Pienen vauvan äidit, miten pian pääsitte illanviettoon ilman vauvaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja q w i s
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Q

q w i s

Vieras
Haluaisin tietää, kun en itse tunne kovin montaa pienen vauvan äitiä. Toinen tuttavani, jolla jo toinen lapsi, esikoinen 1 v 8 kk ja pieni 2 kk, hän ei ole tuon 2 kk vauvan syntymän jälkeen kertaakaan vielä päässyt illanviettoon ilman vauvaa, ja veikkasi ettei pääsekään pitkään aikaan koska imettää eikä vauva huoli pulloa, muttei nyt tee siitä mitään suurta ongelmaa, että tämä vain on nyt tilanne ja asia on ok.

Esikoisen vauva-aikana ei myöskään käynyt juuri missään, sitten vasta kun esikoinen yli 6 kk, hän on muutamia kertoja käynyt illanvietoissa.

Toinen kaverini lähti heti kun vauva 2 vko, illanviettoon ja samoin on tullut nyt jo melkein joka viikonloppu ilta-tapaamisiin, juhliin yms, hänellä vauva on myös 2 kk.

Miten nämä yleensä menee?
 
Ehkä pitäisi tarkemmin yksilöidä tuon illanvietto-termi... Jos se tarkoittaa esim. ravintolassa syömistä ja tulemista kotiin nukkumaan, niin olen kyllä päässyt siitä alkaen, kun lapsi oli n. 1 kk. Eli olen voinut jättää isälle illaksi. Jos puhutaan siitä, että vedetään kännit baarissa, niin en ole edelleenkään käynyt eikä kyllä todellakaan tee mieli. Vauva on 8 kk ikäinen.

Meillä vauva on ollut todella huono nukkumaan, vasta nyt on alkanut nukkumaan sen verran hyvin, että yksi ihminen jaksaisi olla hoitovastuussa koko illan ja yön, jos toinen lähtisi johonkin. Mutta lähinnä tässä on nukuttu univelkoja pois. ;) En kyllä itse ole mikään baareissaroikkuja ollut muutenkaan enää vuosiin, joten ei ole tullut mielitekoa lähteäkään. Enkä jaksaisi. Millä jaksaisin herätä kuudelta viihdyttämään vauvaa?

Että realiteettinsa kullakin. Tietysti joillain voi vauva olla esim. isovanhemmilla yökylässä kerran viikossa/kuussa, mutta itse en tunne kuin yhden tällaisen (nuoren) perheen. Todellakaan minun tai mieheni vanhemmat eivät mielestäni ole velvollisia hoitamaan lapsenlastaan viikonloppuisin, jotta vanhemmat pääsisivät viihteelle. Ja jos jompikumpi vanhemmista on hoitovastuussa yksin, se on edelleen TOSI raskasta, joten ei olla edes yritetty. Ns. helpomman vauvan kanssa tämäkin voisi olla toisin.
 
Kai tuo kaikki riippuu ihan äidistä ja lapsesta sekä kuinka halukas isä tai isovanhemmat ovat hoitelemaan lasta. Meillä imetys meni päinhonkia ja poika oli pullolla, mutta senkin kanssa oli millimetrin tarkkaa, että missä asennossa annoit maidot ja sitten jos kehtasi tarjota väärällä hetkelläkin niin poika ei maitoa ottanut. Poika suostui juomaan vain minun tai isänsä sylistä ja muutenkin oli aika kitisevä kaveri. Joten ei oikein tehnyt mieli antaa kenellekään hoitoon. Lisäksi poitsu nukkui tosi huonosti n. vuoden ikäiseksi eikä vieläkään nuku täysiä unia vaan havahtuu 1-3 kertaa yössä, mutta nukahtaa yleensä silityksen jälkeen. (ikää nyt vuosi ja kaksi kuukautta) Itse en ole ollut kovin railakas juhlija ennen lastakaan ja nyt lapsen kanssa olen mieluusti ollut hänen kanssaan. Väsymyskin on ollut esteenä. Työpaikan pikkujouluissa sentään kävin, kun poika oli vajaa 11 kuukautta.

Jokainen tekee omat päätöksensä lapsen ja itsensä mukaan. Itse olen sitä mieltä, että kun äiti ja isä voivat hyvin, niin silloin he pystyvät pitämään myös lapsesta parhaimman huolen. Toisesta on vaikea pitää hyvää huolta jos omat asiat ovat päin honkia. (tämän olen myös kuullut perhepsykologilta).
 
Moi!

Esikoisen kanssa pysyttelin kotosalla pitkään, muistaakseni 6kk tms. Olisin voinut hyvin lähteä, koska vauva söi korviketta pullosta. Jotenkin en vaan raaskinut.

Kuopus sen sijaan oli 2kk vanha, kun lähdin ystävää juhlimaan ja venyi ihan komeasti pikkutunneille saakka. Olin pumpannut maitoa varastoon ja vauva suostuu hyvin syömään pullosta - pärjäsivät isin ja isosiskon kanssa mainiosti koko illan (ja yön) !

Ihan oman fiiliksen mukaan, muita ei mielestäni kannata näissä asioissa kuunnella, aina löytyy moralisoijia... Kun vanhemmat voivat hyvin (itse selvästi kaipasin tuulettumista), lapsellakin on kaikki edellytykset voida hyvin!

Pullosta syöminen on toki melkeinpä edellytys ja sitä kannattaa harjoitella ajoissa, jotta voi olla varma, että suostuu sitten myös h-hetkellä siitä ottamaan.

:)
 
Muistaakseni olin paria tuntia eli yhden syöttövälin poissa ihan hetikin (ainakin viikon kuluttua syntymästä kapuassa, parin viikon kuluttua jumpassa jne), mutta oikein illanvietossa bileissä olin muistaakseni kolmisen kuukautta synnytyksestä. Silloin voin jo ihan hyvin ja join siiderin, ja isä hoiti syötön tuona aikana pumppamallani maidolla.

Että ihanaahan se oli! Huomasin, että elämä jatkuu, kaverit pysyvät, siideri on hyvää ja kaiken lisäksi kotona odottaa maailman paras vauva.


Kaikki meni kohdallani oikein hyvin, eri asia tietysti jos on fyysisesti tosi kipeä tai jotenkin masentunut. Muille suosittelen varhaista irrottautumista vaikka ihan nopeasti yksin kaupungille!
 
Niin jatkona: baarissa ja muissa olen ollut satunnaisesti nyt lapsen reilun vuoden ikään mennessä. Mutta olen kuitenkin. Imetyksen lopettamisen jälkeen ei ole ollut ongelmia, isä herää aamulla tarpeen mukaan puuronkeittoon.

Entä milloin olette viettäneet ensimmäisen yön yksin, ilman vauvaa? Kuka hoiti lasta?
 
Toukokuussa tulee 1.5v vuotta lapselle ikää ja tänä aikana olen kerran ollut baarissa yhdellä ja noin 2h olin poissa. Muuten en ole ollut. Alkaa vähän ottaan päähän mutta, kun saa lapsen nukkumaan niin on itse jo niin väsynyt ja ei oikein ole ketään kuka hoitaisi lasta. Isä tekee kauhean pitkiä päiviä ja ei aina oikein tule sen takia lapsen kanssa toimeen, lapsi huutaa kurkku suorana jos isi tulee laittamaan nukkumaan kun sattuu olemaan kotona. Kummitäti on siskoni mutta sillä on aina jotai muuta kuka voisi lapsen kanssa ollla.
 
Minä olen alusta alkaen päässyt illalla ulos ilman vauvaa. Mieheni on suorastaan tukenut ulos lähtöäni, jotta en koliikkiaikoinakaan (itkua pitkin päivää) olisi erakoitunut neljän seinän sisälle. Vauvani hyväksyi pullon, joten siinä mielessä helppoa mutta aika kova vaiva oli vaan pumppaamisessa mennen tullen. Imetyksen loppumisen jälkeen vauvan ollessa noin 10 kk, lähdin kavereiden kanssa pitkälle viikonloppureissullekin.
 
Vauva oli noin 1,5kk kun lähdin ensimmäistä kertaa baari-iltaa kavereiden kanssa viettämään. Vauva oli tottunut pulloon melkein alusta alkaen, koska imetys ei onnistunut.
Järjestimme mieheni kanssa niin, että vuoroviikoin kumpikin pääsi viikonloppuna vähän tuulettumaan. Ei siis todellakaan joka kerta baariin, vaan vaikka kavereita tapaamaan, shoppaamaan tms. Vauva oli todella vaativa ensimmäiset 6kk, ja arki pyöri täysin hänen ympärillä. Viikonlopun tauot olivat todella tarpeen. Vauva oli 5 kk kun oli ensimmäisen kerran mummolassa yökylässä, ja siitä eteenpäin on ollut yökylässä noin kerran kuussa.
 
Oliskos vaavi ollut sen puolitoista kuukautta vanha kun lähdin kesällä terassille kavereiden kanssa. Siitä asti olen käynyt noin kerran kahdessa kuussa tai kerran kuussa jos on ollut joitain synttäreiden viettoa tms. Lapsi nyt 10kk. Yöksi siis tullut kotiin ja katsonut sen verran omia juomisia ettei oli krapulaa ja voi herätä aiemmin eikä mene koko päivää maatessa. Yleensä kun vauva on herännyt nyt siinä puoli 8 maissa niin mies hoitaa aamupalat ja minä nousen ysin jälkeen tms. Eikä kertaakaan onneksi ole rapsaa ollu...
 
Minä olin ekan kerran ulkona oikein "juhlimassa" kun vauva oli 3 kk. (Sitä ennen olin käynyt kerran syömässä ystävän kanssa, vauva oli tuolloin 2 kk ikäinen.) Tuli juotua muutama, mutta ei mitään kännejä. Oltiin baarisssakin, mutta kyllä silloin oli vielä vauva niin kovasti mielessä, että en oikein nauttinut, ja lähdin ajoissa kotiin. Mies hoiti vauvaa kotona tuon ajan, ja aamullakin sain nukkua pidempään kun mies hoiti vauvaa. Miehen kanssa käytiin ystäväporukalla syömässä vauvan ollessa 5 kk, äitini oli tuon ajan meillä, ja vauva nukkui koko ajan. Seuraavan kerran lähdinkin sitten ulos kavereiden kanssa kun vauva oli 8 kk. Silloin meni paljon paremmin (siis omalta kannaltani, pystyin rentoutumaan paremmin jne.) Ekan kerran vauva oli yöhoidossa mummullaan 9 kk ikäisenä, ja sen jälkeen on ollut n. 1-2 kuukauden välein. Aina on mennyt hyvin. Ja me ollaan viety vauva yökylään vain silloin jos on ollut itsellä (molemmilla vanhemmilla) jotain menoa, yleensä biletyksen merkeissä... Meille nuo ulkonakäymiset ovat ehdottomasti tärkeitä ystävien näkemisen ja muutenkin tuulettumisen kannalta!
 
Meillä vauva oli ensimmäisen kerran yöhoidossa 12 viikon ikäisenä, ja muutaman viikon päästä uudestaan, mummin luona. Tämä aika oli varattu siihen, että me lapsen isän kanssa nukuimme kotona. :D Eli olihan se illanviettoa sekin, mutta ei kyllä olisi tullut mieleenkään lähteä mihinkään juhlimaan, oli niin kovat univelat. Näiden jälkeen ei kyllä ole vielä yöhoidossa ollutkaan, koska pakottavaa tarvetta ei ole ollut.

Päivähoidossa vauva on edelleen n. kerran kahdessa kuussa mummillaan, kun käymme esim. vaateostoksilla. Vauva ei nimittäin viihdy ostoksilla sekuntiakaan. Ehkä nämäkin asiat korjaantuvat joskus, kunhan ikää tulee lisää... Mutta nyt voin vain haaveilla siitä, että jaksaisin lähteä johonkin ns. juhlimaan, jos saamme vauvanhoitovapaan. ;)
 
Mukava lukea tällaista ketjua, jossa kerrotaan kokemuksia ja ajatuksia ilman kenenkään syyllistämistä. Kiitos tästä keskustelusta kaikille! :)

Mulla on nyt 6kk esikoinen. Ensimmäiset pari kuukautta taisi mennä niin, etten juuri käynyt kuin kaupassa yksin, enkä oikeastaan kaivannutkaan päästä mihinkään, kun kaikki pyöri niin vauvan ympärillä. Sen jälkeen olen käynyt yksin kavereita tapaamassa ja esim kaupungilla ostoksilla oikeastaan aina silloin kun on huvittanut, ehkä noin kerran viikossa olen jossain vähintään pari tuntia yksin. Mies kyllä jää mielellään tytön kanssa kaksistaan, ja välillä oikein patistaakin minua menemään jonnekin, etten ole vauvan kanssa ihan 24/7. Kahdestaan emme sitten olekaan päässet oikein mihinkään. Asumme kaukana sukulaisista, eikä täällä ole ketään kenelle saisimme tytön hoitoon. Kaikilla kavereillani täällä on oma vauva, joten heillekään en viitsi tyttöä hoitoon viedä. Ensimmäisen kerran päästiin miehen kanssa kahdestaan ulos syömään, kun vauva oli 4kk ja siskoni 300 kilometrin päästä oli meille muutaman päivän kylässä. Meillä siis vauva huolii pullon. Aluksi aina pumppasin jonnekin lähtiessäni, nykyään en aina jaksa ellei ole ihan räjähdysvaara, vaan mies antaa korviketta kun olen pois. Ja meillähän tietty kiinteitäkin menee jo jonkun verran, ettei olla enää pelkän tissin varassa.

Itse taas olin ennen vauvaa kovakin menemään baareissa, ja alkoholi maistui vähän liiankin usein. Raskaus ei ollut suunniteltu. Raskauden ja vauvan syntymän jälkeen ei oikeastaan ole ollut enää mitään hirveää hinkua baareihin, kuten ennen oli - onneksi näin, koska olin tosiaan aika kova bilettämään. Ensimmäisen kerran kävin baarissa kun vauva oli 5,5kk eli 2 viikkoa sitten, join kokonaista kolme siideriä ja tulin kotiin klo 23 mukavassa pienessä hiprakassa. Aamulla oli normaali oli :) Ollaan kaverin kanssa ajateltu, että kunhan tissittely tässä pikkuhiljaa vähenee niin jätetään isukit vauvojen kanssa ja lähdetään kunnolla viihteelle, eikä tuijoteta kelloa. Saapa nähdä, pystyykö sitä enää nauttimaan biletyksestä niin kuin ennen... ;)
 
Itse olen käynyt 9kk ikäisen vauvan syntymän jälkeen baarissa noin viisi kertaa. Vauva on ollut mummolassa yöhoidossa kahtena kertana noista kun ollaan iskän kanssa lähdetty kahdestaan. Jotenkin aluksi oli hankalaa nauttia siitä kotona poissa olemisesta mutta pikkuhiljaa alkoi helpottaan ikävä. Kun lapsi on hyvässä ja luotettavassa hoidossa niin osaa itsekin ottaa rennosti. Yhteensä mummolassa lapsi on ollut yötä ihan pienstä pitäen. Noin kerran kuussa yhden yön. Jos ollaan miehen kanssa haluttu tasata univelkoja tai vaan kunnostaa kotia tms. Ensimmäisen kerran lapsi oli hoidossa kahden ja puolenkuukauden ikäisenä. Olin todella ikävissäni ja vainoharhainen :D Soitin äidilleni joka tunti kysyäkseni miten siellä menee. Lapsi oli pulloruokinnalla kolmen viikon iästä lähtien joten sekin helpotti.
Nyt odotan toista ja tulevaisuudessa kahden lapsen hoitoon vieminen on hankalampaa joten ei varmasti pääse kuin ehkä kerran puolessa vuodessa jonnekin ilman lapsia :D Mutta innolla odotan sitäkin. Osasko sitä varautua tähän toiseen lapseen aiemmin kun tuli käytyä baarissa "varastoon" ;)
 
"PIENEN vauvan äidit"? Johdatteleva kysymys.

Oma vauvani oli sopivasti 1 v 3 kk, kun menin 1. kertaa illanviettoon ilman häntä. Tulin takaisin noin kuuden tunnin kuluttua.

Eka yö erossa, kun lapsi oli 1,5 v ja 2-vuotiaana lapsi oli ensimmäisen kerran yön poissa kotoa ja samalla jonkun muun kuin isän tai äidin kanssa. Hyvä näin. En siis aikaisemmin oikein olisi päässyt enkä halunnutkaan.
 

Yhteistyössä