Toggle sidebar

Pieni varovainen avaus pienten lasten päivähoidosta ammattilaisen näkökulmasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "täti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="vieras";25365555]Kun lapsi saa riittävästi vanhemman tukea ja apua kasvuunsa ollessaan alle kolmevuotias kehittää tämä kummasti lapsen edellytyksiäja mahdollisuuksia selvitä myöhempien kehitysvaiheiden haasteista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat monen katulasten tarinat. Katulapsia on useinmiten hoitanut äiti tai joku sama henkilö heidän ollessa täysin avuttomia vailla omia taitoja. Kunhan sitten ovat kynnelle kyenneet, usein tulleet hylätyiksi ja jätetyiksi omilleen tai sirrasten hoidettaviksi.Näistä lapsista on kummasti kehittynyt osaavia ja pystyviä toisiaan arvostavia aikuisia.Taaperot jotka taas jätetty ilman jatkuvaa suhdetta tärkeään aikuiseen eivät tähän useinkaan yllä.[/QUOTE]

Niin se lapsiahan tosiaan hylätään sinne päiväkotiin alle kolmevuotiaana ja unohdetaan. Ei lapselle enää kotona puhuta eikä lapsen kanssa kotona leikitä lainkaan...

Ja kuinkas monta prosenttia näistä katulapsista tulee kykenemään ns. normaaliin elämään matkan varrella? Olet selkeästi lukenut muutaman selvitymistarinan. Mutta menehän vaikka Pietariin katsomaan miten yhteiskuntakelvollisia katujen lapsista kasvoikaan kun saivat olla äidin hoivassa...Ja juu, arvostavat kyllä toisia aikuisia, omaa väkeään, ja muut voidaan tappaa jos uhkaavat omiaan.

Ja sitten katsot nyt ikäpolvea suomessa, joka on noin 30v vähän päälle. Heistä moni on "joutunut" hoitoon jopa jo 6kk ikäisinä. Mutta hehän vallan kamalia ovat - ei mitään toivoa. Puhumattakaan suuresta osasta euroopan lapsia jotka ovat laitettu ihan pääsääntöisesti vieraalle hoitoon alla vuotisena. Meidän 9kk/3v rajathan on pisimpiä vanhempainvapaita maailmassa...
 
En mä kyllä näe minään syyllistämisenä sitä, jos sanoo, että lapselle paras paikka ennen kolmea ikävuotta (ja miksei sen jälkeenkin) on ehdottomasti kotona, ei päiväkodissa. Enemmänkin näkisin tuon ihan vain avauksena hyvälle keskustelulle siitä, miksi Suomessa asiat ovat sillä tolalla, että lasten pitkällisempään kotihoitoon ei monellakaan tunnu olevan taloudellisia mahdollisuuksia eikä kotona hoitamiseen tunnuta kannustavan, vaikka tuskinpa juuri kukaan kotihoitoa kovin negatiivisella tavalla lähtisi luonnehtimaan. (Vai?) Ja tietystihän tällainen aloitus voi kannustaa ihmisiä miettimään valintojaan uudelleen; olisiko sittenkin mahdollista tehdä toisin? Aina ei toki ole, mutta joskus niinkin.

Itse kuulun niihin, jotka aikovat lapsensa vähintään kolmivuotiaaksi saakka kotona hoitaa. Mielellään tietysti sen jälkeenkin, mikäli siihen on taloudellisia mahdollisuuksia. Jollei, niin se on sitten asia erikseen, ja sitten mietitään, mikä on paras ratkaisu koko perhettä ajatellen. Omien lasteni (jo olemassaolevan kuin tulevankin) kohdalla en näe minkäänlaiseksi vaihtoehdoksi heidän viemistään päivähoitoon (päiväkotiin sen kummemin kuin pph:llekaan) ennen tuota rajapyykkiä.

Jotenkin surettaa ajatus, että alle 1-vuotiaitakin viedään päiväkoteihin tai hoitoon yleensäkään. En osaa määritellä, mikä siitä niin surullista tekee, mutta tekeepä vain. Ehkä se, että ne alle vuoden ikäisetkin on vielä niin kovin pieniä, ja tuo kaikki hoidossa vietetty aika on pois lapsen ja vanhemman yhteisestä ajasta, jonka ainakin itse miellän todella tärkeäksi. Uskon kyllä, että tärkeäksi sen kokevat myös ne vanhemmat, jotka töidensä vuoksi joutuvat pieniään pitämään hoidossa, että en minä täällä syyttävällä sormella ole ketään osoittelemassa. :)

Päivähoidolla on varmasti puolensa, mutta niin kotihoidollakin. Päivähoidon puolet kerkeää lapsukainen mielestäni kokemaan sitten myöhemminkin, nyt keskitytään nauttimaan ihan vain tästä kotihoidosta ja sen tuomista mahdollisuuksista. :)
 
  • Tykkää
Reactions: FreezeCat
[QUOTE="vieras";25365552]Mitä ihmettä :O No anteeks,oisko pitänyt sitten sanoa että eikun tuossa se huutaa vieressä ja mä potkin sitä pois kun haluan olla rauhassa koneella? Sä kysyit missä on ja mä vastasin. Mä en millään muotoa sua ole tuominnut että älä mulle kiukuttele.[/QUOTE]
Ja tuo paska vielä uskotteli olevansa psykiatrinen-what-ever! Juu ja lehmät lentää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja HALOO:
Niin se lapsiahan tosiaan hylätään sinne päiväkotiin alle kolmevuotiaana ja unohdetaan. Ei lapselle enää kotona puhuta eikä lapsen kanssa kotona leikitä lainkaan...

Ja kuinkas monta prosenttia näistä katulapsista tulee kykenemään ns. normaaliin elämään matkan varrella? Olet selkeästi lukenut muutaman selvitymistarinan. Mutta menehän vaikka Pietariin katsomaan miten yhteiskuntakelvollisia katujen lapsista kasvoikaan kun saivat olla äidin hoivassa...Ja juu, arvostavat kyllä toisia aikuisia, omaa väkeään, ja muut voidaan tappaa jos uhkaavat omiaan.

Ja sitten katsot nyt ikäpolvea suomessa, joka on noin 30v vähän päälle. Heistä moni on "joutunut" hoitoon jopa jo 6kk ikäisinä. Mutta hehän vallan kamalia ovat - ei mitään toivoa. Puhumattakaan suuresta osasta euroopan lapsia jotka ovat laitettu ihan pääsääntöisesti vieraalle hoitoon alla vuotisena. Meidän 9kk/3v rajathan on pisimpiä vanhempainvapaita maailmassa...
Click to expand...

Monet noista Pietarin katulapsista ovat tosiaan valitettavasti ajautuneet päihteiden/huumaavien aineiden, rikollisuuden ja prostituution pariin. Muun muassa.
 
Onneksi taalla ulkomailla on pienillakin hyvat oltavat paivakodeissa, ihmeellista etta sivistysvaltio Suomessa paivakodit ovat noin kamalia paikkoja, ainakin jos luottaa ap:n sanaan.

Eihan siita muuten taalla mitaan tulisikaan koska aitiysloma on sen 4 kk, myos lastenhoidon ammattilaiset palaavat tuolloin takaisin toihinsa.
 
Minulla tälläkin hetkellä yhden lto:n ja yhden lastenhoitajan lapset hoidettavana. Syitä, miksi he ovat tähän päätyneet, tuskin tarvitsee hakea =) Itsekin olen sijaistanut päiväkodeissa ja ehdottomasti pienen paikka on joko kotona tai pienimuotoisessa hoidossa, kuten perhepäivähoidossa.
 
[QUOTE="jaahas";25364234]Jotainhan se kertoo, kun päiväkodin työntekijä (kamuni) palaa töihin, mutta jättää lapsensa isovanhempien hoitoon?![/QUOTE]

palkka on niin huono että kannattaa ottaa palkka ja kh-tuki eikä maksaa hoitomaksuja?
 
Alkuperäinen kirjoittaja HALOO:
Niin se lapsiahan tosiaan hylätään sinne päiväkotiin alle kolmevuotiaana ja unohdetaan. Ei lapselle enää kotona puhuta eikä lapsen kanssa kotona leikitä lainkaan...

Ja kuinkas monta prosenttia näistä katulapsista tulee kykenemään ns. normaaliin elämään matkan varrella? Olet selkeästi lukenut muutaman selvitymistarinan. Mutta menehän vaikka Pietariin katsomaan miten yhteiskuntakelvollisia katujen lapsista kasvoikaan kun saivat olla äidin hoivassa...Ja juu, arvostavat kyllä toisia aikuisia, omaa väkeään, ja muut voidaan tappaa jos uhkaavat omiaan.

Ja sitten katsot nyt ikäpolvea suomessa, joka on noin 30v vähän päälle. Heistä moni on "joutunut" hoitoon jopa jo 6kk ikäisinä. Mutta hehän vallan kamalia ovat - ei mitään toivoa. Puhumattakaan suuresta osasta euroopan lapsia jotka ovat laitettu ihan pääsääntöisesti vieraalle hoitoon alla vuotisena. Meidän 9kk/3v rajathan on pisimpiä vanhempainvapaita maailmassa...
Click to expand...

Turha tässä kimpaantua. Enemmän hyötyä varmasti siitä että todella pyritään näkemään mitkä näin pienen lapsen kehitykselliset tarpeet ovat ja miten todellisuudessa pystytään päiväkodin ryhmähoidossa näihin vastaamaan vallitsevassa järjestelmässä. Jokaisen perheen ja taaperon kohdalla tilanne varmasti erilainen ja yksilöllinen mutta taapero-vaiheen kehitystarpeiden mahdollisimman hyvä kohtaaminen on kuitenkin asia johon me kaikki vanhemmat pystymme eri tavoin vaikuttamaan, kunhan meillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä. Tämä ei ole mahdollista ilman kiinteää yhteistyötä päiväkodin hoitajan kanssa, jossa yhdessä jatkuvasti näitä asioita pohditaan avoimesti.
 
muuten aina kun valitetaan tosta huonosta palkasta niin tekisittekö hoitajat oikeesti työnne paremmin jo teille maksettaisiin vaikka 1000 euroa kuussa lisää? Useinhan tämä toki tarkoittaisi että pitäisi vähentää hlökuntaa entisestään. vai olisiko parmpi vaikka laskea palkkaa ja palkata sillä rahalla lisää hoitajia jos oikeasti ajattelette lasten parasta vai onko oma napa sittenkin tärkein?
 
En oikein ymmarra miksi tasta keskustellaan talla palstalla aina ja ikuisesti. Hairitseeko teita tosiaan toisten lasten hoitoon laitto vai mitka ovat motiivinne?

Toinen mita en ymmarra on se etta kun puhutte naista kehityshairioista yms. Niin ajatteletteko etta tulevaisuudessa vain Suomessa kotihoidossa kasvaneet lapset ovat ns. Normaaleja, muualla Euroopassa tulee esiintymaan ties mita psyyken ongelmia? Tosiasia on kuitenkin se etta nykyaan jokapuolella Eurooppaa vauvat menevat hoitoon alle 1 v. Suomen mallia ei ole missaan muualla.
 
[QUOTE="vieras";25365704]Turha tässä kimpaantua. Enemmän hyötyä varmasti siitä että todella pyritään näkemään mitkä näin pienen lapsen kehitykselliset tarpeet ovat ja miten todellisuudessa pystytään päiväkodin ryhmähoidossa näihin vastaamaan vallitsevassa järjestelmässä. Jokaisen perheen ja taaperon kohdalla tilanne varmasti erilainen ja yksilöllinen mutta taapero-vaiheen kehitystarpeiden mahdollisimman hyvä kohtaaminen on kuitenkin asia johon me kaikki vanhemmat pystymme eri tavoin vaikuttamaan, kunhan meillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä. Tämä ei ole mahdollista ilman kiinteää yhteistyötä päiväkodin hoitajan kanssa, jossa yhdessä jatkuvasti näitä asioita pohditaan avoimesti.[/QUOTE]

Sun vertaushan katulapsiin oli vähintääkin idiootti, myönnä pois. Ja taas yleistys siitä että hoitoon viety lapsi kasvaa ilman vanhempien huomiota liki samaa kasti. Jos yrittää järkevää pointtia tehdä, kannattaa se tehdä realistisilla ja todellisilla esimerkeillä eikä lähteä vertaan että katulapset selviää paremmin kuin päiväkodissa olleet lapset.

Mä näen päivähoidossa kaksi ongelmaa, ihan näiden pienten osalla (alle 1,5v). Heidät sijoitetaan liian isojen ryhmään ja hoitajia on liian vähän tai ennen kaikkea hoitajat vaihtuvat liikaa. Yhteistyö onnistuisi tutun hoitajan kanssa parhaiten. Mutta tämä velvoittaa myös vanhempia siihen että oikeasti puhutaan niistä OIKEISTA asioista eikä siitä menikö joku ylikallis paita nyt pilalle vai onko jaakkojoonakselle nyt laitettu väärän merkkinen vaippa..Osa hoitajien ajasta menee siihen että mietitään mikä haalari kestää kuivauskaapin ja mikä ei, vittuillaanko jos lapsen housut sattuu olemaan väärinpäin... You name it. Noi kuitenkin on lapsen kasvatuksellisesti toisarvoisia juttuja ja hoitajien ei tarttis tollasten kriteerien mukaan tanssia.
 
No niin, tästäkin voidaan kinastella ihan yhtä paljon kuin vanhusten hylkäämisestä hoitokoteihin kuolemaan kun lapsilla ei ole aikaa eikä resursseja huolehtia omista vanhemmistaan.

Jos ollaan niin huolissan pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hyvinvoinnista päivähoidossa, voi varmasti ottaa yhteyttä eteenpäin ja pyrkiä herättämään kiinnostusta lakialoitteeseen asti, jolla voitaisiin lailla estää alle 3-vuotiaden lasten päivähoito. Tuskin tulee menemään läpi - mutta lykkyä tykö. Kunnes tällaista lakia ei ole, on täysin turha käydä keskustelua aiheesta. Kukaan ei toimi väärin laittamalla alle vuoden vanhan lapsen päivähoitoon. Vaikka niin kovasti sitä ollaan tuomitsemassa tahoilta, joilla ei siihen ole edellytyksiä. Tämä minun mielipiteeni, enkä tällä tahdo ketään loukata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ulkonainen:
En oikein ymmarra miksi tasta keskustellaan talla palstalla aina ja ikuisesti. Hairitseeko teita tosiaan toisten lasten hoitoon laitto vai mitka ovat motiivinne?

Toinen mita en ymmarra on se etta kun puhutte naista kehityshairioista yms. Niin ajatteletteko etta tulevaisuudessa vain Suomessa kotihoidossa kasvaneet lapset ovat ns. Normaaleja, muualla Euroopassa tulee esiintymaan ties mita psyyken ongelmia? Tosiasia on kuitenkin se etta nykyaan jokapuolella Eurooppaa vauvat menevat hoitoon alle 1 v. Suomen mallia ei ole missaan muualla.
Click to expand...


MISSÄ joka puolella Eurooppaa näin tehdään, että kaikki alle 1-vuotiaat menevät hoitoon?? Olen asunut useassa Euroopan maassa, enkä ole vielä tuohon ilmiöön törmännyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ulkonainen:
Onneksi taalla ulkomailla on pienillakin hyvat oltavat paivakodeissa, ihmeellista etta sivistysvaltio Suomessa paivakodit ovat noin kamalia paikkoja, ainakin jos luottaa ap:n sanaan.

Eihan siita muuten taalla mitaan tulisikaan koska aitiysloma on sen 4 kk, myos lastenhoidon ammattilaiset palaavat tuolloin takaisin toihinsa.
Click to expand...


Äitiysloma on tosiaan useissa maissa lyhyt Suomeen verrattuna, mutta äidit jäävät usein kotiin lapsen saatuaan ( ainakin mun tuttavapiirissä).
 
[QUOTE="swiss";25365890]MISSÄ joka puolella Eurooppaa näin tehdään, että kaikki alle 1-vuotiaat menevät hoitoon?? Olen asunut useassa Euroopan maassa, enkä ole vielä tuohon ilmiöön törmännyt.[/QUOTE]

Vastaan vaikka ei ollut mulle. Ei varmaan kaikkia laitetakaan, mutta paljon enemmän hoidossa on alla vuotiaita kuin suomessa. Ihan prosenttuaalisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ulkonainen:
En oikein ymmarra miksi tasta keskustellaan talla palstalla aina ja ikuisesti. Hairitseeko teita tosiaan toisten lasten hoitoon laitto vai mitka ovat motiivinne?

Toinen mita en ymmarra on se etta kun puhutte naista kehityshairioista yms. Niin ajatteletteko etta tulevaisuudessa vain Suomessa kotihoidossa kasvaneet lapset ovat ns. Normaaleja, muualla Euroopassa tulee esiintymaan ties mita psyyken ongelmia? Tosiasia on kuitenkin se etta nykyaan jokapuolella Eurooppaa vauvat menevat hoitoon alle 1 v. Suomen mallia ei ole missaan muualla.
Click to expand...

Tämä on yksi niistä ikuisuusaiheista, joihin (pitkällinen) täysimetys, korvikkeen antaminen ja lasten kaupassa syöminen myös lukeutuvat. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ulkonainen:
En oikein ymmarra miksi tasta keskustellaan talla palstalla aina ja ikuisesti. Hairitseeko teita tosiaan toisten lasten hoitoon laitto vai mitka ovat motiivinne?

Toinen mita en ymmarra on se etta kun puhutte naista kehityshairioista yms. Niin ajatteletteko etta tulevaisuudessa vain Suomessa kotihoidossa kasvaneet lapset ovat ns. Normaaleja, muualla Euroopassa tulee esiintymaan ties mita psyyken ongelmia? Tosiasia on kuitenkin se etta nykyaan jokapuolella Eurooppaa vauvat menevat hoitoon alle 1 v. Suomen mallia ei ole missaan muualla.
Click to expand...

Peesi. Minä taas olen aina ihmetellyt sitä, että miten on mahdollista, että suuret ikäluokat napsivat mielialalääkkeitä kaksi käsin ja ovat niin hemmetin masentuneita ja huonostivoivia, VAIKKA ovat mitä suuremmissä määrin lapsuutensa kotona kasvaneet??? Miten vankiloissakin voi olla läjäpäin niitä mammanpoikia, joita mamma hoiti kotona kouluikään asti ja paapoi vielä aikuisenakin???

Suuri osahan alle 3-vuotiaista on kautta aikojen Suomessa hoidettu kotona, niin vielä nykyäänkin. Luuletteko, että se on se suuri ratkaisu, ettei lapsia viedä hoitoon? Minä taas uskon, että se on lapsen elämän kokonaisuus, joka ratkaisee: Se 18 vuotta, jonka hän kotona kasvaa ja elää ja näkee sitä kodin meininkiä. Kotiolot, vanhempien kyky kasvattaa ja kaikki ne eväät, mitä vanhemmat kykenevät lapsilleen antamaan kotona. Ja se, miten vähän kotona kärsitään sosiaalisista, taloudellisista ja päihdeongelmista. Siinä avainsanat, joihin kannattaa keskittyä, jos suomalaisten lasten hyvinvointia tavoitellaan. Jos lapsen elämän ainoa trauma on se, että on ollut päivähoidossa, niin sillä lapsella on asiat helvetin hyvin.
 
[QUOTE="swiss";25365946]Esim. missä maassa? Saisinko linkkiä?[/QUOTE]

No saisinko vasta linkkiä siitä että suurin osa (enemmän kuin suomassa) äideistä hoitaa lapsiaan kotona vaikkapa sinne 3v saakka. Ok, jos olet saksassa niin eri juttu, siellähän on vielä täysin kotiäiti/kotirouvakultuuri jossa tuo tulon menetys huomioidaan tuntuvasti verotuksessa.

Mutta taas jos katson eri puolella eurooppaa asuvia ystäviäni (olen opiskellut hollannissa 3 vuotta ja tutustunut "sulatusuunissa" usean eri kansallisuuden omaavaan ihmiseen) niin heistä suuri osa on jatkanut töitä lapsen syntymän jälkeen, samoin heidän kaveripiiristään. Ja miksi tästä ollaan heidän kanssa keskusteltu? Koska olen itse hoitanut lapseni kotona 3v asti ja tuolloin asiasta keskusteltiin paljonkin... Ihan jo kultuurien eron tasolla. Moni mieluusti jäisi kotiin, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista eikä valtio sitä tue
 
Alkuperäinen kirjoittaja y:
No saisinko vasta linkkiä siitä että suurin osa (enemmän kuin suomassa) äideistä hoitaa lapsiaan kotona vaikkapa sinne 3v saakka. Ok, jos olet saksassa niin eri juttu, siellähän on vielä täysin kotiäiti/kotirouvakultuuri jossa tuo tulon menetys huomioidaan tuntuvasti verotuksessa.

Mutta taas jos katson eri puolella eurooppaa asuvia ystäviäni (olen opiskellut hollannissa 3 vuotta ja tutustunut "sulatusuunissa" usean eri kansallisuuden omaavaan ihmiseen) niin heistä suuri osa on jatkanut töitä lapsen syntymän jälkeen, samoin heidän kaveripiiristään. Ja miksi tästä ollaan heidän kanssa keskusteltu? Koska olen itse hoitanut lapseni kotona 3v asti ja tuolloin asiasta keskusteltiin paljonkin... Ihan jo kultuurien eron tasolla. Moni mieluusti jäisi kotiin, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista eikä valtio sitä tue
Click to expand...


Hmmm...en ole missään väittänyt, että suurin osa eurooppalaisista äideistä hoitaisi lapsiaan kotona 3-vuotiaaksi saakka. Hollannissa tiedän lasten olevan hoidossa ihan pienestä asti, mutta se ei kai ole koko Eurooppa kuitenkaan.
 
[QUOTE="HUOM";25365969]Peesi. Minä taas olen aina ihmetellyt sitä, että miten on mahdollista, että suuret ikäluokat napsivat mielialalääkkeitä kaksi käsin ja ovat niin hemmetin masentuneita ja huonostivoivia, VAIKKA ovat mitä suuremmissä määrin lapsuutensa kotona kasvaneet??? Miten vankiloissakin voi olla läjäpäin niitä mammanpoikia, joita mamma hoiti kotona kouluikään asti ja paapoi vielä aikuisenakin???

Suuri osahan alle 3-vuotiaista on kautta aikojen Suomessa hoidettu kotona, niin vielä nykyäänkin. Luuletteko, että se on se suuri ratkaisu, ettei lapsia viedä hoitoon? Minä taas uskon, että se on lapsen elämän kokonaisuus, joka ratkaisee: Se 18 vuotta, jonka hän kotona kasvaa ja elää ja näkee sitä kodin meininkiä. Kotiolot, vanhempien kyky kasvattaa ja kaikki ne eväät, mitä vanhemmat kykenevät lapsilleen antamaan kotona. Ja se, miten vähän kotona kärsitään sosiaalisista, taloudellisista ja päihdeongelmista. Siinä avainsanat, joihin kannattaa keskittyä, jos suomalaisten lasten hyvinvointia tavoitellaan. Jos lapsen elämän ainoa trauma on se, että on ollut päivähoidossa, niin sillä lapsella on asiat helvetin hyvin.[/QUOTE]

Peesi tälle. Kokonaisuus ratkaisee kaiken. Jo jos ajatellaan sitä hoidossa olevaa lasta. Sille lapselle voi kotona tarjota kuitenkin "laadukasta" aikaa sen mikä vapaaksi jää. Molempien vanhempien toimesta.

Tuntuu että toiset laittaa pään puskaan ja uskottelee että kaikki menee hyvin kunhan vaan ollaan kotona. Sitten äidit marmattaa täällä palstalla kun mies tekee pitkää päivää ja ryyppää viikonloput. Äiti hoitaa kaiken käytännössä yksin. Tai toinen vaihtoehto on myös se että heti kun isä astuu ovesta -äiti laukkaa jonnekin kun pää vaan ei kestä olla kokoajan lapsen kanssa. Nää asenteet heijastuu koko perheeseen ja lapsi varmasti aistii myös tuollaisen. Mikä sitten loppu viimeen onkaan parempi? entäpä jos se äiti kuitenkin tuulettaisi päätää työssä vaikka sen 6h päivässä (mitä tuetaan) ja isällekin saattaisi jopa jäädä enemmän aikaa perheelle kun ei ole talous yksin hänen harteille, ehkei sitä nollaustakaan tarttis viikonloppua tehdä...
 
Täytyy kyllä myöntää, että surullinen olo tulee kun tätä lukee. Olen ihan samaa mieltä siitä, että päiväkoti ei ole ihan pienten paikka. Oma keskimmäiseni meni 1v3kk iässä päiväkotiin ja viihtyi kyllä hyvin, mutta kyllä itseäni joskus hirvitti se vauhti mitä 12, 1-3 vuotiaan lapsen ryhmässä oli. Mitään traumoja ei itselle eikä lapselle kuitenkaan jäänyt ja hänen "etenemisensä" päiväkodissa tyssäsi 2,5 vuotiaana kun pikkusisko syntyi. Kaikesta huolimatta olin NIIN helpottunut kun nyt töihin palattuani sain lapseni perhepäivähoitoon. Perhepäivähoito on ollut myös ihan paras vaihtoehto nyt 4-vuotiaalle keskimmäiselleni! Mutta tämä hoitaja onkin erityisen ihana ja työhönsä omistautunut.

Itseäni kovasti harmittaa kun perhepäivähoitoa ajetaan alas niin voimakkaalla kädellä... vaan ja ainoastaan päiväkodit ovat jotain : (
 
meillä kävi kerran niin et vasta jonku ajan päästä toi 4 vuotias kerto et veljensä ja sen hoitokaveri joutu hoidos arestiin ku olivat karanneet kahdestaan pihalle, mulle ei oo asiasta mitää hoitopaikassa puhuttu vaikka kaikesta haalarien liian lyhyistä pultuista jaksetaan sanoa, mietin vain missä oli 3 hoitajaa?? kaffilla suljetussa keittiössä jos nämä kaksi 5 vuotiasta ehti pukea itekseen pihavaatteet ja lähteä ulos, kova on ollut juoruaminen kun kukaan ei oo kuullut tai havainnut mitään, onneksi olivat menneet leikkikentälle eikä lähteneet esim. katuja ylittämään....
 
[QUOTE="swiss";25366039]Hmmm...en ole missään väittänyt, että suurin osa eurooppalaisista äideistä hoitaisi lapsiaan kotona 3-vuotiaaksi saakka. Hollannissa tiedän lasten olevan hoidossa ihan pienestä asti, mutta se ei kai ole koko Eurooppa kuitenkaan.[/QUOTE]

No minkäs ikäisinä ne lapset sitten viedään hoitoon, keskimäärin? Veikkaan että paljon nuorempina kuin suomessa. Näin niin kuin omakohtaisen kokemuksen vuoksi puhun.

Ja mulla on näitä ystäviä ympäri Eurooppaa, Hollannissa vaan tutustunut. Vaikkapa sitten Espanja, tai Italia (no italiassa isovanhemmat aika usein hoitaa jos vaan jaksavat)
 
[QUOTE="HUOM";25365969]Peesi. Minä taas olen aina ihmetellyt sitä, että miten on mahdollista, että suuret ikäluokat napsivat mielialalääkkeitä kaksi käsin ja ovat niin hemmetin masentuneita ja huonostivoivia, VAIKKA ovat mitä suuremmissä määrin lapsuutensa kotona kasvaneet??? Miten vankiloissakin voi olla läjäpäin niitä mammanpoikia, joita mamma hoiti kotona kouluikään asti ja paapoi vielä aikuisenakin???

Suuri osahan alle 3-vuotiaista on kautta aikojen Suomessa hoidettu kotona, niin vielä nykyäänkin. Luuletteko, että se on se suuri ratkaisu, ettei lapsia viedä hoitoon? Minä taas uskon, että se on lapsen elämän kokonaisuus, joka ratkaisee: Se 18 vuotta, jonka hän kotona kasvaa ja elää ja näkee sitä kodin meininkiä. Kotiolot, vanhempien kyky kasvattaa ja kaikki ne eväät, mitä vanhemmat kykenevät lapsilleen antamaan kotona. Ja se, miten vähän kotona kärsitään sosiaalisista, taloudellisista ja päihdeongelmista. Siinä avainsanat, joihin kannattaa keskittyä, jos suomalaisten lasten hyvinvointia tavoitellaan. Jos lapsen elämän ainoa trauma on se, että on ollut päivähoidossa, niin sillä lapsella on asiat helvetin hyvin.[/QUOTE]


Ei kai täällä kukaan ole väittänytkään, etteikö lapsen elämän sisällön kokonaisuus olisi juuri se tekijä, joka tekee lapsesta sellaisen aikuisen, kuin tekee. Tässä nyt puhuttiin lähinnä siitä, että mikä on pienelle lapselle parasta. Ei siitä, mikä on 16. v. Nico-Petterille Keravan nuorisovankilassa parasta.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa