Pettääköhän mies, mistä varmuus?

[löajkadfs]

[QUOTE="Joopajoo";29008353]Tiedän, että tää on ihan älytöntä. Haluan kieltää totuuden, odottelen vaan, jospa vaikka kaikki vielä muuttuu hyväksi. Itken iltaisin yksinäni silmät päästäni, Pelottaa jäädä yksin lapsen kanssa, miten mä pärjään. Vaikkei meillä miehen kanssa viimeaikoina ole hyvin mennytkään, silti elättelen toiveita, että tää olisi vaan joku väliaikainen kriisi, ja ettei miehellä ketään ole.

Pitäisi tehdä asialle jotain, mutta mä vaan odotan, olen hiljaa ja hyväksyn miehen menemiset sanomatta mitään. Ja jotenkin olen iloinen, kun mies sattuukin illalla tulemaan kotiin. Miten mä pääsen tästä irti. Olen jo nyt ihan hajalla, ja voimaton![/QUOTE]

Pärjäät ihan varmasti! Ja löydät paremman, usko pois. Älä jää tuollaiseen suhteeseen pilaamaan elämääsi. Ala valmistella uutta elämää itsellesi ja lapsellesi.

Halaus ja voimia!

 

["Vieras"]

eihän sitä kukaan halua uskoa, että pettää kun omalle kohdalle sattuu, ja näkeehän se täällä kirjoituksista, että monet sanoo, että mun mies ei ikinä petä, niin sanoin minäkin, niin vaan petti ja sieltä pilvilinnoista tullaan ja lujaa alas

Niin sanoin minäkin ja petti sekin.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Joopajoo";29008353]Pitäisi tehdä asialle jotain, mutta mä vaan odotan, olen hiljaa ja hyväksyn miehen menemiset sanomatta mitään. Ja jotenkin olen iloinen, kun mies sattuukin illalla tulemaan kotiin. Miten mä pääsen tästä irti. Olen jo nyt ihan hajalla, ja voimaton![/QUOTE]

Mutta tuo hiljainen hyväksyminen ja perään ruikuttaminen tekee mielestäni vain hallaa. Jos laittaisit kovan kovaa vasten, mies saattaisi ehkä miettiä tekosiaan ja katuakin. Nyt toimintasi on hänelle vain vastenmielistä.

Tuo oli muuten hyvä neuvo, älä kysy että pettääkö, vaan että "kuinka kauan olet jo pettänyt? Haluatko eron?"
Ehkä mies haluaa olla marttyyri ja odottaa, että sinä jätät hänet, mutta kyllä pettäjä on se, jonka kaikki aina tuomitsevat. AINA. Ei sillä väliä, kuka jättää vaan MIKSI jätetään.

 

[kutuikyuiyui]

[QUOTE="Vieras";29008415]Mutta tuo hiljainen hyväksyminen ja perään ruikuttaminen tekee mielestäni vain hallaa. Jos laittaisit kovan kovaa vasten, mies saattaisi ehkä miettiä tekosiaan ja katuakin. Nyt toimintasi on hänelle vain vastenmielistä.

Tuo oli muuten hyvä neuvo, älä kysy että pettääkö, vaan että "kuinka kauan olet jo pettänyt? Haluatko eron?"
Ehkä mies haluaa olla marttyyri ja odottaa, että sinä jätät hänet, mutta kyllä pettäjä on se, jonka kaikki aina tuomitsevat. AINA. Ei sillä väliä, kuka jättää vaan MIKSI jätetään.[/QUOTE]

Ehdottomasti näin!! Jos kysyt pettääkö, kieltää kaiken.
Mutta jos kasvotusten toteat että kuinka kauan on pettänyt, ei varmasti pysty kieltämään.

 

[satutytti]

Mua on kerran petetty, miehellä oli ollut viimeisen puolen vuoden ajan suhde toiseen naiseen. Kaikki merkit oli selvät ja jossain sisimmässä tiesin, että pettää, mutta en halunnu uskoo sitä. Välillä yritin kaivaa totuuden ja usein se totuus oli ihan mun silmien edessä, mutta siitä huolimatta halusin kieltää kaiken ja keksin itse mitä ihmeellisempiä selityksiä sille mitä olin saanu selville ja mies valehteli minkä ehti. Valheet oli todella huonoja, mutta halusin uskoo ne vaikka niistä paisto vale läpi. Kun muutamille ystäville ja siskolle puhuin epäilyistäni (nämä ihmiset tunsivat hyvin tuon miehen) niin kaikki pitivät mua vainoharhaisena, koska eihän tuo mies ikinä, koskaan vois pettää ketään. Noo puolivuotta sitä kesti ja sitten en enää jaksanu uskoo ja toivoo vaan otin miehen puhelimen ja tutkin sen ja sieltähän se totuus löyty, mies yritti vielä tässäkin vaiheessa keksiä tekosyitä, mutta onneks en uskonu ja myöhemmin selvis, että suhde oli ollut jo puolisen vuotta.

Mun jutun pointti on se, että älä soimaa ittees tyhmäks, jos tollanen tilanne tulee sitä haluaa viimeseen asti uskoo ja toivoo parasta siitä omasta rakkaasta. On vaikee uskoo, että ihminen joka on ollu kauan läheisin ja rakkain vois yhtäkkiä tehdä jotain tollasta ja usein ne on vielä sellasia miehiä/naisia joista sitä kukaan ei olis ikinä uskonu. Nyt otat vaan ittees niskasta kiinni ja alat vaikka salassa järjestään omia ja lapses asioita tai sitten heti kun mies tulee kotiin seuraavan kerran puhut asiasta ja kerrot, että lähdet lapsen kanssa. VAikka se joka jättää olisit sää niin et sää sitä ilkeen mainetta saa. Mää ainakin jätin tuolloin exän vaikka se kovasti yritti muuta ja kukaan ei pitänyt mua "tarinan" mulkkuna (ja loppupeleissä mitä väliä sillä on mitä muuta ajattelee, kuhan pääset eroon tollasesta miehestä), vaan ihan rehellisesti kerroin, että erottiin kun exällä oli pitkään jo ollut toinen nainen.

 

["Joopajoo"]

Kiitos kaikille vastauksista. Olo on ihan voimaton, ja itse asiassa jännittää, että mitä jos mies tuleekin tänään illalla kotiin.. sorrunko mä taas halaamaan sitä, ja sanomaan kuinka ikävä mulla on ollut. Tuntemaan sen jäykistyneet hartiat ja vaivautuneen olon, kun yritän ottaa vaikka kädestä kiinni, tai välttelevän katseen, kun yritän katsoa silmiin.

Tiedän, että mun käytös on ihan varmasti sen mielestä ärsyttävää, mutta tuntuu, että mä olen niin heikko, että yritän vaan kaikkeni, että mies edes huomaisi mut. Tulkaa joku ja lyökää vaikka halolla päähän, että tää loppuisi. Sisimmässäni mä tunnen, että näin ei voi jatkua, ettei mies halua enää olla yhdessä, että sillä on toinen. Minkä ihmeen takia sitä on niin vaikea myöntää. Kunpa joku herättäisi mut tästä harhaunesta, että kaikki olisi hyvin

 

["vieras"]

Onko mies tullut kotiin? Järjetöntä sun on noin elää, eihän mies teidän arkea ja lapsen hoitovastuuta jaa yhtään. Pyydä pakkaamaan kaikki kamansa samalla kun seuraavalle reisdulleen lähtee. Lähteekö hän muuten aina laukku mukanaan vai onko "kaverilleen" jo vienyt vaihtovaatetta ja hammasharjat ym?

 

["vieras"]

Sun mies pettää sua ihan 100% ja sillä on joku jo pidemmän aikaa. Aiotko todella odottaa että se lähtee vai valmistella asioita etukäteen? Herää nyt jo ihan oikeasti

 

[Lori Grimes]

Siis eihän perheellinen isä voi tosta vaan olla öitä pois ilmoittamatta, luuhata jossain tavoittamattomissa. Pelkästään se on jo ihan käsittämätöntä käytöstä. Selvää on toki myös se, että joku toinen on kuvioissa.

Antaisitko sä ap anteeksi syrjähypyn jos palaisi sun luo ja toi juokseminen loppuisi?

Mä olisin ajat sitten pistänyt miehen tilille menoistaa ja tekemisistään ja saisi mennä pysyvästi sinne missä ikinä viikonloppunsa palloileekin.