pelottaa että petyn tulevan vauvan sukupuoleen

[harmailen, en jaksa kirjautua]

eli meille odotellaan vauvaa sntyväksi tuolla loppuvuodesta. Ennestään perheeseemme kuuluu leikki-ikäinen pojan viikari.
Nyt koko raskauden ajan mulla on ollut jotenkin todella vahva olo siitä, että tää tulokas ois tyttö. Mulla vasta rv17, joten tää on todella vaan pelkkä mun oletus ja tunto.
Mua on alkanut todella pelottaa tyhmästi se, että jos tää onkin poika, niin jotenkin petyn =( vaikkakin tiedän tottakai että kunhan on terve jne on tärkeintä, mutta jotenkin vaan sen tytön haluaisin. Mä olen varmaan epäkypsä äidiksi kun tällasia mietin ja sanon ääneen .

 

[memmu]

Et sä ole epäkypsä ja kyllä se on ihan ok haluta jotain sukupuolta ja pettyäkkin jos se ei ole sitä mitä toivoi. Vaikka tällä palstalla se onkin luokiteltu kuoleman synniksi jos erehdyt sanomaan, että toivot jotain sukupuolta. Tai erehdyt jotain muuta sanomaan kun että "ihan sama, kunhan on terve ja vaikka ei oo terve niin silti ok".

Pyh ja pah, mulla kaks poikaa ja tiedän, että pettymys tulee olemaan suuren suuri jos tämä kolmaskin on poika. Tyttöä aina halunnu ja toivonut.

 

[Sisi]

Et oo, mä mietin ihan samaa :ashamed: :ashamed: Meilläkin poika ja NIIIIN toivoisin, että tää seuraava olis tyttö..... Saa kai sitä toivoa? Ja tiedän olevani pettynyt tietyllä tapaa jos onkin poika vaikka ei meidän lapset edes tähän jää, toivottavasti ainakaan.

 

[Knicke Knackerton]

Sanotaan nyt näin, että vaikka pettyisit sukupuoleen, niin se todennäköisesti menee ohi nopeasti. Ja sitä pettymystä voi lisätä kyllä se, että jos oletat vahvasti vauvan olevan tyttö, jos sitten onkin poika, koska nuo tunteet on sattumankauppaa, että oliko ne oikeita, ne on vain psykologisia juttuja, joilla ei ole mitään oikeata totuuspohjaa.

Sinun kannattaa yrittää selvittää sitä sukupuolta etukäteen, jotta saat käsiteltyä niitä tunteita sukupuolta kohtaan jo raskausaikana.

 

[leijona76]

Nää on näitä kiellettyjä puheenaiheita. Kuitenkin lastaan voi rakastaa yhtälailla vaikkei sukupuoli olisi se salanen toive. Myönnetään että itsekin olin vähän pettynyt kuultuani sukupuolen ultrassa, mutta sitten kuitenkaan sillä ei ollut merkitystä kun hän syntyi. Eikä ole vieläkään. Sitä en pidä mitenkään outona/vääränä että on niitäkin omia toiveita, se on sitten toinen juttu miten asian kanssa tulee toimeen.

 

[La vida es un destino]

miksi toivot vaan että olisi tyttö? onko tämä tuleva lapsi toivottu? onhan se normaalia toivoa tietysti että olis tyttö ja näin mut et pettyy sit jos onkin poika? ei mee jakeluun. ja vaikka tuliskin sukupuoli "jota et toivo" niin eiköhän se olis silti yhtä rakastettu?
eikös pääasia ole et lapsi on terve ja voi hyvin?

 

[Mankell]

Voi pettyä, ei pettyminen ole vaarallista.

 

[tupuna]

minä toivoin tyttöä, poika tuli. Maailman ihanin poika! Eiköhän nuo ole täysin nomaaleja fiiliksiä. Toivo vaan tyttöä, jos tulee poika niin luultvasti unohdat heti kohta mitä ajattelit ennen, sitä lasta vaan rakastaa niin kovasti!

 

[LisaMarie]

Mä toesin toista odottaessani kokoajan, että se on poika, ja pelkäsin kanssa, etten sitten "tykkääkkän pojasta. Mulle se poika oli pitkään vaan vauva en ajatellu onko hän tytö vai poika, vaan hän oli aivan ihana ja suloinen pieni vauva :heart: Ja kun vauvasta tuli niin iso, että sukupuolella oli väliä pukeutumisessa, niin sitten ajatukseen olikin jo tottunu =)

 

[hyvät puolet]

Ajatteleppa asiaa näin: jos saat pojan ,niin varmasti on esikois pojallesi varma leikkikaveri. Aina samaa sukupuolta olevat ovat kiinnostuneista samantyylisistä leluista ja asioista. Vaatteetkin on valmiina. Jos saat tytön, niin sitten sinulla on sekä poika että tyttö. Eli molemmissa hyvät puolet.

 

[hei]

Juu salaa voi toivoa tiettyä sukupuolta mutta toivottavasti ette KOSKAAN tule sanomaan lapsellenne että oli pettymys kun olit väärää sukupuolta :/ Ja toisaalta kun lapsia alkaa hommaamaan pitää muistaa se että se voi olla kumpaa sukupuolta vaan

 

[Turkilmas]

Mäkin pelkäsin esikoisesta että petyn valtavasti jos se ei ole tyttö. Sen takia halusin ultrassa varmistaa sukupuolen että sain henkisesti valmistautua pettymykseen.

Mutta vaikka en olis ultrassa asiaa tarkastanut, niin tuskin olisin ollut pettynyt ihanaan poikaani :heart: :heart: a

 

[tellu]

Mulla tyttö ja poika jo isompia ja kun odotin tätä pikkuista, niin oli tosi vahva tunne tytöstä. Synnytyssalissakin meinasin ääneen sanoa, kun sanoivat että poika tuli, että ei voi olla, sen piti olla tyttö enempi jäi sit sellainen ihmetys, että tyttö tunne oli niin vahva. Aivan ihana tuo pieni poikamme, pettymyksestä ei tietoakaan eli varmasti ohimeneviä ajatuksia sullakin.

 

[ap]

joku kyseli onko lapsi toivottu -en tosin ymmärrä miten se liittyy asiaan - mutta on toivottu.

emmä ole mikään tyhmä, että en rakastais jos poika tulis tai että sille kertoisin että en halunnu sua vaan oisin halunnu tytön. mä en osaa tätä selittää jos joku ei tajua, mutta ihanaa, että aika moni tuntui tajuavan. Helpottaa huomata, että en ole ainoa joka on tällasta miettinyt ja hiljaa mielessään myöskin hävennyt.

 

[Knicke Knackerton]

Muuten se voi lisätä sitä pettymyksen tunnetta, jos on sellainen ihminen, jonka äidinrakkaus ei syty heti kun vain vauvan näkee, vaan suhtautuu vauvaan vieraana. Täytyy sanoa näin jälkeenpäin ajateltuna, että koska minä olen tuollainen, joka ei tunne sitä äidinrakkautta (kokemus siis kahden lapsen syntymästä) heti, niin se pettymys oli silloin vahvana tunteena mukana juuri sukupuoleen sidottuna.

 

[SaSaSi]

Juu salaa voi toivoa tiettyä sukupuolta mutta toivottavasti ette KOSKAAN tule sanomaan lapsellenne että oli pettymys kun olit väärää sukupuolta :/ Ja toisaalta kun lapsia alkaa hommaamaan pitää muistaa se että se voi olla kumpaa sukupuolta vaan

just näin, eikä kannata toiveistaan puhua myöskään suvulle/kavereille. ei ole kiva tunne jos joku hölmö sen lapselle möläyttää isona.

ja suosittelisin muutenkin ymmärtämään ennen lasten hankkimista sen, että sukupuoleen ei voi vaikuttaa. siis todella ymmärtää se, ja mielessään toivottaa tervetulleeksi kumpi vaan.

meillä kesti 3 vuotta tulla raskaaksi, ja kyllä sinä aikana jo vähän tuli päähän elämän realiteetteja. lapsi on tärkein, ei lapsen sukupuoli.

 

[nyt rv 36+1]

Odotan toista lasta. Ensimmäinen on poika, ja tulevan sukupuolta en tiedä. On kiva toisaalta elää "jännityksessä" ja se asia selviää aikanaan synnärillä.
Toisaalta toivon tyttöä, toisaalta poikaa. Mutta eihän sillä sukupuolella toisaalta ole väliä. Molemmissa puolensa. Eli jos tulee toinen poika pystyy vaatteet hyödyntään ehkäpä paremmin mutta jos tyttö, niin kivahan se on että olis sit molempaa sukupuolta jälkikasvua.

Välillä on vahva tunne, että on tyttö. Mieheni taas arvelee että poika. Ensimmäisestä lapsesta mulla oli vahva tunne että on poika niinkuin onkin.

Mutta onnea kaikille odottajille. Ja on se sukupuoleltaan kumpi tahansa, niin rakastetaanhan me ihan varmasti silti omia lapsiamme. Ja toivotaan että kaikki menee loppuun asti hyvin ja saamme terveitä vauvoja.

Mukavaa odotusta muille.

 

[Mankell]

Tuossa joku maisnitsi, ettei kannata toiveitaan muille puhua...ettei myöhemmin kantaudu lapsen korviin.

Itselleni on kerrottu, että isä oli sanonut minun syntyessäni (kolmas tyttö), että uusiksi meni. Harva osaa ajatellakaan, kuinka paljon tuo lause on minua loukannut, vaikka se ehkä on ollut "vitsi".

 

[Knicke Knackerton]

Juu salaa voi toivoa tiettyä sukupuolta mutta toivottavasti ette KOSKAAN tule sanomaan lapsellenne että oli pettymys kun olit väärää sukupuolta :/ Ja toisaalta kun lapsia alkaa hommaamaan pitää muistaa se että se voi olla kumpaa sukupuolta vaan

just näin, eikä kannata toiveistaan puhua myöskään suvulle/kavereille. ei ole kiva tunne jos joku hölmö sen lapselle möläyttää isona.

ja suosittelisin muutenkin ymmärtämään ennen lasten hankkimista sen, että sukupuoleen ei voi vaikuttaa. siis todella ymmärtää se, ja mielessään toivottaa tervetulleeksi kumpi vaan.

meillä kesti 3 vuotta tulla raskaaksi, ja kyllä sinä aikana jo vähän tuli päähän elämän realiteetteja. lapsi on tärkein, ei lapsen sukupuoli.

Jos lasta on elämänsä aikana rakastettu, niin silloin se, että lapsi saisi joskus tietää, että tyttöä/poikaa toivottiin, niin on lapselle vain merkityksetön sivuseikka, koska elämänaikaiset kokemukset osoittaa sen, että sillä ei ole enää merkitystä pätkän vertaa. Ja koska tämä seikka kuitenkin on sellainen, joka ei juurikaan merkitse muuta kuin parin viikon ajan, se on myös unohdettu siinä vaiheessa, kun asia lapsen ymmärryksen kannalta on oleellinen.

Toki jos se pettymys jatkuisi vuodesta toiseen ja se lapselle olisi myös osoitettu, niin silloinhan sen vaikutukset olisivat luultavasti dramaattisemmat tai ehkä myös valaisevat, että mistä johtuu syrjintä, mutta oiskohan kuitenkin tällaiset ihmiset ihan promillen luokaa, jotka näin lastaan kohtaan käyttäytyy ja ongelmia olisi myös muilla saroilla.

 

[Knicke Knackerton]

Tuossa joku maisnitsi, ettei kannata toiveitaan muille puhua...ettei myöhemmin kantaudu lapsen korviin.

Itselleni on kerrottu, että isä oli sanonut minun syntyessäni (kolmas tyttö), että uusiksi meni. Harva osaa ajatellakaan, kuinka paljon tuo lause on minua loukannut, vaikka se ehkä on ollut "vitsi".

No kuulun noihin harvoihin, joka ei ymmärrä sitä, että se todella vaikuttaisi jotenkin jos tosiaan se ei muuten ole ilmennyt kun yhtenä lauseena elämässä.

Ymmärrän, että ajatus siis siitä, että eli olen ollut pettymys voi tuntua pahalta, mutta mietin kyllä sitä, että miksi se sitten kumoaa sen jos tietää äidin ja isän olevan onnellinen siitä, että olet olemassa. Vai tietääkö sitä vanhempiensa lapsena sitten sitä, jos se loukkaa syvästi?

 

[Sisi]

Juu salaa voi toivoa tiettyä sukupuolta mutta toivottavasti ette KOSKAAN tule sanomaan lapsellenne että oli pettymys kun olit väärää sukupuolta :/ Ja toisaalta kun lapsia alkaa hommaamaan pitää muistaa se että se voi olla kumpaa sukupuolta vaan

just näin, eikä kannata toiveistaan puhua myöskään suvulle/kavereille. ei ole kiva tunne jos joku hölmö sen lapselle möläyttää isona.

ja suosittelisin muutenkin ymmärtämään ennen lasten hankkimista sen, että sukupuoleen ei voi vaikuttaa. siis todella ymmärtää se, ja mielessään toivottaa tervetulleeksi kumpi vaan.

meillä kesti 3 vuotta tulla raskaaksi, ja kyllä sinä aikana jo vähän tuli päähän elämän realiteetteja. lapsi on tärkein, ei lapsen sukupuoli.

Juu no kaikki ajattelee asiaa omalta kantiltaan. Mä olisin pettynyt enkä sille mitään voi.

 

[vieras]

vaikkakin tiedän tottakai että kunhan on terve jne on tärkeintä, .

Ajattele, jos saatkin pojan, joka ei ole terve!
Kamalaa puhetta mun mielestä tuollainen.

 

[vieras]

Juu salaa voi toivoa tiettyä sukupuolta mutta toivottavasti ette KOSKAAN tule sanomaan lapsellenne että oli pettymys kun olit väärää sukupuolta :/ Ja toisaalta kun lapsia alkaa hommaamaan pitää muistaa se että se voi olla kumpaa sukupuolta vaan

just näin, eikä kannata toiveistaan puhua myöskään suvulle/kavereille. ei ole kiva tunne jos joku hölmö sen lapselle möläyttää isona.

ja suosittelisin muutenkin ymmärtämään ennen lasten hankkimista sen, että sukupuoleen ei voi vaikuttaa. siis todella ymmärtää se, ja mielessään toivottaa tervetulleeksi kumpi vaan.

meillä kesti 3 vuotta tulla raskaaksi, ja kyllä sinä aikana jo vähän tuli päähän elämän realiteetteja. lapsi on tärkein, ei lapsen sukupuoli.

tässä on taas vähän niinkuin lluettavissa rivien välistä, että koska me olemme yrittäneet lasta jo niin kauan, niin me tiedämme mitä on todelliset ongelmat ja me tiedämme että mitä se tarkoittaa että oikeasti rakastaa lastaan ja että helposti raskautuneet eivät tiedä mistään mitään eivätkä osaa rakastaa lastaan samalla tavalla kuin me.

hieman ärsyttävää.

 

[vieras]

vaikkakin tiedän tottakai että kunhan on terve jne on tärkeintä, .

Ajattele, jos saatkin pojan, joka ei ole terve!
Kamalaa puhetta mun mielestä tuollainen.

niin? mitä sitten ? varmasti se että lapsi jos syntyy sairaana herättää monenlaisia tunteita - myös pettymystä. olenko mä väitäänyt kutenkaan etten rakastaisi lastani jos olisi poika / terve.
musta tuntuu että joillain menee nyt puurot ja vellit sekaisin. ymmärretään tahallaan väärin.

 

[Levoton Strutsi]

Mä olen 3 kertaa esikoispojan jälkeen toivonut tyttöä, ja voin kertoa että nyt 4:n pojan äitinä haaveilen edelleen tyttärestä mutta en ole varma haluanko viidennen pojan? :ashamed:
Et pinnallinen olen minäkin. Yksi muksu meille vielä mahtuisi mutta sitä on tässä nyt pohdittu että uskalletaanko vielä vai ei, ei siis niinkään pelkästään sukupuoliasian takia.