pieniä pettämisiä

[Läufer]

Etsi sinäkin itsellesi salamies. Kerroit että mies ei ole naisten kanssa mennyt pidemmälle...Olen itsekin pettänyt usein, kun jäin kiinni en tunnustanut kuinka usein oltiin "kiksaistu", tai siis sanoin ettei olla oltu silleen. Mies halusi uskoa sanomani.

Älä missään nimessä usko jos mies sanoo ettei ole sekstailtu, yleensä tuollaiset (tällaiset) ihmiset haluavat heti mennä loppuun asti, kun on kerran makuun päässyt. Nyt olen jo senikäinen etten enää jaksa olla petollinen...

 

[alkuperäinen]

Niin, lainausmerkit ja pettämisen vähättely pieneksi johtuu siitä, että olen kuullut myös kommenttia että eihän toi nyt mitään, noita sattuu vaikka itse en näin ajattele. Sanoinkin miehelle, että se että "vain suutelivat" saattaa johtua ainoastaan siitä, että eivät vielä muuta ehtineet, joten aste-ero näissä hommissa ei mulle suuri ole.
Kyllä, olemme jo pariterapiassa, toivotaan että sekin auttaa.
Mietin tässä, että onko se niin että kaikki ovat vakuuttuneita, että seksiäkin on ollut? Eikö muu ole mahdollista? Olenko siis siinäkin asiassa hölmö, että uskon. Uskon sen, mitä kymmenissä keskusteluissa mulle on vakuutettu?
Ekalla kerrallahan mies itse kertoi, ei sen olis tarvinnut siitä suutelukohelluksesta mulle mainita. Ja tää viimeinen kerta, no seksiä ei ollut,olinhan itse paikalla.

 

[menkää sinne]

PARITERAPIAAN MIETTIMÄÄN miksi seksi ei sinun kanssa riitä. Katso peiliin.

 

[Nää sais loppua]

PARITERAPIAAN MIETTIMÄÄN miksi seksi ei sinun kanssa riitä. Katso peiliin.

Parisuhdepalstalla on nyt aivan käsittämättömiä moukkia, joiden vakiovastaus joka asiaan on tuo peiliin katsominen. Olisi mukava saada asiallista keskustelua, mutta aina joku mukanokkela imbesilli tulee vittuilemaan.

 

[sitten]

missä itse olet vaillinainen suhteessanne? Laita nyt tänne omien puutoksiesi lista. Eli nyt kerrot kaikki heikot puolesi ja negatiiviset asiat itsestäsi, jotta nähdään tilanne myös miehesi silmin.

 

[mitä kaikkea]

olet tehnyt makuuhuonepuolella piristääksesi miestäsi eli oletko järjestänyt romantiikkaa ja ylläreitä ja esim. hellinyt miestäsi enemmän ym.?

 

[listaasi]

... ja makuuhuonevinkkejäsi. Siinä voi nyt mennä vähän aikaa, kun vastaat. Ehkä näistä asioista keskustelette pariterapiassa miehesi kanssa ensi kerralla?? Suutelu toisten kanssa ei siis ole olleellisin asia parisuhteessanne vaan ydin"ongelma" on paljon syvemmällä ja vaatii pitkähkön pariterapian.

Tsemppiä pariterapiaan tai laita lista tänne niin voimme edetä parisuhteessanne ja tapauksessanne tasapuolisemmin ja nähden myös sinun osuutesi asioiden kulussa suhteessanne ... myös seksiasioissa.

 

[alkuperäinen]

Joo tosiaan, ihmeellistä miten toiset saa kiksejä tollaisesta suunsoitosta. Peiliin katsomista suosittelisin lämpimästi sellaiselle, joka saa iloa siitä, että saa ventovieraille ihmisille v***lla
Oma osuus parisuhteessa on mietinnän alla ja siinä on aina, meillä kaikilla varmaan parannettavaa. Peiliin on katsottu ja omaa olemista mietitty, siis parisuhteen kannalta. Siinä, että mies toimii kuten toimii ei mulla ole osuutta. Parisuhteen ongelmat (ja seksin jos niitä olisi, meillä menee sillä osiolla hyvin) pitäisi kuitenkin ratkoa muilla keinoin kuin pomppimalla vieraissa. Voin ottaa siis vastuuni siitä ,minkälainen vaimo olen, muuten siitä miten mies päättää toimia.
Mielenkiintoista muuten, että tässä nyt pitäisi hakea syyllistä (että olenko se sittenkin minä). Sitä en ainakaan itse lähtinyt hakemaan, enkä miestäni mollaamaan. Juttu oli se, että pitäiskö/voiko vielä luottaa vai olenko hölmö

 

[Sherlokki Holmunen]

... Juttu oli se, että pitäiskö/voiko vielä luottaa vai olenko hölmö

Ei pidä luottaa, mies on töpeksinyt useamman kerran ja kaikkea käynyttä et voi edes tietää. Todennäköisempää kuin miehesi totaalinen muuttuminen on se, että samaa käy jatkossakin.

Lähtökohtana: Luottamus pitää ansaita. Jos olet jutellut näistä asioista miehesi kanssa ja hän haluaa ja lupaa muuttua, voit jäädä katsomaan ansaitseeko hän luottamuksen jatkossa. Nythän tilanne on se, että hän on pettänyt luottamuksesi. Katso onko sanojensa mittainen, luottamuksen ansaitseminen tullaan näkemään...

 

[:))]

Joo tosiaan, ihmeellistä miten toiset saa kiksejä tollaisesta suunsoitosta. Peiliin katsomista suosittelisin lämpimästi sellaiselle, joka saa iloa siitä, että saa ventovieraille ihmisille v***lla
Oma osuus parisuhteessa on mietinnän alla ja siinä on aina, meillä kaikilla varmaan parannettavaa. Peiliin on katsottu ja omaa olemista mietitty, siis parisuhteen kannalta. Siinä, että mies toimii kuten toimii ei mulla ole osuutta. Parisuhteen ongelmat (ja seksin jos niitä olisi, meillä menee sillä osiolla hyvin) pitäisi kuitenkin ratkoa muilla keinoin kuin pomppimalla vieraissa. Voin ottaa siis vastuuni siitä ,minkälainen vaimo olen, muuten siitä miten mies päättää toimia.
Mielenkiintoista muuten, että tässä nyt pitäisi hakea syyllistä (että olenko se sittenkin minä). Sitä en ainakaan itse lähtinyt hakemaan, enkä miestäni mollaamaan. Juttu oli se, että pitäiskö/voiko vielä luottaa vai olenko hölmö

Kun v...ittu alkaa esiintyä kirjoituksessa niin kalikka on kolahtanut

 

[Mikäs halkosavotta tämä on?]

A) ei pieniä eikä suuria pettämisiä oikeuta mikään, ne ovat huonoa käytöstä. Jos ei nykyinen passaa ja riitä, sitten otetaan reilusti ero ja vaihdetaan sen jälkeen. Vaikka kotona olisi mitä, kyllä se kotihomma selvitetään ilman toisen loukkaamisia ensin. Ihme käännös tuolla ylempänä joltakulta höyrypäältä nuo tosiaankin veetuilut.

B) minkä ihmeenmoisen ihmisen ilo täällä on oikein ruveta edes heittelemään jotain kalikoita, kun toinen kysyy asiallisesti mielipiteitä ja neuvoja? Maailmassa ei mitään korjata ajamalla panssarivaunulla sen yli eikä edes kalikoilla. Jos haluaa harrastaa jotain tarkkuusheittelylajia, menköön ampumaradalle, jousiammuntaan tai Savonlinnan kännykänheittokisaan, ei keskustelupalstoille ihmissuhteista... Höh.

 

[Sananjalkanen]

Nosta nyt sitä rajaa hieman, niin huomaat, että vain se työkaverin kanssa tapahtunut on huolestuttavaa.
Pusuttelut ystävän kanssa voi painaa villaisella.
Mies on ihan luotettavan oloinen ja kun sitä yhteistä sarkaakin on noin pitkää kynnetty, niin älä anna "pienten petturoitsimisien" myrkyttää mieltäsi.

 

[pöh]

A) ei pieniä eikä suuria pettämisiä oikeuta mikään, ne ovat huonoa käytöstä. Jos ei nykyinen passaa ja riitä, sitten otetaan reilusti ero ja vaihdetaan sen jälkeen. Vaikka kotona olisi mitä, kyllä se kotihomma selvitetään ilman toisen loukkaamisia ensin. Ihme käännös tuolla ylempänä joltakulta höyrypäältä nuo tosiaankin veetuilut.

B) minkä ihmeenmoisen ihmisen ilo täällä on oikein ruveta edes heittelemään jotain kalikoita, kun toinen kysyy asiallisesti mielipiteitä ja neuvoja? Maailmassa ei mitään korjata ajamalla panssarivaunulla sen yli eikä edes kalikoilla. Jos haluaa harrastaa jotain tarkkuusheittelylajia, menköön ampumaradalle, jousiammuntaan tai Savonlinnan kännykänheittokisaan, ei keskustelupalstoille ihmissuhteista... Höh.

Kyllä jos kerrotaan tapahtumia, mitä puoliso on tehnyt niin täytyy katsoa myös niitä syitä, jotka omassa käytöksessään mahdollisesti on vaikuttanut puolison tekemisiin ja valintoihin. Se on sitä "peiliin katsomista" eikä mitään "iloa toisen ongelmista".

 

[pöh]

Valitettavasti.

 

[hölmö?]

Kyllä jos kerrotaan tapahtumia, mitä puoliso on tehnyt niin täytyy katsoa myös niitä syitä, jotka omassa käytöksessään mahdollisesti on vaikuttanut puolison tekemisiin ja valintoihin. Se on sitä "peiliin katsomista" eikä mitään "iloa toisen ongelmista". [/quote]


Toki täytyy, mutta miten se siihen luottamuksen palautumiseen liittyy? Ymmärrän pointtisi jos olisin kysynyt: "onko puolisoni hirveä mies" tai "voiko mieheni tekoja puolustella". Pohdin kuitenkin luottamusta ja sitä mikä on sen taso nyt. Peiliin katsominen on sitä paitsi ihan mukavaa, ainakin mulla

 

[kysyt siis elleiltä]

että kun miehesi lipsahtelee suikkimaan muita aina tasaisin väliajoin niin tekeekö hän näin loppuelämän vai onko se jokin välivaihe? Luulen että pusuttelee muita loppuelämän, kun vauhtiin on päässyt ja roolinne on nyt "vahtija ja vahdittava". Taitaa siis olla suikkimiset teillä suikittu yksinoikeudella ja lipsahduksia aina välillä sattuu.

Tiedän erään vanhahkon pienen herran (napoleon kompleksi?), joka juotuaan alkoholia etsi aina seurueen isorintaisimman ladyn ja pyysi hänet viimeiseen tanssiin ja nuokkui hitaissa päällään daamin isoja pehmeitä rintoja vasten. Tämä siis tapahtui aina juhlissa. Vaimo oli jo lopen uupunut asiaan ja joskus sitten vaan kohautti olkapäitään: "Tuolla se Hermanni taas nuokkuu viimeisissä hitaissa unipallojen päällä". Joskus taas oli siis raivona vaan hyväksyi asian eli eivät eronneet ja ovat jo vanhoja ihmisiä. Että silleen ... tapansa kaikilla ...

 

[vastasit omaan ongelmaasi]

"Oma osuus parisuhteessa on mietinnän alla ja siinä on aina, meillä kaikilla varmaan parannettavaa"

Mieti nyt tarkkaan ja pitkään omia heikkoja piirteitäsi/ominaisuuksiasi ja sitten yhdistä mietinnän tulos miehesi toimintaan.

 

[minäminäminäitse]

Minusta tuntuu, että nämä jutut, jotka ovat sinun tiedossasi, ovat vain jäävuoren huippu. On takuulla paljon sellaista, josta sinä et tiedä mitään.

Suhde työkaverin kanssa ja pikaisia pikkupanoja satunnaisten kanssa. Miehesi on melkoinen pelimies ja näköjään toimii aina kun tilaisuus on. Ilmeisesti hän on myös tosi hyvä puhumaan ja erittäin vakuuttava sanoissaan. Paljastaa ja selittelee juuri sen verran että uskot hänen rehellisyyteensä.

Tuosta hän ei muutu, hän on mikä on, haluaa jännitystä ja vieraita naisia elämäänsä. Sinä et vain yksinkertaisesti riitä pitämään häntä onnellisena. Varmaan sinuakin rakastaa ja perhe-elämää haluaa, mutta hän haluaa myös jotain muuta. Jännitystä, kosketusta, säpinää, tunnetta että on elossa. Sen hän saa noista salasuhteista.

Älä satuta itseäsi enempää. Joko hyväksyt miehesi tuollaisena vikoineen päivineen ja kovetat itsesi sille tai sitten jätät sen. Mies ei muutu, sinun on muututtava. Näin se menee.

 

[Kristallipalloilua?]

Meillä mies kännipäissään (joskus) flirttailee vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Tanssii mielellään. Muttei ole mennyt sen pidemmälle. Ainakaan tietojeni mukaan.

Olemme eläneet yhdessä parivuosikymmentä. Lapsia on useampi.

Läheisyyttä on paljon, seksiä usein, tunnemme toisemme hyvin.

Olen katsonut peiliin, useampaakin, ja kurkannut jopa peilin taakse. Kuva ei ole kristallikirkas, muttei pahasti säröinenkään. En näe sieltä tossukkaa, enkä pirttihirmua. En näe nalkuttajaa, enkä tuppisuuta. Kuva ei ole missimäinen, muttei pahakaan. Katseltu on vasemmalla silmällä, oikealla silmällä, ja molemmilla silmillä. Eivätkä silmät ole sinisiä.

Miksi elän tuollaisen känniflirttailijan kanssa? Miksi en eroa ja etsi parempaa?

Mies kännää 8-10 kertaa vuodessa, talvella harvemmin kesällä useammin. Muuten käy töissä, ja on paljon kotona. Tuossa välissä voisi varmasti tehdä pikapanoja, mutta en usko. En löydä sille mitään syytä. Kännikertoina tulee yöksi kotiin. Voisi varmasti harrastaa noillakin reissulla pikapanoja, mutta en usko. Eikä kyse mielestäni ole siitä haluanko uskoa vai ei.

Enhän minä tuollaisesta käytöksestä pidä, mutta en ainakaan vielä ole sitä mieltä, että ainut vaihtoehto olisi eroaminen. Mies kun on muuten peruskunnollinen. Kyllä vain, tuon flirttailunkin jälkeen. Ja taatusti parempi ja läheisempi mies kuin monella muulla.

En oikein ymmärrä tuollaista kritallipalloilua, jossa faktatietona väitetään, että jos mies flirttailee, niin taatusti tekee muuta ja heppi heiluen rientää reiästä toiseen. Millä perusteella näin voidaan väittää? En minä ainakaan aikanaan sinkkuillessani naiskennellut jokaisen kanssa, jonka kanssa oli pientä flittiä. En edes niiden kanssa, joiden kanssa saattoi pusutella.

Pettäminen on tänä päivänä erittäin yleistä, jos joku väittää muuta niin elää aikamoisessa kuplassa. Ja tällä pettämisellä tarkoitan juuri sitä naiskentelua. Jos pettäminen on pelkkää flirttiä ja maksimissaan yhtä-kahta kännisuukottelua, niin se on nykymittarilla todella pientä. Tietysti se saattaa siitä kääntyä todelliseksi pettämiseksikin, muttei tätä voi kukaan varmuudella tietää.

Ap, elämäntilanteeni on hyvin samanlainen kuin sinulla. Meillä ei mies kylläkään ole tapaillut työkaveriaan, tai ketään muutakaan säännöllisesti. Ei ole ollut kotoa poissa mitenkään säännöllisesti, vaan harvemmin. Silti minuakin ärsyttää välillä todella paljon. Varsinkin kun toinen ei itse kuulema edes huomaa flirttailuaan. Elän sen kanssa tällä hetkellä, koska elämä niinä 350 päivänä vuodessa on ainakin vielä hyvää. Jos jossain vaiheessa tuntuu toiselta, niin sitten teen päätöksen sen mukaan.

En elä peläten, että pettääkö se mies jossain vaiheessa "oikeasti" vai ei. En vahdi, enkä kyttää. Miksi pilaisin oman elämäni sellaiseen? Jos menee, niin on mennäkseen. Sellaisen jälkeen en voisi kuin todeta, että uudella elämällä on tarjota minulla taatusti parempaa.

 

[Läufer]

Jotkut ehdottivat että sinun pitäisi katsoa peiliin!! Voit olla varma, että syy ei ole sinun, jotkut ihmiset vaín kaipaavat pientä rakastumisen tunnetta jatkuvasti.
Olo on taivaallinen kun tietää että on joku jota sillä hetkellä "rakastaa" ja saa vastarakkautta.

Nyt kun minulla on jo ikää jonkin verran, en jaksa enää sitä tunnetta. Nuorena "elin" sille että olin usein "rakastunut" ja olo oli taivaallinen. Perhe oli tietysti oltava ja heitä rakastin, mutta oli niin jännittävän ihanaa kun oli salarakas. No aikanaan kaikki aina paljastui, sain anteeksi, mutta jatkui taas uuden kanssa.

Nyt elämä menee tasaiseen tahtiin, en enää ole oikein onnellinen mistään, masentaa...kaipaan sitä rakastumisen tunnetta mitä koin nuorempana, mutta niinhän se on, että aikansa kutakin.

Kyllä miehesi sinua rakastaa, kaipaa vain tuollaista mitä minullakin oli, ja mitä se on sinulta pois jos mies on sellainen kuin on, oikein kun "raadollisesti" ajattelee, vaikka moraalisesti se onkin väärin. Siis jos pitää perheen pääasiana ja sinä et tiedä kaikkea, voi olla ihan onnellista oloa kaikkineen.

 

[Niin, se on totta]

Moni ihminen, jolla ei ole hurjan vakaa itsetunto eli ei esim. ole kiitetty eikä kannustettu aikanaan tai syy kellä mikäkin, kaipaa jatkuvia peilejä ympärilleen. Sitähän muut ihmiset ovat, ja varsinkin flirtistä saa sitä tukea, mikä sisältä puuttuu. Osa ihmisistä on enemmän köynnöskasveja kuin toiset. Ei se välttämättä tee pahaksi, mutta heikoksi kyllä - ja taatusti hermostuttaa sen, joka kaipaisi rinnalleen toista suoravartista auringonkukkaa.

 

[Piti kirjoittaa]

...vakaa itsetunto ja selkeä, positiivinen minäkuva,...

 

[eli]

ei normaalitila.

 

[...]

rakastuminen on siis euforinen "huumetila" aivoissa, josta saa paljon potkua, energiaa ja voimavaroja selvitä esim. raskaasta elämäntilanteesta eli kriisistä elämässä. Kuitenkin kiellettyyn passion hedelmään sisältyy intohimon lisäksi myös kärsimys. Tämä on se aivokemiallisen nautinnon varjopuoli eli aina seuraa kärsimys eli esim. masennus tms. Vähän niin kuin maanis-depressiivisyydessä mutta jokainen ihminen rakastuu eli käy läpi tämän "manian ja depression" elämänsä aikana ... yleensä. Toiset useammin, toiset harvemmin. Se kuuluu siis ihmisyyteen ja takaa lajin jatkuvuuden.

Keskiverto suomalainen ihminen rakastuu n. neljä kertaa elämässään.

 

[jos...]

tätä huumetilaa janoaa kerta toisensa jälkeen on kyseessä sairaus aivoissa.