Passiivinen mies

[Ohraleipä]

Onko muilla ongelmia passiivisen miehen kanssa? Muuten tämä mies on kerta kaikkisen hieno tyyppi ja meillä on kyllä kotona ihanaa yhdessä. Tympii vaan, kun aina ollaan vaan kotona, eikä juuri koskaan tehdä mitään yhdessä. Sitten harvoin, kun jotain ehdotan, mies sanoo ihan suoraan, ettei häntä huvita. Ystäviensä kanssa saattaa kuitenkin lähteä ulos aurinkoa ottamaan tai kalastamaan ja grillailemaan, mutta minä saan sitten ne väsyneen miehen rippeet kotisohvalla... Miten ihmeessä voi olla noin vaikeeta ja mitä ihmettä mun pitäisi tehdä? En jaksa ruikuttaa ja anella, jos kerran ei huvita, niin ei huvita, en aio kerjätä. Mutta oliskos jollain joku ovelampi kikka kolmonen tällaisten saamattomien miesten varalle? Niin ja siis kortostan, että hän ei muuten ole saamaton elämässään, hän tekee kyllä ahkerasti töitä ja urheilee, mutta minä saan sitten osani vain niistä lepo-hetkistä, kotona syömisestä, telkkarin katsomisesta, seksistä ja nukkumisesta.....

 

[jätä se]

Vaikuttaa täysin siltä, että se mies ei vain ole tarpeeksi kiinnostunut sinusta. Jos olisi, niin olisi valmis tekemään kaikkea sellaista, minkä tietäisi olevan sinusta mukavaa. Sinuun rakastunut mies hän ei ainakaan selvästikään ole, joten mitä sinä saat yksipuolisesta suhteestanne?

 

[Ihmeessä]

Se sika...

 

[Ihmiset ei muutu yhtäkkiä]

ei hänessä ole mitään vikaa. Jos mies on vain sellainen, ja jos olet mennyt valitsemaan tylsäkkeen, niin sitten olet, ei se voi yllätys olla. Todennäköisesti aina hän on ollut sellainen, mutta mitä sinä olet sitten kuvitellut muuta, se on sinun arvioinnin paikka, mitä odotit edes toiselta alunperinkään. Ei ketään voi muuttaa. Eikä tohon kyllä auta mikään, kun toinen on sen luontoinen, ettei innostu tai kiinnostu mistään. Joko sopeudut tylsään elämään tai sitten et. Sinä voit alkaa muuttua, tai sitten et. Toista ei voi muuttaa.

 

[miehen pitäs]

Kotona tehdä, leikkiä piirileikkejä ja tanssia kansantansseja.
On se kumma että akoille ei mikään riitä, ei kait tuon kunnollsempaa miestä olekkaan.
Pysykööt sinkkuna jos ei kunnon mies kelpaa...

 

[en sanois noin]

kunnollisuus ja tylsyys on eri asia kuin kunnollisuus ja reippaus.
Jos ihminen ei innostu mistään oma-aloitteisesti, eikä toisenkaan innostamana tai kiinnostu, minkäs sille voi. Se on sit sellasta elämää. Joku innostuu sellasesta suhteesta, kun kuvittelee et jos ei ole tylsä, on sit ei kunnollinen. Ei kovin loogista päättelyä.
Jos on passiivinen tylsäke, niin on. Innostuvammat ei ole ei-kunnollisia sen enempää.

 

[Kana-aivot]

Akat saavatkin olla yksin tai lähteä etsimään vipinää muualta.
Niin että tervemenoa vaan...

 

[elina.]

Akat saavatkin olla yksin tai lähteä etsimään vipinää muualta.
Niin että tervemenoa vaan...

Jos elinkumppanimies on tuolla arvomaailmalla varustettu, niin jokainen askel pois tuollaisen miehen luota on naiselle jättiaskel parempaan elämään. Mies, joka puhuttelee naisia kana-aivoiksi ja akoiksi saa jäädäkin yksin tumputtamaan vaikka loppui´äkseen.

 

[On pillua]

Yllin kyllin, ei sen vuoksi kannata tumputtaa.
Saa jopa valita kantotelineistäkin silmää miellyttävän...

 

[NilleKille]

Mullakin oli tuollainen mies. Mikään ei kiinnostanut. Aina oli kotona väsynyt, makoili vaan ja tuijotti töllöä. Mihinkään sitä ei saanut. Jotta oltais ylipäätään oltu yhdessä niin minäkin istuin sitten kauniit kesäpäivät kotona tai sitten menin yksin puistoon viltteineni ja eväineni ja katselin muita pariskuntia jotka siellä iloitsivat yhdessä kauniista päivästä.

Monta vuotta kyselin, että johtuuko musta tää toimettomuutes? Sillä siltä se tuntui, että miestä juuri minun seurani kiinnostanut. Aina jutteli kauniita mies, niin paljon rakastaa, ei halua erota, ei halua ketään muuta.

Tilanne vaan paheni ja erkaannuimme ja lopulta tuli ero. Mies löysi alta viikossa uuden, jonka kanssa ei viihtynyt kotoa hetkeäkään, koko ajan oli menossa ja on edelleen kun erosta on jo monta vuotta. Naiset sillä on moneen kertaan vaihtuneet, mutta tiedän että kaikkien niiden kanssa se on tehnyt juuri niitä juttuja joita minä aikoinani kaipasin. Ihan on muuttunut mies. Eli kyllä siitä oli kiinni että oltiin yksinkertaisesti väärät toisillemme. Minussa oli vika ainakin tässä tapauksessa. Vieläkin hieman harmittaa, tuntuu että mies jotenkin kusetti vuosikausia..ei antanut itse mitään mutta ei antanut mun mennäkään. Itse rakastin kovin enkä pystynyt lähtemään hänen luotaan ennen kuin kaikki oli erittäin huonosti.

Onneks on nykyään ihana uusi mies (ollut jo useamman vuoden), jonka saa mihin vaan mukaan! Elämä tuntuu juhlalta hänen rinnallaan!