ajattelemisen aihetta. Osaa ehkä katsoa paremmin tilannetta, kun näkee sanat silmien edessä.

Juurikin meinasin ehdottaa samaa! Jospa ulkopuolisten kommentit avaisivat miehesi silmät....

 

[hh]

Sul on p**ka ukko. Yksinkertaisesti.

 

[herne nenässä]

Sisko on ehkä vähän vaikea tapaus ihmissuhteissa ylipäätään eikä ole alun alkaenkaan tykännyt minusta. Olen kuulemma vääränlainen nainen hänen veljelleen. Hänelle suotakoon oikeus mielipiteeseensä, vaikka se alussa varsinkin satutti.

Mies eilen pisti tekstiviestiä siskolleen, ettei hänkään tule, jos en minä pääse. Mutta sanoi kyllä tässä ääneen ennen sitä, että menee kuitenkin. Yritti siis ilmeisesti pestä kätensä minun suhteeni? Vastaus tuli, että saanhan minäkin tulla, ei vain kuulemma tullut mieleen kutsua minuakin. Pitäiskö tämän sitten olla lieventävä asianhaara? Minusta se ei sitä ollut.

 

[myy]

Meillä ollut anopin suunnalta samanlaista että olisi kutsunut vain poikansa juhliin, mutta mies ilmoitti että tullaan joko pariskuntana tai ei ollenkaan. Mun mielestä puolison tehtävä on seistä toisen puolison rinnalla tällaisissa tilanteissa. Jos hyväksyy tuollaisen niin tietyllä tavalla väheksyy puolisoaan.

Olen aivan samaa mieltä!

Kun ollaan jo vakiintuneessa parisuhteessa, niin se on se oma perhe ja se ydin ei sen ohi tulisi ajaa sisarukset tai kummankaan vanhemmat.

 

[sfg]

Samaa mieltä edellisten kanssa! Miehesi kuuluisi puolustaa sinua ja näyttää se jättämällä siskon juhlat väliin.

 

[mamma]

Sul on p**ka ukko. Yksinkertaisesti.

No tuskin se näin mustavalkoista kuitenkaan on.. Jos itseäni mietin, niin aika hanakasti olen aina perhettäni puolustelemassa, jos vaikka puolisoni kuittailee äidistäni tai siskostani jotain (yleensä aiheesta), mutta vielä hanakammin puolustan miestäni, jos joku muu perheestäni häntä arvostelee. Eli kyllä sen puolison tuntee sillai lähemmäksi, että sen puolelle hyppäisin, jos riitaa tulisi. Vaikka perhe onkin äärimmäisen tärkeä ja rakas..

 

[Rouva]

Sisko on ehkä vähän vaikea tapaus ihmissuhteissa ylipäätään eikä ole alun alkaenkaan tykännyt minusta. Olen kuulemma vääränlainen nainen hänen veljelleen. Hänelle suotakoon oikeus mielipiteeseensä, vaikka se alussa varsinkin satutti.

Mies eilen pisti tekstiviestiä siskolleen, ettei hänkään tule, jos en minä pääse. Mutta sanoi kyllä tässä ääneen ennen sitä, että menee kuitenkin. Yritti siis ilmeisesti pestä kätensä minun suhteeni? Vastaus tuli, että saanhan minäkin tulla, ei vain kuulemma tullut mieleen kutsua minuakin. Pitäiskö tämän sitten olla lieventävä asianhaara? Minusta se ei sitä ollut.

No tuo kuulostaa juuri siltä, mitä sanoitikin; yritti lepytellä sinua laittamalla viestin siskolleen, mutta tekee homman tyhjäksi sanomalla, että menee kuitenkin... Eli mun mielestä tuo teko on worth of nothing.

Kun kumartaa yhdelle, pyllistää toiselle, niin se vaan menee.

 

[herne nenässä]

Ei mies ymmärtänyt Riita tuli taas, vaikka yritin kauniisti aloittaa. Pian huudettiin molemmat. Minä en kuulemma ymmärrä, ettei tällä asialla ole mitään tekemistä siskon tekemisten kanssa. Ja että minut kuulemma nyt on kutsuttu. Että ihan turhaan valitan.

 

[Sisu]

:hug: ap:lle. Meillä oli sama tilanne keväälllä, mies kutsuttiin veljensä ja tämän vaimon yhteissynttäreille (täyttivät pyöreitä vuosia ) ja minua ei... Ei se kovin mairittelevalle tunnu :/ Meillä sentäs mies heti tokasi ääneen, että ei mene hänkään, kun minua ei kutsuttu. Eikä menny. Joten odottaisin kyllä miehen puolustavan puolisoaan tuommosessa tilanteessa.

 

[lauantaipussi]

No on kyllä tosi moukkamaista kutsua pariskunnasta vaan toinen!...

 

[Sisu]

No on kyllä tosi moukkamaista kutsua pariskunnasta vaan toinen!...

Men voi itse asialle mitään, mut onneksi mies sentään puolustaa muan, toisin kuin ap:n mies...

 

[Tollojen sukua]

No on kyllä tosi moukkamaista kutsua pariskunnasta vaan toinen!...

No on joo, mut on sekin moukkamaista että mies noihin juhliin menee!! Huomaa kyllä et on sukua keskenään nämä kaksi, yhtä pahoja molemmat. Sitten jotain lapsellisia tekstareita lähettelevät toisilleen.

Kuka hei menee juhliin, joihin kutsutaan pari päivää ennen pakosta ja jonkun toisen käden kautta? Ei kukaan normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen!

Sympatiat täysin alkuperäisen puolella.

 

[.]

Meillä on naapurissa ystävillä kesäjuhlat ja niitä on suunniteltu pitkään. Kun kutsu kolahti luukusta, mies ilmoitti ettei voi tulla. Siskollansa on samana päivänä toiset juhlat ja menee kuulemma sinne. Samaan aikaan myös kertoi, ettei pääse siskontyttöni rippijuhliin, kun oli muuta menoa päivää ennen ja tuolloin luonnollisesti dagen efter. Otin jo tuolloin pienen herneen nenään, mutta fiksuna ihmisenä sanoin, että tee mitä teet, kunhan tiedät, että noloa on jos et kumpiikaan juhliin saavu paikalle.

Eilen kuulin, että nämä siskon juhlat ovat pariskuntajuhlat, joihin on kutsuttu muut pariskuntina, mutta ei meitä. Siis minua ei ole kutsuttu. Kerta ei toki ole ensimmäinen, vaan meillä on tasan samasta aiheesta riidelty ennenkin. Siskonsa nyt vaan ei tykkää minusta ja haluaa sen sopivan paikan tullen aina näyttää. Mies silti menee aina näihin juhliin, joihin minä en ole tervetullut ja osittain hyväksyy muutkin minuun kohdistuvat mielenosoitukset. Jossain vaiheessa lakkasin jo välittämästä.

Mutta meillä on nyt mennyt pitkään tosi kivasti, ja kuvittelin, että mies jo alkaisi olla enemmän minun puolellani. Mutta ei. Taas vei sisko voiton kotiin, näin kärjistetysti sanotusti :/ Kerroin, että tilanne harmittaa ja mies vetosi siihen, ettei hänkään tilanteesta tykkää, mutta menee muiden vieraiden takia. Sanoin, että hän menemällä näihin tilaisuuksiin hyväksyy siskonsa käytöksen. Tästä meille tuli riita. Mies suuttui minulle, kun syyllistin häntä.

Mikä tässä nyt olisi oikein ja fiksua? En ollut kovin fiksu eilen haastaessani riitaa, mutta kun ihan oikeasti harmitti aika paljon

Muuten mies kyllä saisi mennä puolestani kaikin mokomin siskonsa juhliin, mutta jos minua ei varta vasten olisi niihin kutsuttu, niin loukkaantuisin kyllä jos mies menisi. Ei kyllä koskaan niin tekisi.. Vai jättikö sitten tällä kertaa kutsumatta, kun tiesi sinulla olevan jo toiset juhlat?

 

[vieras]

Sisaruksilla ei ole käytöstavoista tietoakaan! Nössö mies, ei voi muuta sanoa.

 

[tasamaan tallaaja]

Toisin sanoen, mies hyväksyy sen, että sisko kyseenalaista (tai paremminkin ei hyväksy sitä) miehensä elämänkumppanivalinnan? Onko mies itse valinnastaan varma?


Kyllä meillä käytäisiin ainakin todella tiukka keskustelu siitä, mitä mies elämältään haluaa.

 

[herne nenässä]

Muuten mies kyllä saisi mennä puolestani kaikin mokomin siskonsa juhliin, mutta jos minua ei varta vasten olisi niihin kutsuttu, niin loukkaantuisin kyllä jos mies menisi. Ei kyllä koskaan niin tekisi.. Vai jättikö sitten tällä kertaa kutsumatta, kun tiesi sinulla olevan jo toiset juhlat?

No kyllähän minua aluksi harmitti sekin, että mies halusi ennemmin tuonne siskolleen kuin yhteisiin juhliin, mutta annoin asian olla. Kiukku nousi eilen kun kuulin, että siskon juhlat ovat pariskuntajuhlat ja minua ei taaskaan oltu kutsuttu. Ei ole siis koskaan kutsuttu mihinkään. Eikä hän tiedä, että minulla on menoa tuolloin.

Sunnuntaina viimeksi näin tämän siskon ja luulin, että meillä olisi taas vähän paremmat välit. Hän olisi voinut kutsuakin minut, jos olisi halunnut, mutta ei niin tehnyt.

Sanoin miehelle, että tämä tilanne vaikeuttaa ennestäänkin hauraita suhteita. Vaan ei hän nyt näe tätä minun silmin yhtään ilmeisesti.

 

[herne nenässä]

Toisin sanoen, mies hyväksyy sen, että sisko kyseenalaista (tai paremminkin ei hyväksy sitä) miehensä elämänkumppanivalinnan? Onko mies itse valinnastaan varma?


Kyllä meillä käytäisiin ainakin todella tiukka keskustelu siitä, mitä mies elämältään haluaa.

On kyllä käyty tiukkoja keskusteluja meilläkin, vuosikausia ja kymmenittäin. Mutta minä naivi kuvittelin, että tilanne olisi nyt ollut erilainen, kun ollaan muutekin saatu tätä suhdetta paljon paremaksi. Olen pettynyt.