Pidättekö/pidittekö 2 kk ikäistä vauvaa aina sylissä kun oli hereillä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huono äitikö?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Huono äitikö?

Vieras
Jotenkin tulee huono omatunto jos en kokoaikaa juttele, laula, näytä kuvia ja pajaa vauvaa. Jokapaikassa kun toitotetaan, että vauvaa ei voi liikaa huomioida ja pitää sylissä. Vauva on kuitenkin viime viikkoina ollut enemmän hereillä ja pidemmät päikkärit nukkuu kun ulkoilemme ja muuten vain muutamia lyhyitä pätkiä. silloin kun nukkuu menee aika pyykätessä, siivotessa jne. enkä ehdi hetkeä lukea omaa kirjaa, olla tietokoneella, puhua puhelimessa tai vastaavaa. Nyt alkaa vaan jo tuntua, että olisi joskus kiva syödäaamupalaa tai muulloin päivisin ilman, että istun lattialla kehdon vieressä silittelemässä vauvaa toisella kädellä. Toki mieheni on iltaisin kotona ja silloin käyn rauhassa suihkussa ja syön pöydänääressä. Vauvan käytyä iltaunille katsotaan hetki telkkaa, mutta jotenkin kaipaisin päivällä edes pienen tauon vaikkapa vain lukea itsekseen ilman huonoa omaatuntoa.

Nyt olen syyllistänyt itseäni jos jätän vauvan muuta kuin vessassa käymiseni tai voileivän tekemisen ajaksi yksin lattialle viltille. Jos esim. Pyykkien ripustaminen tai siivous jäi vain vähän kesken olen saattanut antaa vauvan maata yksin viltillä ja laittanut esim. Soittorasian vähänmatkan päähän kun sitä mielellään katselee. Tiedetään, että vauvaaika kestää vain vähän aikaa ja nyt pitäisi nauttia vain vauvan kanssa seurustelusta mutta välillä alkaa jo tuntua, että en saa mitään aikaiseksi jos siivoan vain silloin kun vauva nukkuu ja pyykit kuivuvat kamalan ryppyisiksi jos jätän ne pitkäksi aikaa märkänä koriin. Toisaalta en haluaisi jättää kaikkia siivouksia siihenkään kun mies on vauvan kanssa vaan silloin on kiva viettää kolmisin aikaa.

Seurustelevatko muut vauvan kanssa ihan kokoajan kun vauva on hereillä vai oletteko välillä jättäneet itsekseen lattialle jos siellä viihtyy? En oikein viihdy telkkarin ääressä yksin ja esim. Käsitöiden tekeminen tai lukeminen vauva sylissä on hankalaa ja esim. Lukiessa mietin pitäisikö olla vauvalle läsnä eikä keskittyä kirjaan. Kokeilin ääneen lukemistakin mutta ei oikein tunnu luontevalta lukea vauvalle mitään historiaa käsittelevää kirjaa tai saatika sitten jotain hömppäromaania :)

Vauva on todella odotettu ja rakastan jäntä ylikaiken, joten ehkä siksikin tuntuu nyt oudolta tällaiset ajatukset ja mietin olenko sittenkään hyvä äiti kun ajattelen tällaisia. Seurusteletteko muut vauvankanssa kokoajan?
 
Vastaus otsikkoon on, että pidin sylissä/kantoliinassa tuon ikäistä melkein koko ajan, ei juuri lattialla viihtynyt... MUTTA en todellakaan viihdyttänyt koko ajan! Riittää kyllä, että olet läsnä sille vauvalle. Ei sinun pidä tuollaisesta stressata.
 
Eikös ne tuossa vaiheessa nuku niin paljon että sitä omaa aikaa ruhtinaallisesti.
Ajattele tilannetta puolen vuoden, vuoden päästä kun nukkuu vain yhdet päikyt ja saat mennä koko ajan perässä.. jossain vaiheessa kai se väsymyskin iskee mutta itse muistelen että monesti teki mieli herättää vauva unilta kun se oli vaan niin ihana..

mutta joo, ei varmasti kukaan koko aikaa seurustele vauvan kanssa, pakkohan ne kotihommat on hoitaa ja vauvahan elää perheen mukana. Ja kyllä se vauvakin tarvitsee omaa aikaa..

Kolmas meillä varsinkin elää perheen mukana, esikoisen aikaan sitä järjesti päivät pienen mukaan. :)

Kaipa siitä lukemisen lomastakin voi välillä katsekontaktin ottaa ja jos vauva tyytyväinen, mikäs siinä lukiessa..
 
Alkaa jo todella tuntua, että toistan pahasti itseäni kun päivät juttelen ja laulan vauvalle (ei ole laulu varasto järin suuri) ja tämä on varmasn se suurin syy miksi tulee olo, että olisi kiva lukea joskus jotain kirjaa niin saisi jotain muutakin ajateltavaa kuin "mitäs sitten laulaisin".
 
Alussa olikin sellaimen olo, että olisi tehnyt mieli herättää vauva ja oikein odotti koska herää. Mutta tänään oltiin 3 tuntia kävelyllä ja ilmeisesti nukkui tuon ajan. Sen lisäksi nukkunut kahdet vajaan tunnin päiväunet (nyt on yöunilla) ja noiden päiväunien aikana olen koittanut pestä pyykkiä ja tehdä kamalalla kiireellä perusteellisempaa siivousta. Vessan ja kylppärin siivous jäi kylläkin siihen kun mieheni tuli kotiin kun en ehtinyt.
 
Hei, ihan äidiltä äidille,
Itse tuon saman syyllisyyden kokeneena, koita pysähtyä hetkeksi ja hengähdä. Ota vauva kainaloon sen soittorasian kanssa ja lue samalla sitä kirjaa. Vaikka tunnin päivässä näin! Koita sovittaa päiväohjelmaan aikaa itsellesi. Vauva nauttii siitä kun olet vieressä, ei hän välitä siitä mitä teet, kunhan olet läsnä! Ja kaikki sanovat että kotityöt kannattaa jättää vähemmälle alkukuukausina, se on ihan totta! Ennenkaikkea kannattaa huolehtia siitä että Sinä voit hyvin! Jos tuntuu siltä ettet voi jättää lasta sitteriin niin älä jätä, jätä ne kotityöt ja köllöttele vauvasi kanssa lukemalla, tai nuku päiväunet kun vauvakin nukkuu! Kannattaa jättää turha touhottaminen vähäksi aikaa, anna aikaa itsellesi toipua uuteen tilanteeseen rauhassa! Tsemppiä!
 
No miksi ihmeessä sun pitäisi jatkuvasti olla vauvan vieressä jos se kerran viihtyy viltillä makoillen yksinkin?? Ei ole äitiä joka on 24/7 vauvansa vieressä ja ei tarvitsekaan olla, on ihan normaalia tehdä kotitöitä ja mahtavaa jos vauva antaa niitä tehdä. Eli unohda nyt tuollaiset naurettavat syyllisyyden tunteet, eiköhän niitä muitakin murehtimisen aiheita vielä löydy ;)
 
  • Tykkää
Reactions: rops ja Lispetti
En sinun todellakaan tarvitse jatkuvasti viihdyttää vauvaa! Syö aamupalasi huoletta ja tee kotihommiakin! Hyvin moni käy tuon saman syyllisyyden läpi aluksi:) Pääasia että olet läsnä, esim.vauva sitterissä lähettyvillä josta voi seurailla sinun puuhiasi. Eihän se vauvakaan halua jatkuvasti " tunkeilua" vaan tarvitsee välillä omaakin aikaa, eli tarkkailee ympäristöä itse kenenkään järjestämättä ohjelmaa. Näet kyllä kun vauva kaipaa sinua taas, eli hermostuu.
 
En pitänyt. Johan neuvolassakin ohjeistettiin että vauva tarvitsee omaakin aikaa. Jos viihtyy yksin, niin saa antaa ollakin yksin. Joitakin aikoja siis kunhan pääsee syliin kun "pyytää", ja saa muutenkin olla paljon sylissä.
 
...meillä on muutaman kuukauden vanhempi muksu.. tässä muutama oma ajatus asiastasi..
Ihmeessa anna vauvan olla leikkimatolla tai kehdossa jos sielä viihtyy. Mutta käy välillä ilahduttamassa läsnäolollasi.
...Onko sinulle muistettu sanoa, että tuoreen äidin ei kuulu tehdä kotitöitä ja pitää huussollia yllä. Tuoreen äidin kuuluu huolehtia vauvasta ja levätä. Ei hei mitään suursiivouksia.....!
Mutta toisaalta, sulla on mun mielestä hieman väärä käsitys vauva-arjesta. Mielestäni on turha kuvitellakaan mitään "omaa aikaa" päivällä lukemista, hengailua koneella tai käsitöitä.
Ja sitten, mikset puhu mitään miten miehesi osallistuu kotitöihin? Miksei siivoa esim viikonloppuna? Ja varmasti teillä vaatteita riittää, ettei niitä tarvii olla joka päivä pyykkäämässä...?
...Ja se on kuule ihan hyvä ettet laula miljoonaa eri laulua :) Vauva ilahtuu ja rauhoittuu kun kuulee tutun laulun, eikä vauvat oikein muista monia lauluja..
Paras tapa saada päivällä sitä omaa aikaa, on opettaa vauva mahd. pian nukkumaan paikallaan olevissa vaunuissa. Ja hommata hyvä itkuhälytin, vaikka sellanen mikä soittaa jotain sävelmää.

Meillä vauva oli hyvin paljon päivisin kantoliinassa, siis jos halusin tehdä jotain.. esim se pyykkien pesu, kuivumaan laittaminen, imurointi, lattianpesu. Käsin tiskausta, vessanpönttöjen pesua tai mattojen tamppausta en tee vauvan kanssa. Lukemisen voit jatkossa siinäkn mielessä unohtaa, että ok. nyt vielä hetken pystyt jättää vauvan siihen matolle, mutta pian se on järsimässä kannettavasi johtoa tai kaatamassa keittiön tuolia päälleen.
 
Ota vauva mukaan samaan huoneeseen, jossa teet hommia. Esim sitterissä tai äitiyspakkauslaatikossa vauva kulkee hyvin mukana/lähellä. Ole tyytyväinen, jos vauva viihtyy itsekseenkin. On niitä vauvoja, jotka vaativat sylissäpitoa koko ajan.
 
Muistan saaneeni neuvolasta neuvon aamupalalle: lapsi pöydälle vatsalleen ja itse voi lukea lehden & syödä aamupalan siinä vieressä. Sitterit ja "liian pehmeät" aluset eivät tue lapsen motoriikkaa samalla tavalla kuin kova lattia/pöytä. Minulla oli myös rakas esikoinen joten en meinannut millään hennoa kovalle lattialle laittaa :) Kotihommat voi surutta jättää vähän vähemmälle huomiolle - bakteerikantahan siinä lapsella vaan paranee jos vähän pölypalleroita nurkissa leijailee.
Meillä vauva nukkui tuohon aikaan vielä runsaasti - aamupäivisin laitoin ulos nukkumaan ja iltapäivisin sitten vaunulenkille/kauppaan tai muiden äitien kanssa lenkille. Vain öisin nukkui sisällä...
 
Vauva ei todellakaan tarvitse sun 100% huomiotasi koko valveilla olo aikaansa. Touhuilut yksin lattialla leluja katsellen on oivaa ajanvietettä vauvalle (jos vauva siellä viihtyy).
Voit istua koneella vauvan lähellä ja jutella hänelle välillä, vaikka siitä mitä teet koneella ...äiti nyt tekee näitä tärkeitä äitien juttuja täällä kaksplussan keskustelupalstalla :)

Lue kirjoja samalla kun imetät. Mä aina oikein toivoin, et tulis oikein hidas syöjä, niin ehtis paljon lukea.

Kun teet hommia, vauva voi katsella sitteristä ja voit jutustella ja laulella samalla.
 
...ihan uteliaisuudesta esim nro 9:ltä kysyisin, ett mikä neuvola ja kuinka kauan aikaa sitten ohjeisti/ohjeistaa että vauva tarvii "omaa aikaa". Meillä ainakin luki viime vuona joka ikisessä neuvolan oppaassa, että lapsi tarvitsee läheisyyttä mahd. paljon ainakin sinne 4kk asti.
 
Pyykit kannattaa ripustaa vauvan kanssa, oiot ja heiluttelet niitä vauvan edessä/yläpuolella, niin vauva oppii värejä ja esineiden sekä liikkeen hahmotusta. Jos oikein haluat panostaa, voit samalla kertoa mikä ja kenen mikäkin vaate on. Jos saat vauvan turvallisesti nostettua sitterissä pöydälle katsomaan tiskaamista yms. niin sama juttu.

Vauvalle tavallisen kotiarjen seuraaminen on oikein riittävästi virikettä. Kyllä siinä varmasti välillä ehtii sylitelläkin ja päikkäriajat on sitten sitä omaa aikaa, jota ei todellakaan pidä haaskata siivoamiseen.

Varmaan muuten haluat opettaa vauvalle, että pöydässä syödään. Sekin on ihan hyvää katsektavaa ja sitä kautta herää vähitellen vauvankin kiinnostus ruokaan ja "oikeaan" syömiseen. Eli lakkaa kantamasta ruokaa lattialle ja syö kaksin käsin. Lasta voi viihdyttää samalla ihan normaalilla ruokapöytä seurustelulla.
 
[QUOTE="henni";28409531]...ihan uteliaisuudesta esim nro 9:ltä kysyisin, ett mikä neuvola ja kuinka kauan aikaa sitten ohjeisti/ohjeistaa että vauva tarvii "omaa aikaa". Meillä ainakin luki viime vuona joka ikisessä neuvolan oppaassa, että lapsi tarvitsee läheisyyttä mahd. paljon ainakin sinne 4kk asti.[/QUOTE]

Tämä kalskahti vähän omaankin korvaan... Ei sitä vauvaa tosiaan tarvi koko aikaa viihdyttää, mutta tuskin se mitään varsinaista "omaa aikaa" tarvii vielä pitkään aikaan :)
 
No miksi ihmeessä sun pitäisi jatkuvasti olla vauvan vieressä jos se kerran viihtyy viltillä makoillen yksinkin?? Ei ole äitiä joka on 24/7 vauvansa vieressä ja ei tarvitsekaan olla, on ihan normaalia tehdä kotitöitä ja mahtavaa jos vauva antaa niitä tehdä. Eli unohda nyt tuollaiset naurettavat syyllisyyden tunteet, eiköhän niitä muitakin murehtimisen aiheita vielä löydy ;)

Presiis!
 
Sillon kun vauva on hereillä, koitan tehdä kotitöitä jotta vauvan nukkuessa voin huomioda enemmän esikoista, levätä tai tehdä sellaisia kotitöitä jotka on vauvan kanssa hankalia. Pidän vauvaa paljon kantoliinassa, ja esimerkiksi paljon lattialla könyämistä vaativat siivoukset tai ahtaan vessan pesu on työläitä tehdä vauvaa liinassa kantaen, ne hoidan mieluiten vauvan nukkuessa. Jos vauva ei ole liinassa, hän on leikkimaton päällä lattialla tai sitterissä. Vauvalle voi jutella samalla kun tekee kotitöitä, ja usein vauva "juttelee" ja naureskelee takaisin, tykkää katsella mun ja esikoisen touhuamista.

Vauva kyllä protestoi kitinällä ja itkulla jos ei saa tarpeeksi syliä tai huomiota.

Joku kysyi, mitä tuo vauvan "oma aika" tarkoittaa. En itsekään tiedä mitä sillä on tarkoitettu enkä ole ennen sellaista termiä kuullut, mutta vauva ei välttämättä jaksa koko hereilläoloaikaansa seurustella. Silloin vauva yleensä sulkee silmiään ja katselee pois päin kun sille puhuu. Turha silloin on mennä naaman eteen livertämään ja heiluttamaan helistintä nenän edessä :)
 
Ekaa viihdytin koko ajan. Saa edelleen viihdyttää jatkuvasti, ikää kohta 6v. Kakkosen aikaan olin viisaampi ja annoin vauvan olla myös leikkimatolla, huovalla ja sitterisä. Radio oli päällä ja seuraili normieloa.
 

Yhteistyössä