N
"nanny"
Vieras
[QUOTE="mä";26972846]Ap kirjoittaa kuin suoraan mun elämästä.... mä oon kitunut tässä vankilassa jo 20-vuotta tai no ehkä itse vankeudessa puolet tuosta ajasta kun ongelmat alkoivat... mä en tiedä miksi tässä vielä roikun. Odotan kun kuopus täyttää 18 ja sitten pakkaan laukkuni 
[/QUOTE]
ja asenne muutos+pariterapia ei varmaan muuttais mitään? koettakaa hyvät ihmiset ymmärtää aivojen toimintaa! Kun ihminen tapaa uuden tuttavuuden ja ihastuu/rakastuu aivot toimivat erilailla kuin siinä vaiheessa kun alun kemiallinen myrsky on mennyt ohi ja puhutaan rakastamisesta=kiintymystä jne. Jälkimmäisessä on kyse oksitosiinin tuotannosta(syntyy kosketuksesta ja naisilla orgasmista). Seksi vapauttaa mm.dobamiinia jne jotka edes auttavat romanttisten tunteiden syntymisessä.
eli alkuun voi olla seksuaalinen kiinnostus, ja seksin harrastaminen taas aiheuttaa välittäjäaineiden kautta rakastumisen tunnetta. Mutta se ei vielä ole aitoa rakkautta!
katsokaas kun ihmiselläkin pohjimmiltaan pariutumisen takana on biologia-> lisääntyminen. Sitten tarvitaan kosketuksia ja läheisyyttä ja sitä seksiäkin jotta syntyy kiintymys ja oikea rakastaminen.
jos suhteessa on ongelmia joita ei OSATA ratkoa voi aivot ajan myötä suojautua liialliselta stressiltä ja silloin voi hävitä rakkauden tunne. Tosin joskus ne ongelmat on siinä ettei toinen puoliso osaa käsitellä konflikteja/tunteitaan ja sen takia vetäytyy tunnetasolla(mikä taas ei välttämättä ole tietoista vaan voi olla ns.suojautumista).
Minä meinasin mieheni kanssa erota,molempien tunteet oli hävinnyt, koska ei osattu puhua=ratkoa ongelmia niin ne vaan junnasi vuodesta toiseen ja lopulta molemmilta hävisi tunteet. Mutta omani palasi pintaan kun mies pakkasi ja lähti. 8kk mies e antanut edes koskea itseensä.Mutta silti halasin aina kun haki lapsemme tai toi lapsen. Kerroin että rakastan häntä ja että pariterapia auttaisi. Mies oli niin vihainen kun olin käskenyt hänen lähteä että ei tuntenut muuta.
Nyt tuosta on vuosi, käytiin pariterapiassakin..on seksiä, on molemmin puolista rakkautta ja hellyyttä jne. mieskin on yrittänyt alkaa puhumaan tunteistaan(mitä ei ikinä ennen tehnyt). Vielä pitää tehdä töitä että kriisin saa lopullisesti jättää taakse,mutta nyt on parempi olla kuin vuosiin. <3
[/QUOTE]ja asenne muutos+pariterapia ei varmaan muuttais mitään? koettakaa hyvät ihmiset ymmärtää aivojen toimintaa! Kun ihminen tapaa uuden tuttavuuden ja ihastuu/rakastuu aivot toimivat erilailla kuin siinä vaiheessa kun alun kemiallinen myrsky on mennyt ohi ja puhutaan rakastamisesta=kiintymystä jne. Jälkimmäisessä on kyse oksitosiinin tuotannosta(syntyy kosketuksesta ja naisilla orgasmista). Seksi vapauttaa mm.dobamiinia jne jotka edes auttavat romanttisten tunteiden syntymisessä.
eli alkuun voi olla seksuaalinen kiinnostus, ja seksin harrastaminen taas aiheuttaa välittäjäaineiden kautta rakastumisen tunnetta. Mutta se ei vielä ole aitoa rakkautta!
katsokaas kun ihmiselläkin pohjimmiltaan pariutumisen takana on biologia-> lisääntyminen. Sitten tarvitaan kosketuksia ja läheisyyttä ja sitä seksiäkin jotta syntyy kiintymys ja oikea rakastaminen.
jos suhteessa on ongelmia joita ei OSATA ratkoa voi aivot ajan myötä suojautua liialliselta stressiltä ja silloin voi hävitä rakkauden tunne. Tosin joskus ne ongelmat on siinä ettei toinen puoliso osaa käsitellä konflikteja/tunteitaan ja sen takia vetäytyy tunnetasolla(mikä taas ei välttämättä ole tietoista vaan voi olla ns.suojautumista).
Minä meinasin mieheni kanssa erota,molempien tunteet oli hävinnyt, koska ei osattu puhua=ratkoa ongelmia niin ne vaan junnasi vuodesta toiseen ja lopulta molemmilta hävisi tunteet. Mutta omani palasi pintaan kun mies pakkasi ja lähti. 8kk mies e antanut edes koskea itseensä.Mutta silti halasin aina kun haki lapsemme tai toi lapsen. Kerroin että rakastan häntä ja että pariterapia auttaisi. Mies oli niin vihainen kun olin käskenyt hänen lähteä että ei tuntenut muuta.
Nyt tuosta on vuosi, käytiin pariterapiassakin..on seksiä, on molemmin puolista rakkautta ja hellyyttä jne. mieskin on yrittänyt alkaa puhumaan tunteistaan(mitä ei ikinä ennen tehnyt). Vielä pitää tehdä töitä että kriisin saa lopullisesti jättää taakse,mutta nyt on parempi olla kuin vuosiin. <3
