Toggle sidebar

Perätila epäily

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja heppuli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

heppuli

Vieras
Kävin lääkärissä ja hän alkoi epäillä että vauva olisikin perätilassa eli viikkoja on nyt 33+4. Eli jos vaavi ei suostu kääntymään. Niin mitä tekisitte haluaisitteko sektion vai koittaisitteko alakautta? Tilanne on tälläine eli minulla ennestään yksi lapsi hän syntyi normaalisti viikolla 38. Sinäänsä minua ei synnytys pelota muttta en todellakaan haluaisi enää 1h 10 min ponnistusvaihetta. Ja lopuksi lapsi syntyi imukupin kanssa kun sydänäänet heikkenivät niin paljon. Siinä meinasi voimat loppua ihan tyystin. Eli nyt kysyisin teidän mielipiteitänne asiaan.
 
Ei ole kokemusta mistään synnytyksestä, mutta ensisynnyttäjänä vaatisin leikkauksen, mutta toinen synnytyshän on yleensä helpompi/nopeampi, vai? Lisäksi se kai riippuu missä asennossa vauva on, kaverillani leikattiin, koska pää oli jotenkin siten, että lääkärit halusivat mieluummin leikata, kuulemma jos pää olisi ollut jotenkin eri tavalla, niin olisi synnyttänyt sen alakautta perä edellä, vaikkakin kyseessä oli ensisynnyttäjä.

Koitetaanko vaaviasi kääntää sairaalassa?? Saatko synnytystapa-arvion jossa asiasta voisi lääkärien kanssa keskustella?

 
Mun esikoinen oli perätilassa ainakin viikot 23-34. Viikolla 36 oli sitten sairaalassa perätilakontrolli, jossa todettiin tytön kääntyneen raivotarjontaan.
Eli (ainakin joillakin) kyllä se lapsi vielä mahtuu kääntymään!!
Eiköhän sitä ulkokäännöstä yritetä joskus viikon 36 tienoolla jos yhä majailee perätilassa.

Tuohon synnytysasiaan en osaa kommentoida. Sektionhan siitä saa jos haluaa, ei kait ketään pakoteta Suomessa synnyttämään perätilavauvaa!
 
Tyttöni syntyi 09/05 perätilassa. Alakautta aivan normaalisti kolmella ponnistuksella. Puolessa tunnissa kaikiaan.Olin päättänyt yrittää alatie synnytystä perätilasta huolimatta- kukaan ei itseasiassa edes ehdotellut sektiota(loppujenlopuksi aika siihen kyllä varattiin). Vauvaa yritettiin kääntää aika raskauden loppuvaiheessa (ehkä vko 37)- turhaan. Oli jo niin laskeutunut ettei se onnistunut. Lantioni röntgenkuvattiin ja todettiin lapsen mahtuvan ihan hyvin(pieni lapsi 46cm,2.6kg). Tosin loppuvaiheessa raskautta saikin juosta ultrassa jne joka viikko, koska tottakai seurasivat vauvankin kasvua tiuhaan. Hyvät muistot jäi asiasta.
Ei kannata ainakaan olla peloissaan. Kyllä sinulle sektiota ehdotetaan JOS tilanne sitä vaatii. Itse kärsin raskausmyrkytyksen oireista aivan viimeisinä päivinä, joten siksi varattiin aika sektioon. Neitonen kuitenkin päätti syntyä päivää ennen sektioaikaa. Onneksi niin. Tsemppiä-
 
Minulla on ensi viikolla LA ja olen menossa synnyttämään normaalisti alakautta perätilassa olevaa vauvaa.Ulkokäännöstä yritettiin viikoilla 37+1 mutta vauva oli jo laskeutunut niin syvälle lantioon että ei hievahtanutkaan. Otettiin lantiosta magneettikuvat joista lääkäri totesi lantioni olevan tilava perätilasynnytykseen. Mulle ainakin lääkäri sanoi että äidin motivaatio perätilasynnytykseen on oltava kohdallaan ja äidin oltava halukas sitä kokeilemaan. Tottakai sairaalassa on leikkaussali valmiina koko synnytyksen ajan jos jotakin sattuu niin ei siinä jäädä äimistelemään ja miettimään että mitä tehdään vaan suoraan leikkuriin. Ja jos vauva ei ole syntynyt la. mennessä niin sitten käynnistetään synnytys,ei anneta mennä yhtään yli.
Minä sain ainakin sen käsityksen että jos vauva on tulossa pylly edellä ja sopii syntymään niin saa syntyä normaalisti mutta jos on tulossa jalat edellä niin sitten automaattisesti leikataan.
Kyllä minä ainakin haluan synnyttää alakautta mielummin kuin leikkauksen. Leikkauksesta toipuminen kuitenkin yleensä kestää pidempään kun normaalista synnytyksestä.
Niin ja kyseessä on minulla toinen synnytys.
 
Tässä tulee pelottelujuttu, vaikkakin tosi, joten hypätkää yli te, jotka ette halua kuulla kauhukokemusta. Ystäväni halusi synnyttää perätilassa olevan esikoisensa (!) alkakautta. Synnytys oli pitkä ja vaikea. Häntäluu murtui kesken kaiken äidiltä. Lisäksi hän sai pahat repeämät peräsuoleen asti. Synnytyksestä on kulunut nyt yli 1,5 vuotta, eikä peräsuolen haavauma ole vieläkään parantunut.

Tämän kokemuksen kuultuani minä en ainakaan suostu ikinä synnyttämään perätilaista lasta alakautta, vaikka kyseessä olisi viides lapsi.
 
Samaa mietin minä kuin edellinenkin. Perätilasynnytyksessähän tehdään aina normaalia isompi episiotomiahaava, ja minulla kyllä yhden tavallisen synnytyksen jälkeen pikkuinen epparihaava tuotti niin suunnatonta tuskaa, että en mielelläni antaisi yhtään enempää leikellä tai repiä. Tosin sektioarpi on taatusti myös kipeä, ja toisaalta aivan tavallisessakin synnytyksessä voidaan joutua leikkaamaan ronskilla kädellä.
 
Minulle tehtiin helpon ja nopean perätilasynnytyksen aikana iso viilto ja tikkejä moneen kerrokseen. Toipuminen kesti viikkoja (tuntui kipeältä) mutta istumaan pystyin jo 3 vuorokauden kuluttua. Hyvät muistot jäi. Synnyttäisin perätilassa seuraavankin lapseni josko hän sellaiseen asentoon kääntyy.

rv 30+1
 
minulla oli esikoinen perätilassa pari vuotta sitten.. ei suostunut kääntymään yrityksestä huolimatta (rv 36-37) ja lääkäri kyllä luovuttikin pienen tunnustelun jälkeen, kun oli vähän lapsivettä ja mulla tiukat vatsanpeitteet.. lääkäri jo yritteli että alakautta on parempi ja sopii ruhtinaallisesti mahtumaan.. oltiin kuvattu lantio ja siitä luki papereista.. synnytys oli jo jokseenkin alullaan (supistukset säännölliset 6 minsan välein).. lääkäri sanoi että menkää vielä 30 kilsan päähän kotia odottelemaan että supistukset tulevat 3 minuutin välein ja sitten tänne takas.. huoneesta lähtiessä mies onneksi huomasi että kenen nimi papereissa oli!! väärän henkilön paperit ja eihän se vauva olisi mahtunut minun lantiosta perätilassa.. 2 cm uupuu, että olis voinu synnyttää alakautta.. noh sovittiin sektio aika.. samana iltana vauveli alkoi syntyä ja napanuora tuli edessä.. meni hätäsektioon ja vauva oli ulkona 10 minuutissa..

nyt toinen tulossa.. viikkoja 33.. pelottaa, kun tietää istukan olevan edessä.. onko arven alla?? ei tiedä.. selviää parin viikon päästä ultrassa.. haluaisin vauvan olevan taas perätilassa.. se synnytys meni esikoisella niin helposti, kun ei ollut leikkaushaavan paranemisen kanssa mitään ongelmia.. olihan ne kauheat supistukset ennen synnytystä, kun lapsivesikin kerkesi jo mennä ja kun en saanut mitään lääkkeitä, kun oli nukutukseen meno.. mutta sen jälkeen kaikki meni niin hienosti että haluaisin sinne leikkaukseen.. saas nähdä miten käy... niin ja esikoisella kukaan ei edes uskonut kun sanoin vauvan olevan perätilassa.. lääkärit ja terveydenhoitaja naureskeli, että eiköhän he tiedä niin monen vuoden kokemuksella miten päin se on ja minä esikoista odottaessa, muka heille ohjeita annan.. noh.. viimeinen lääkäri teki tutki ja sanoi sen olevan RT vielä viikolla 36.. kunnes onneksi ultrassa selvisi sen olevan perätilassa 2 tuntia lääkärin kopeloinnin jälkeen!! onneksi tuo ultra oli määrätty jo ennakkoon, kun epäiltiin vauvalla olevan kaksoisaortankaari, joka olikin sitten väärä arviointi.. onneksi sekin...
 
niin siis mulla tuo edellinen sektioarpi on pystysuunnassa lähtee navasta ja ihan alas asti noin reilu 15 cm... ja sempä takia pelottaakin että onko istukka arvessa kiinni.. jos olisikin arpi vakasuunnassa alhaalla, niin ei tarvis tätäkään asiaa jännittää.... niin ja mulla vissiin muutenkin jotenkin epänormaali iho, kun arpikudosta kasvaa paljon ja tuo edellinenkin arpi on 2 cm leveä... että suurempi mahdollisuus kiinnittyä siihen.. liekkö itse kohdun puolella minkälainen tai kuinka leveä arpi, vai onkohan tuo mulla vaan ihossa tuo arpikudos kova kehittymään..
 
.... taas istukka etuseinässä. Ei se arvessa ole kiinni tai vaikka olisi ei sillä ole väliä. Mulla eka syntyi sektiolla, kiireellisellä, haava pystyyn napaan asti. Toinen alakautta etuseinäistukka, ei ongelmia. Kolmas alakautta, etuseinä istukka, imukuppi avuksi kun ponnistusvaihe kesti yli tunnin ja takana pitkä (29h) avautumisvaihe ja äidin voimat loppuivat, ei ongelmaa. Kuopuksen kanssa aika isot repeämät imukupin vuoksi vaikka leikattiin eppari. Niin ja mulla esikoinen veteli rallia vielä ihan loppuun asti, eka rt, seuraavana päivänä pt, sitten aamupäivällä pt ja iltapäivällä rt. Siinä sitten mietittiin että mitenkähän päin herra haluaa sieltä ulos tulla. No sektioon päädyttiin kun syke heikkeni 14 tunnin avautumisvaiheen jälkeen..

Mutta joo, sektioon en haluaisi mutta nyt se todennäköisesti on mulla edessä ihan suunnitellusti. Paraneminen oli helpompaa alatiesynnytyksen jäljiltä, pahoista repeämistä huolimatta, kuin sektion jälkeen. Kiistellään sitten viikolla 36 lääkärin kanssa mitä tehdään!!

Mutta hei, raivotarjonnassakin syntyvä vauva voi saada aikaan pahat repeämät ja sektio haavan kanssa voi tulla mitä tahansa ongelmia joten ei se perätilassa olevan vauvan synnytyskään ole takuuvarmasti tuskaisa ja aiheuta kamalat repeämät! Voithan puhua peloistasi neuvolassa tai äitipolilla, kysele tarpeeksi niin saat vastaukset askarruttaviin kysymyksiin niin voit nauttia raskaudestasi loppuun asti ja myös synnytyksestä!
 
Minä synnytin myös esikoisen perätilassa alateitse, Kaikki sujui ongelmitta! Eivät ota kyllä turhia riskejä, pitää olla mitat (sekä vauvan että lantion) sopusuhtaset. Muuten kyllä sectio.
Ei jääny kammoa mullekkaan synnytyksestä, 2v ja 2pvän kuluttua olin uudestaan synnytyssalissa =D
Saman kokonen se vaavi on toisinkin päin.
 
Halusin vain kommentoida, että kait se perätilasynntyksen onnistuminen riippuu paljon vauvan koosta....itsellä esikoinen oli 4115g ja nyt toista odotan ja samoihin lukemiiin varmasti mennään, jos ei enemmänkin....Vauva tällä hetkellä perätilassa ja toivon kovasti että kääntyisi, koska isokokoista vauvaa en TODELLAKAAN lähde perätilasssa synnyttämään!!!Ja vielä sen verran,että minulle sanottiin esikoisesta vielä synntyssalissa, että ihan normaali 3,5kg vauva tulossa...... :(

 
Hei heppuli, turhaan olet vielä huolissasi, minunkin ensimmäiseni kääntyi vasta tasan rv:llä 36 enkä mikään "iso" ihminen ole, n.168cm ja vauvakin oli reilut 4700G ja pituutta 54cm syntyessään. kyllä vauvasi vielä ehtii kääntyä, kun huomaa ettei enää olekaan niin mukavaa kelliä pää alaspäin! rauhallisesti vain!:)
 
kyllä vauvasi vielä ehtii kääntyä, kun huomaa ettei enää olekaan niin mukavaa kelliä pää alaspäin! rauhallisesti vain!:)[/quote]




Jos ton piti perätilaa pelkäävää rauhottaa niin...
 
Lorainelle halusin kommentoida, että mua ainakin helpotti sun kommentti, että vauvasi kääntyi noinkin myöhään, vaikka oli isokokoinen....Jospa tämä minunkin sitten jossain vaiheessa ymmärtäisi heittää volttia!! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Täällä myös...:
.... taas istukka etuseinässä. Ei se arvessa ole kiinni tai vaikka olisi ei sillä ole väliä. Mulla eka syntyi sektiolla, kiireellisellä, haava pystyyn napaan asti. Toinen alakautta etuseinäistukka, ei ongelmia. ............

tuo oli kyllä lohduttavaa lukea, jospa se täällääkään ei olisi arvessa kiinni, olen nimittäin kuullut ettei se niin helposti nykäsemällä lähde irti ja verenvuoto vaara, jos tosiaan on kiinni arvessa...

mutta jotenkin silti toivon, että se olisi perätilassa, että pääsis leikkaukseen.. :)
esikoinen painoarvio 3 kiloa ja silti ei lantion leveys täällä riittänyt... sf-mitan mukaan tää vois olla pienempi, itestä tää vaan tuntuu isommalta... esikoisella tosin en 9 kk oksentamisen aikana kyllä muutenkaan joutanut kuulostelemaan mitä mahassa tapahtuu.. nyt rv 33 ja edelleen oksennan, mutta nyt jotenkin erilailla, en niin usein, liekkö johtuu siitä että tässä raskaudessa jouduin sairaslomalle jo rv 6 alkaen.. esikoista odottaessa, oksensin jo verta ja viikkoja oli 12 ennen kuin uskoin jättää työhommat ja jäädä suosiolla sairaslomalle...

ryökäle, tänne keskustelupalstaanhan jää koukkuun!! ;)
eikö riitä että päivät istuu mesessä, kun poika on tarhassa.. noh, poitsu jää ensviikon jälkeen pois tarhasta yhtäaikaa, kun mun äippäloma alkaa.. sen jälkeen ei vrmaan riitä aikaa koneella istua....
Click to expand...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄssÄ!:
Saman kokonen se vaavi on toisinkin päin.
Click to expand...

Vaatii se kyllä huomattavasti enemmän tilaa synnyttää perätilalapsonen, koska sehän tulee sieltä kaksinkerroin. (pylly edellä) Sen takiahan ne lantion ja vauvan koon niin tarkkaan näissä tapauksissa syynäävät, että varmasti mahtuu. Lääkäri asiaa kommentoikin, että vaikka se tulemaan mahtuisikin, niin duunia joutuu paljolti enemmän tekemään.

Mulla on esikoinen perätilassa, ja sektioon ollaan menossa tällä viikolla. En mitenkään erityisen ilosta hihkuen ole sektioonkaan menossa, mutta asiaa punnailtuani ja molempien synnytystapojen riskejä mietittyäni päädyin tähän vaihtoehtoon. Eikä kaikkein pienin syy tähän ole se, että sektio on lapselle turvallisempi, kun alatiesynnytys on äidille. (näin sanoi synnytyksen suunnittelussa kanssani jutellut lääkäri)

 
Minun tyttöni tuli jalat edellä. Yleensä kai tullaan pylly edellä.
Tyttö oli 2,5 kg vain (täysiaikainen kylläkin).
Naistenklinikalla silloin sanottiin että koska lantioni on leveä niin eikun vaan synnyttämään vaikka esikoinen onkin. Alatiesynnytys on kuulemma sekä lapselle että äidille se turvallisin vaihtoehto.

Yhtä monta mielipidettä kuin lääkäriäkin :-)

No, helppoa oli ja nopeaa.
 
Hei!
Minulla esikoisen jälkeen kuvattiin lantio (esikoisen synnytys pysähtyi puoleen väliin ja kiireellinen sektio tehtiin). Nyt menossa rv 33+6 ja vaavi perätilassa, ollut melkein koko raskausajan. Lantiokuvat kertovat sen verran, että mikäli perätilassa pysytään, niin 100% leikkaus edessä, perätilasynnytys vaatii sekä äidin lantiolta että vauvalta tiettyjä ominaisuuksia, joten eiköhän niitä seikkoja punnita aika tarkkaan ja oteta huomioon myös äidin mielipide. Mikäli kääntyy oikein päin, olen enemmän kuin valmis koettamaan alatiesynnytystä (mikäli sekään mahdollista, koska vasta rv 36 tehdään minulle synnytystapa-arvio, minulla on kuulema ns. kohtalainen lantio eli jonkinkokoinen vauva mahtuu tulemaan, mutta en tiedä sitten minkäkokoinen).
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa