Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siiiis whaaat?? Ei meillä mies edes haluais jos en ole sillä tuulella, koska fiilikset menee itseltäänkin. Mutta se on sitä toisen huomioonottamista sekin että ei vaan "käytä" toista tyydytykseen kun sitä toista ei nyt huvita.
.
Tätä mäkin hain vähän takaa... Että meillä halut yleensä aika hyvin kohtaa. Mä en voisi edes ikinä kuvitella et jos olisin kipeenä tai muuten huonolla tuulella niin et mies alkais ruinaamaan... Se saattaa tulla lähelle ja pitää hyvänä, jos en innostu heti, niin se jatkaa vaan sitä hyvänä pitämistä eikä ala olettamaan että "nyt saa". Tilanteet menee seksiin, jos ne menee seksiin. Sama toisinpäin. En mä pakota, enkä ruinaa. Toki siihen voisin joutua alentumaan jos kävisi niin että tulisi esimerkiksi pitkä haluton kausi miehelle... onneksi ei ole tullut.
Luulen et monet tekee seksistä liian ison ongelman ja just että on velvollisuus harrastaa. Ei mitään ole pakko tehdä, tietenkään, mutta esim. mä HALUAN tyydyttää mieheni, ja toki itseni myös. Musta on kummallista, jos joku EI halua tyydyttää kumppaniaan, oli se sitten mies tai nainen. Jos on ongelmia haluamisen kanssa, niin sille asialle pitäisi mun mielestä tehdä jotain. Mennä terapiaan tai alkaa yhdessä hakemaan keinoja et taas haluttais ja seksi toimisi. Jos molemmat on sitä mieltä, että eivät kaipaa seksiä niin siitä vaan; olkoon ilman, mutta reilua ei ole se, että jos toinen haluaa ja toinen ei, niin tilanteen annetaan olla sellainen... Se hiertää välejä ja saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa pettämiseen. En tarkoita sitä, että pääkipuisena, sairaana, huonolla tuulella tmv tarttisi sänkyyn hypätä, mutta jos tilanne on se, että se on jatkuvaa ja toinen kokoajan joutuu elämään puutteessa.
Löytäkää kultainen keskitie.