Perätila ja kääntöyritys

[vieras äiti]

Huomenna olisi meno sairaalaan tarkistuttamaan vauvan tarjonta, jonka yhä edelleen epäilen olevan pt. Eli jos mahdollista, niin ulkokäännöstä yritetään samalla. Jännittää hirveästi.

Minkälaisia kokemuksia teillä on kyseisestä toimenpiteestä? Sattuuko? Lopetetaanko heti, jos sanon niin? Kuinka todennäköistä on, että synnytys käynnistyisi samalla? Mulla nyt viikkoja huomenna 37+1, jos vauva ei käänny ja päädytään sektioon (luultavastikin niin, koska vauvan arvioitu koko la:na on yli 4kg) niin milloin yleensä tehdään tuo suunniteltu sektio tällaisissa tapauksissa?

Jännittää tuo sektion mahdollisuuskin hulluna, koska kaksi vanhempaa lasta syntyneet normisti alakautta...

 

[EllaDonna]

Kyllä kääntöyritys saattaa jonkin verran sattua. Lähinnä ihoa kiristi, kun sitä niin rajusti väännettiin. Jälkeenpäin kuulin, että siinä on isoja riskejä, eikä lääkärit omalle läheiselleen sellaista lähtisi tekemään. Pahimmassa tapauksessa istukka repeää tai irtoaa.

Käsittääkseni se harvemmin edes onnistuu. Minulla ja muilla, jotka silloin olivat käännösyrityksessä, ei onnistunut.

 

["mami"]

Minulla piti esikoinen kääntää, mutta oli niin huonossa asennossa lopulta, että ei edes lähdetty yrittämään. Olen myös ymmärtänyt, että kääntämistä ei ihan kaikki lääkärit kannata, riskit on olemassa ja vauva saattaa pyörähtää takaisin perätilaan hetimiten käännöksen jälkeen. En antaisi itse yrittää kääntämistä, juuri riskien vuoksi.

 

[J-t harmaana]

Mulla koitettiin toista muksua kääntää perätilasta. Oon kuullut, että sais muka nitrosuihketta jne ennen yritystä estään suppareita, mutta en saanut mitään. Kaksi siinä koitti vauvaa kääntää tuloksetta. Ja sektiossahan sitte selvis, ettei kääntynyt, koska napanuora oli poikkeuksellisen lyhyt ja kaksi kertaa kaulan ympärillä ELi vauvan oli parempi olla perätilassa.

 

[Toinen pt-äiti]

Esikoinen oli perätilassa, eikä lääkäri edes yrittänyt kääntää (tai suostutella siihen), koska istukka oli pään edessä ja vauva jo melko kiinnittynyt. Jos tämä toinenkin on lopussa perätilassa, en anna yrittääkään.

Minäkin uskon, että vauvalla on syynsä olla perätilassa. Sektiolla tuli meidän vauva lopulta, ja kaikki meni oikein hyvin. Muutamassa päivässä olin jo ihan hyvin liikkuvainen, noin kahdessa viikossa liki normaali. Arpi parani todella hyvin, ei mitään komplikaatioita ole ilmennyt ainakaan vielä. Sektiosta 13 kuukautta, toinen raskaus viikolla 22.

 

[.......ää......]

Onnistunut käännös perätilasta raivotarjontaan tehtiin viime viikolla. Eipä oo synnytys ainakaan täällä alkanu vielä Ei ottanut kipeää, lääkäri neuvoi että pitäs yrittää olla mahdollisimman rentona kun yrittävät kääntää. Kyllä kehuivat sitten miten hyvin osasin rentoutua ja saivat vauvan hyvin ja nopeasti kääntymään. Nyt vaan toivon että vauveli pysyis raivotarjonnassa.

 

[käännetyn äiti]

Mulla oli vauva perätilassa ja käännettiin (Jorvissa) ulkokäännöksellä rv 36+6. Onnistui tosi hyvin eikä sattunut yhtään. Lääkäri käänsi ja kätilö ultrasi samalla. Koko toimenpiteeseen ei mennyt paria minuuttia kauempaa. Lääkäri sanoi, että missään tapauksessa käännös ei saa sattua ja pitää heti sanoa, jos sattuu, niin yritys lopetetaan. Käännöksessä ei todellakaan mitenkään runnottu vauvaa väkisin, vaan lääkäri nosti ensin vauvan peppua vähän ylöspäin ja ihan vähän työnsi siitä, niin että vauva oikeastaan itse kääntyi. Vauva pysyi sitten raivotarjonnassa loppuun asti ja alakautta syntyi. Oon todella onnellinen, että menin ulkokäännökseen, vaikka luin paljon kauhutarinoita ja riskejä keskustelupalstoilta. Minulla oli istukka etuseinässä ja aika supistusherkkä kohtu (olin moneen otteeseen saikulla suppareiden takia rv 22 lähtien), mutta nämä seikat eivät mitenkään vaikuttaneet käännökseen tai estäneet sitä, vaikka juuri näistä peloteltiin netissä. Käännöksen jälkeen vauvan sydänääniä seurailtiin 40 minuuttia.

Kuulemma riski siihen, että synnytys käynnistyisi tai istukka irtoisi on todella todella pieni. Kuulemma uudelleen synnyttäjillä noin 60% käännöksistä onnistuu, ensisynnyttäjillä vähän harvemmin.
Tsemppiä!