pelot (sodan pelko)

["a.p"]

Kysyisin onko muilla pelkoja erilaisia tilanteita/asioita kohtaan? Minulle on jostain syystä tullut sodan pelko. Aiemmin en pelännyt sotaa. Tarkoitan tässä nyt sitä, että venäjä hyökkää suomeen. tai voihan sitä joku muukin kansa tänne hyökätä. Ajatus sodasta on mielessäni häiritsevän usein. Olen huomannut seuraavani uutisia erittäin tarkasti. Ja olen löytänyt netistä useita sivuja, joissa puhutaan tulevasta sodasta. En nyt muista sivun osoitetta, mutta googlettamalla löytyy sivu, jossa puhutaan että sota alkaa tänä juhannuksena. Sivulla puhutaan Herrasta ja Jumalasta, joten jokin uskonnolllinen sivu on kyseessä, siellä ovat saaneet enteenä, enneunena tms tämän näyn, että juhannuksena venäjä hyökkää. Sivulla on kartat ja kaikki mistä selviää, mikä kohta jää sitten venäjän vallan alle. Yritän itseäni järkeistää, että turha pelätä tapahtumatonta, mutta silti pelkään tätä asiaa. Jos tuonkin sivun perustajat pitävät enteitä toteta, miksi he eivät tuo sitä kansan tietoisuuteen? Olen puhunut pelostani ystävilleni ja puolisolleni, mutta nyt kun pelko on ottanut niin suuren osan elämästäni menen puhumaan siitä myös aikuispsykiatrian polille. Välillä tunnen itsenä aivan kajahtaneeksi, välillä on taas ihan normaali olo.

 

["the"]

ring.....................................

 

["herkkis"]

Lapsena pelkäsin kovin sotaa. Vieläkin joskus jos jään ajattelemaan asiaa niin alkaa hirvittämään, ja vieläkin olen huolissani koirasta että mihin se laitetaan, kun ei se pääse pommisuojaan mutta en siinä määrin että haittaisi jokapäiväistä elämää.

Sain hiljattain esikoiseni, ja sen jälkeen olenkin pelännyt hulluna että lapselleni tapahtuu jotain pahaa. Että hän sairastuu, kuolee, vammautuu... se aiheuttaa minussa suurta ahdistusta välillä, mutta ei pyöri päässäni onneksi vallitsevana ajatuksena, vaan osaan työntää sen pois.

 

["minnuli"]

Minulla on ollut samantyyppisiä pelkoja teini-iästä lähtien silloin tällöin (olen nyt 30). Juuri sotaa en ole pelännyt, mutta tulipaloa, murhaajaa, paholaisen tai enkelin näkemistä jne. Välillä "maallisempiakin" asioita kuten kouluun pääsemistä. Olen myös nyt hakeutunut hoitoon, koska pelot ovat niin kokonaisvaltaisia, että ne vaikuttavat normaaliin elämään. Minun peloilleni on tyypillistä, että ne alkavat kuin salama kirkkaalta taivaalta ja sitten pikkuhiljaa hiipuvat pois. Jotkut ovat kestäneet päiviä, jotkut vuodenkin.

Onko sinun elämässä ollut viime aikoina jotain muutoksia, lapsen syntymää, muuttoa tms? Muutokset ovat itselläni ainakin yksi laukaiseva tekijä. Myös lapsena koettu turvattomuus vaikuttaa minulla. Äitini on ollut vakavasti masentunut.

Voimia ja ihana, että olet hakenut apua heti!