Peienten lasten vanhemmat HUOM! Millä olette laittaneet laatikot keittiössä kiinni?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lapsen sormet välissä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="äiti";25374094]ei sitä lasta millään nuijita, sanotaan vaan EI EI.
Kyllä meillä ovat lapset uskoneet. Pienenä olivat ihan kilttejä. Niiden kanssa silloin voi ihan hyvin mennä kylään,eivät tehneet pahojaan.[/QUOTE]

Kiltti minullakin,mutta touhuavainen,kerkeeväinen ja vilkas. Meillä ainakin poika sen verran viekas,että ei ihan vielä mene ei sana perille niiin kuin pitäisi.
Huomaa että sinulla ei ole koomusta hieman vauhdikkaammasta lapsesta. Tunnen muutaman sinun lapsiesi kaltaisn kiltin lapsen ketkä kiltisti istuu paikallaa tekemättä juurikaan mitään.
 
toi annen linkittämä lukko näyttäs aika toimivalta :)itselläkin alakaa olla ajankohtanen asia niin nuita suunnittelin kun meillä on kaapeissa tavaraa mihin pojalla ei ole asiaa..
 
Paras ja halvin keino on laittaa ensimmäisen ja toisen laatikon väliin lenkkiruuvi(saa rautakaupoista ym..) ja siihen lenkkiin tappi. Ja muut laatikot pysyy samalla kiinni pitkän esim. kenkälusikan avulla.
Samalla tavalla pystyy lukitsemaa roskiskaapit ja muut..
 
Meilläkin käytetty sitä maagista EI sanaa ja kas lapset on oppineet että kaapeille ei mennä ;) sama koskee koriste-esineitä, kukkia, pöytäliinoja yms. pöydillä joten on ollut hiton helppo kyläillä lasten kanssa missä vaan kun ovat jo pienestä osanneet käyttäytyä ja jättää koriste-esineet, kaukosätimet yms. rauhaan :D
 
ei oo laitettu millään..vaaralliset on muualla kuin laatikoissa,ja purkakoon jos haluaa=)
Kuopus 1v4kk,se aika kun lapsi purkaa menee äkkiä ohi eikä haittaa minua millään lailla=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei riittää:
Meilläkin käytetty sitä maagista EI sanaa ja kas lapset on oppineet että kaapeille ei mennä ;) sama koskee koriste-esineitä, kukkia, pöytäliinoja yms. pöydillä joten on ollut hiton helppo kyläillä lasten kanssa missä vaan kun ovat jo pienestä osanneet käyttäytyä ja jättää koriste-esineet, kaukosätimet yms. rauhaan :D

Minulla on kolme lasta ja tämä nuorin on ainut kelle ei ole riittänyt. Kaikilla on ollut ja tulee olemaan saman säännöt. Kyllä se lapsesta on kiinni mikä menee perille ja mikä ei ja mihin tahtiin.
 
Meillä oli tuon 1,5v-2,5v lukot laatikoissa. Laatikoissa oli lapselle vaarallisia esineitä joita ei muualle saanut. Meillä oli myös kaikki koriste-esineet pois ulottuvista, tosin en harrasta krääsää muutenkaan. Muutamalla harvalla pöydällä ei väkisin pidetty pöytäliinaa ja kukkasia, ne olivat muualla. Myös töpselit oli kaappien/hyllyjen takana ja vessan oven kahva oli muutenkin niin korkealla, ettei lapsi siihen yllännyt.

Kyllä oli helppoa ja rentoa! Ei tarvinnut joka kerta pompata kun lapsi meni keittiöön tai touhusi hetken yksin toisessa huoneessa. Ei tarvinnut monia monia kertoja kantaa pois kaapilta.
Kaappien renkutuksin kiellettiin ja sitäkin sai kieltää todella kauan.
Meillä oli myös tiskiaineet, leivänpaahtimet, vedenkeittimet yms kaapeissa. Ainut tiskipöydällä ollut juttu oli kahvinkeitin. Ei siis kauheasti haitannut jos lapsi alkoi kiipeilemään vaikka vessareissuni aikana tai kun olin suihkussa.

Meillä on todella menevä ja vauhdikas ja toheltava lapsi.
Vierasilla toki joutuu aina vahtia, mutta en usko että se liittyy millään siihen että kotona on lukot :D
Uusissa paikoissa pitää kuitenkin aina tutkia mitä missäkin on.

Muutettiin kun lapsi oli noin 2,5v, eikä laitettu uusia lukkoja ja koriste-esineitäkin on tässä asunnossa muutamia kun on paremmin tilaa. Töpseleitäkään ei kaikkia ole jemmattu.
Lapsi antaa olla pöytäliinat pöydässä ja keittiön laatikot aivan rauhassa, ei turhia kaapeilla kaivele.
Mutta silti esim. vierasilla pitää vieläkin vähän tutkia mitä missäkin on.

Tuohon 1,5vuoteen mennessä meillä oli ollut jo about 11kk täysin päätöntä menoa, lapsi ryömi ja tutki ja kaiveli ja riipi tavaroita aivan koko aika ja vähän väliä sai nostella pois jostakin tai sännätä pelastamaan jostain syystä. Ei paljon eit auttaneet. Tosin en tiedä, miten hyvin esim 7-8kk:n ikäinen sitä sanaa ymmärtääkään, kun ei osaa puhuakaan.

Tenavan ollessa vähän yli vuoden meinasin lähteä jo töihin lepäämään, mutta onneksi muutimme ja päätin muuttaessa tehdä kodista niin lapsiystävällisen kuin suinkin voin.
Ja mitä lapsi tai minä siinä menetimme? Emme mitään, meillä oli todella rentoa ja mukavaa sen jälkeen, lapsikin malttoi keskittyä muihin leikkeihinkin välillä, kuin kaappien kollaamiseen tai kirjahyllyn silppuamiseen tai tv-tasolla digiboxin johtohampaissa taulutv:tä vasten kiipeilyyn.
 

Yhteistyössä