S
"sinttu"
Vieras
Sain reilu kuukausi sitten tietää, että mieheni on pettänyt minua pitkän yhteiselomme alkuvuosina satunnaisia kertoja saman naisen kanssa. Lisäksi hänellä oli treffiprofiili, jossa kertoi vain kirjoitelleensa ihmisten kanssa. Hän kertoi että oli ollut suhteessamme yksinäinen ja minulla ei ollut hänelle aikaa. Alkuun kun sain tietää pettämisestä, olin hyvin allapäin ja vihainen hänelle. Olin varma että ero tulee ja mietin jo muuttoa pois. Paljon makustelin asiaa, että mitäs nyt tapahtuu ja mitä haluan elämältä. Millään tapahtuneella ei kuulemma ollut ollut mitään merkitystä. On lapsia ja yhteinen yhdessä luotu koti ja kaikkea nähty ja koettu. Olin moneen asiaan siis hyvin tyytyväinen. Tällaista aviorikosta silti en osannut odottaa, koska uskoin että meillä on asiat hyvin!
Mutta nyt kun asiaa olemme käsitelleet ja jutelleet siitä, päätin että mies saakoon vielä mahdollisuuden. Olemme lähentyneet paljon ja tuntuu kuin välillemme olisi syntynyt uusi vahvehmpi side. Mies näyttää rakkauttaan ja hellyyttään ihan eri tavalla kuin ennen. Kai hän tajusi viimein että voisi menettää minut. Silti pähkäilen vieläkin päätökseni tehtyä, että olenko tyhmä kun annan tuollaisen asian anteeksi?
Mutta nyt kun asiaa olemme käsitelleet ja jutelleet siitä, päätin että mies saakoon vielä mahdollisuuden. Olemme lähentyneet paljon ja tuntuu kuin välillemme olisi syntynyt uusi vahvehmpi side. Mies näyttää rakkauttaan ja hellyyttään ihan eri tavalla kuin ennen. Kai hän tajusi viimein että voisi menettää minut. Silti pähkäilen vieläkin päätökseni tehtyä, että olenko tyhmä kun annan tuollaisen asian anteeksi?