Parisuhteesta, mielipiteitä & kokemuksia..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mitentässäkäy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mitentässäkäy

Vieras
Aion nyt avautua, se lukee kuka jaksaa :) mielipiteitä, neuvoja, samankaltaisia kokemuksia otetaan vastaan..

Alkuhan on aina ihastusta täynnä, kunnes..

jossain vaiheessa niin minun kuin miehenikin käytös alkoi pilata suhdettamme; oma vapaa-aikamme jäi vähäiseksi (ystävät yms), kuvioihin astui turha mustasukkaisuus, kiellot ja rajoitukset, turhat riidat ja toisen henkinen loukkaaminen, jopa uhkailu humalatilassa, tietyt valheet, muutama käsirysykin tunteiden kuumentuessa on käynyt.. tottakai välissä on ollut hyviäkin jaksoja, ei tämä ihan jokapäiväistä ole.

nyt olen herännyt, ja halunnut muuttaa asioita parempaan päin! se on vaikeaa molemmille, välillä tuntuu ettei tästä tule mitään! hetkittäin menee hyvin, mutta lupaukset saatetaan unohtaa ja entinen meno jatkuu.. tämän on loputtava, koska tuskin tämä on normaali parisuhde? välillä tuntuu että mikäli itse on edistynyt, niin toinen jatkaa paskaa käytöstään.. ja sitten itsekkin retkahtaa.

puhun ensin itsestäni vähän itsestäni; en ole osannut oikein koskaan luottaa miesystäviini ja olen hyvin mustasukkainen turhista asioista, teen kärpäsistä härkäsiä.. luulen että välillä kateellisuuteni/mustasukkaisuuteni on jo ihan sairasta, ja tämä on suurin ongelmani. en tiedä mistä luottamuspulani/mustasukkaisuuteni oikein johtuu, ongelmani ilmenevät vain parisuhteessa.

suhteessa kumpikaan ei tietääkseni ole pettänyt toista, onneksi.

nyt miehestä; hän on myös todella mustasukkainen. mies on selvinpäin todella ihana, mutta humalassa hän muuttuu ihan päinvastaiseksi persoonaksi.

hän on haukkunut minua (läski,huora yms) mitä ei vissiin normaalissa hyvässä parisuhteessa pitäisi koskaan käydä? itsekkin olen suutuspäissäni häntä haukkunut, mutta en mielestäni yhtä painavilla sanoilla enkä myöskään loukannut häntä henkisesti niinkuin hän on minua..

hän on uhkaillut humalapäissään minua, hän on vakoillut ulkona asuntoani kun on epäillyt toisen miehen olevan täällä.

melkein aina kun meille tulee riitaa, hän alkaa ottamaan kaljaa!
riidan aikana (humalassa) saattaa soitella minulle jopa parikin tuntia putkeen eli aikalailla piinaamista, olen tehnyt selväksi etten vastaa noihin puheluihin koska siitä ei seuraa kuin pahempaa..

asiat jotka ovat vaikeita minulle, jotka olen luottamuksella hänelle joskus kertonut; hän on käyttänyt niitä aseenaan/uhkailuna riidoissa, sanonut että paljastaa asiat muille yms..

suhde on siinä pisteessä että välillä joudun miettimään jokaista sanaani, liikettäni.. monet ystävyyssuhteet ovat katkenneet (osa tosin entisiä heiloja/ihastuksia mutta olivat mahtavaa seuraa jälkeenpäin ystävinä).

aion puhua asiasta joku päivä miehelle, tämän on loputtava eikä tämä ole normaalia. mutta en siltikkään tiedä, miten olisi hyvä..
 
Kysymyshän kuuluu, miksi olette yhdessä?

En haluaisi kuulla mitään kehnoa tekosyytä "rakkaudesta".

Suhde missä ei ole petetty mutta meininki on tuollaista sekopäistä kuin olisi petetty ristiin rastiin, ei kyllä oikeasti kovin rakkautta sisällä.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Luulen, että kaikki "hyvät jaksot" ovat pitäneet meidät vielä yhdessä.. silloinkun noita vastaavia huonoja tilanteita ei vähään aikaan ole, ollaan kuin paita ja peppu, tehdään yhdessä mukavia asioita ja viihdytään toistemme seurassa, ja tottakai tänä aikana ollaan myös kiinnytty toisiimme sen verran että ei ihan heti osaa irti päästää..

Ahdistaa myös tuleva, luulin vihdoin löytäneeni kestävän parisuhteen johon vois ajatella perheen perustamista yms mutta alkaa tuntua että ne haaveet saa hetkeks unohtaa.. taidan tuottaa vanhemmille ja sisaruksillekkin pettymyksen.
 
Ja lisäys, että näin hyvinä aikoina kiihkeyttäkin löytyy, itsellänikin esim. hyviä ja kiehtovia ajatuksia/näkemyksiä miehestä..

itse olen vähän aikaa käyttäytynyt järkevästi, mutta mies eilen loppuiltana baarissa aukoi päätään ja ivaili.. tänään ei myöntänyt kaikkea sanomaansa, ja sanoi että se oli lähinnä semmosta vitsailua, pyysi kuitenkin anteeksi.. mä olin suht selvinpäin ja mun mielestä se oli kaukana vitsailusta ja loukkasi taas kerran. sanoinkin että jos vielä kerrankin näin käy, se on sitten siinä..

kun oon miettiny et asiat puhutaan selviks ja tehdään uudet säännöt, annetaan toiselle tilaa ja omaa aikaa niin mihin me osattas sit asettaa rajat? mikä on normaalia suhteessa ja mikä ei, en mä tiedä? onko normaalia olla esimerkiksi entisiin miesystäviin tai ihastuksiin yhteydessä? saako niiden kanssa olla kaveri tai viettää välillä aikaa? saanko mä jutella facebookissa vaikka päivittäin muiden miesten kanssa, vaihtaa kuulumisia yms? mikä on normaalia? huhhuh meen ihan sekasin näistä :D
 
Minusta tuossa kannattaa lähteä ihan rakentavalla pohjalla keskustelemaan, ei missään tapauksessa syyttelemään tai uhkailemaan tai kiristämään. Kertoa, että sinä koet tällaisen ahdistavaksi eikä tuo ole mielestäsi normaalia parisuhteessa, kummankaan osalta. Otat siis oman osasi ongelmista omaan niskaasi, et pelkästään syytä miestä.

Jos mies on samaa mieltä, lähdette miettimään mitä kohtia parannetaan ja jos mies on eri mieltä, kannattaa harkita jatkaako yhdessäoloa lainkaan. Rakastan sinua, mutta tällainen elämäntapa ei ole hyväksi meille kummallekaan on ihan hyvä aloitus
 
Minusta ainakin kuulostaa siltä, että miehen pitäisi lopettaa tuon alkoholin kanssa läträäminen kokonaan, kun ei tunnu hänelle sopivan. Kuinka usein juo?

Itse en kyllä voisi elää mustasukkaisessa suhteessa. Minusta luottamus on kaiken a ja o.
 
Osa tosta oli ku suoraan mun suusta pari vuotta sit. Mutta jos molemmat on valmiita yrittämään niin suhteen voi vielä pelastaa :) Se vaatii paljon tahtoa ja kärsivällisyyttä, molemmilta!
 
Kuulostaa alkoholiongelmaiselta? Jos haluatte suhteenne korjata, lähtisin ensimmäiseksi siitä, että alkoholinkäyttö jää pois, kun se ei kaikesta päätellen ainakaan miehellesi sovi.

Kuvitteletko, että suhteenne ikinä muuttuu miksikään, jos sovitte tietyt pelisäännöt, sitte otetaan vähän kuppia, haukutaan toinen pystyyn/ unohdetaan sovitut asiat ja kaikki alkaa taas alusta. Kumpi teille on tärkeämpää, biletys vai parisuhde?

Suhteenne rajat sovitte te itse, mikä teistä tuntuu hyvältä/ sopivimmalta. Toisissa suhteissa on ok hengailla eksien kanssa, toisissa ei. Pääasia, että sovitte selvät pelisäännöt.

Itse en tuollaisessa suhteessa jatkaisi, kuulostaa melko sairaalta.
Ei parisuhteessa mielestäni kuulu miettiä jokaista sanaansa, eikä käytetä toisen sanomisia myöhemmin aseena. Parisuhteeseen ei kuulu toisen sairaalloinen kyttääminen (mieheni on pettänyt minua aikoinaan, joten hän on edelleen suurennuslasin alla ja minulla on oikeus esimerkiksi hänen puhelimeensa, joten tiedän kyllä mitä on luottamuspula - kuitenkin mainitsemasi kyttäys kuulostaa minustakin hurjalta). Ja tuota en ole IKINÄ ymmärtänyt, miten joku suhteessa käyttää haukkumasanoja toisen ulkoisesta olemuksesta!? Mitä sillä haetaan?
 
niin, pitää keskustella joku ilta ihan ajan kanssa näistä asioista miehen kanssa..

miehen juominen vähentyi reippaasti kun alkoi seurustelemaan mun kanssani.. juo viikonloppuisin, ei välttämättä edes joka viikonloppu.. mutta hyvin usein jotain ongelma käyttäytymistä hänellä ilmenee, harvassa on ne kerrat kun mitään negatiivista sanottavaa ei olisi tullut..
silloin kun tutustuttiin ja juhlittiin yhdessä ulkosalla niin kaikki meni hyvin, miten kaikki voikaan niin muuttua!

en kyllä aio katsoa enää kertaakaan sitä tyhmää kännikäyttäytymistä, olkoon juomatta sitten lainkaan tai juodaan sitten eri porukoissa.. aika ikävää kylläkin kun ei oman puolison kanssa voi ikinä juhlia esim. festareilla.. tai sitten juo sinkkuna, saa nähdä miten käy..

vastatkaa omista suhteistanne; miten pidätte yhteyttä miesystäviinne? liikutteko heidän kanssaan? joudutteko raportoimaan lähes kaiken tekemisenne miesystävällenne mikäli olette esim jutelleet jonkun miehen kanssa jossain?
lähinnä mielenkiinnosta kyselen, pettämisen rajat meillä on selvät mutta noissa "ystävyyssuhteissa" on vaikea määrittää rajaa mikä on vielä ok ja mikä ei kun ei ole kauheesti kokemusta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mitentässäkäy;28678362:
vastatkaa omista suhteistanne; miten pidätte yhteyttä miesystäviinne? liikutteko heidän kanssaan? joudutteko raportoimaan lähes kaiken tekemisenne miesystävällenne mikäli olette esim jutelleet jonkun miehen kanssa jossain?
lähinnä mielenkiinnosta kyselen, pettämisen rajat meillä on selvät mutta noissa "ystävyyssuhteissa" on vaikea määrittää rajaa mikä on vielä ok ja mikä ei kun ei ole kauheesti kokemusta..

Minä olen aika tuoreessa suhteessa, oltu yhdessä puolisen vuotta. Aika paljon on ehditty jo tänä aikana tehdä, reissattu paljon ja muuta kivaa. Ja yhteen muuttaminenkin aina välillä vilahtaa keskusteluissa.

Soitellaan päivittäin useita kertoja, vaikka nähtäisiinkin kyseisenä päivänä. Soitetaan ennen nukkumaanmenoa, jos ei olla samassa osoitteessa. Liikutaan yhdessä ja erikseen enkä todellakaan raportoi menoistani. Kerron kyllä missä olen, jos olen menossa vaikkapa kavereiden kanssa terassille. Ja toki keskusteluissa muutenkin tulee kerrottua mitä on tehnyt ja mitä on tekemässä.

Mustasukkaisuutta tai vahtimista en kyllä sietäisi yhtään sekuntia ja mies tietää sen hyvin. Olen todennut hänelle, että saatan halailla ja pusuttaakin miespuolisia ystäviä, eikä siinä ole mitään sen enempää. Ja miehestä se on ihan ok.
 

Yhteistyössä