?
"..."
Vieras
Mulla on ongelma. Oon ollu viis vuotta sinkkuna, minulla on kohta viis vuotias poika. On ollu jos jonkinlaista suhdetta tässä, ei mitään kuitenkaan vakavempia, vaikka itse oisin halunnutkin.
No nyt sitten eräs mies johon olen ollut salaa ihastunut kohta neljä vuotta, ilmoitti minulle tuossa kuukausi sitten että hänen parisuhteensa kariutui. Tunnetaan töistä, josta hän joutui tuossa kolme viikkoa sitten lähtemään. Pidettiin ystäväporukalla läksiäisiä, ja sitten humalassa tietenkin avasin jälleen sanaisen arkkuni ja erittäin mukavan illan päätteeksi päädyttiin meille. Tästä seuraavana päivänä miehen ex muutti vasta pois hänen luotaan.
Tämän jälkeen mies pari päivää tekstaili ja kysyikin sitten ihan suoraan, että tavattaisiinko. Ja nyt sitten ollaan joka päivä tekstailtu/soiteltu ja pidetty yhteyttä. Mies pyytää minua joka paikkaan ja haluaisikin viettää myös yhteisten ystäviemme kanssa aikaa. Ollaan sovittu että pidetään matalaa profiilia, vaikkakaan ei kuulemma haittaa vaikka ystävämme saisikin tietää. Hän pitää minusta, omien sanojensa mukaan. Meillä on kivaa yhdessä ja olen onnellinen tästä. Tietenkään yhteistä tulevaisuutta ei olla puolin jos toisin ei olla lupailtu vaikka siitäkin puhuttiin. Ollaan myös luvattu, ettei muita tapailtas. Lapseni ei ole ongelma, kuulemma, mutta ei ole valmis roolimalliksi vielä (eikä siis olla lapseni kanssa oltu yhdessä), on kuulemma niin hukassa itsensä kanssa.
Nyt ikävä epäilys on heränny minussa. Olenko vain se mihinkä tarraudutaan suhteen päätyttyä, vai voisiko tämä olla sitä oikeeta? Toivon kovasti että olisi, mutta pelkään sitä päivää kun tämä mies ilmoittaa haluavansa elää sinkkuna. Onko täs tulevaisuutta vai ei? Toki aikaa on menny niin vähän, mutta miehen innokkuus ihmetyttää, jos hän ei oikeasti välittäisi...
No nyt sitten eräs mies johon olen ollut salaa ihastunut kohta neljä vuotta, ilmoitti minulle tuossa kuukausi sitten että hänen parisuhteensa kariutui. Tunnetaan töistä, josta hän joutui tuossa kolme viikkoa sitten lähtemään. Pidettiin ystäväporukalla läksiäisiä, ja sitten humalassa tietenkin avasin jälleen sanaisen arkkuni ja erittäin mukavan illan päätteeksi päädyttiin meille. Tästä seuraavana päivänä miehen ex muutti vasta pois hänen luotaan.
Tämän jälkeen mies pari päivää tekstaili ja kysyikin sitten ihan suoraan, että tavattaisiinko. Ja nyt sitten ollaan joka päivä tekstailtu/soiteltu ja pidetty yhteyttä. Mies pyytää minua joka paikkaan ja haluaisikin viettää myös yhteisten ystäviemme kanssa aikaa. Ollaan sovittu että pidetään matalaa profiilia, vaikkakaan ei kuulemma haittaa vaikka ystävämme saisikin tietää. Hän pitää minusta, omien sanojensa mukaan. Meillä on kivaa yhdessä ja olen onnellinen tästä. Tietenkään yhteistä tulevaisuutta ei olla puolin jos toisin ei olla lupailtu vaikka siitäkin puhuttiin. Ollaan myös luvattu, ettei muita tapailtas. Lapseni ei ole ongelma, kuulemma, mutta ei ole valmis roolimalliksi vielä (eikä siis olla lapseni kanssa oltu yhdessä), on kuulemma niin hukassa itsensä kanssa.
Nyt ikävä epäilys on heränny minussa. Olenko vain se mihinkä tarraudutaan suhteen päätyttyä, vai voisiko tämä olla sitä oikeeta? Toivon kovasti että olisi, mutta pelkään sitä päivää kun tämä mies ilmoittaa haluavansa elää sinkkuna. Onko täs tulevaisuutta vai ei? Toki aikaa on menny niin vähän, mutta miehen innokkuus ihmetyttää, jos hän ei oikeasti välittäisi...
ei olisi ennenkuulumatonta vaikka tuosta jotain tulisikin vaikka alkanutkin moisista tunnelmista. Eihän se rakkauskaan aikaa / paikkaa valitse!