Pikkusisarusten yritys alkamassa

[Nann]

Olisi mukavaa vaihtaa ajatuksia muiden kanssa, joille toinen, kolmas, neljäs jne. lapsi alkaa olla ajankohtainen.

Esikoiseni täyttää vuoden kesän kynnyksellä ja sitten olisi ajatuksissa, että toinen saa tulla kun on tullakseen. Esikoinen syntyi meillä sektiolla ja minulle suositeltiin, että synnytyksen ja seuraavan raskauden väliin olisi syytä jättää vähintään tuo vuosi. Jälkitarkastuksessa lääkäri tarkensi, että maha ei saisi olla kovin iso ennen kuin sektion arpi on saanut parantua tuon vuoden eli yrittämisen saa aloittaa jo aiemmin.

Lisäksi tietysti, koska tärppää. Minulla on todettu PCO, joka ei kylläkään aiheuttanut ongelmia esikoisen alkuun saattamisen kanssa.

Tämän hetkisiä kipuilun aiheita (tuon yllä mainitun lisäksi):
-Esikoisen päivähoidon aloitus: miten se pärjää, miten minä pärjään, kannattaako mennä välillä töihin, kun ehdin olla parhaassa tapauksessa siellä vain puolisen vuotta
-Sisarusten ikäero: lähinnä miten itse jaksan kun taloudessa on mahdollisesti jonkin aikaa kaksi vaippaikäistä
-Minkälainen kaveri sieltä sitten putkahtaa: onko kovinkin vaativa tai herkkä tapaus, kun esikoinen on todella helppo ja ei ole sairastellut yhtään

No niin se minusta, mites muut?

 

[*April*]

Olisi mukavaa vaihtaa ajatuksia muiden kanssa, joille toinen, kolmas, neljäs jne. lapsi alkaa olla ajankohtainen.

Esikoiseni täyttää vuoden kesän kynnyksellä ja sitten olisi ajatuksissa, että toinen saa tulla kun on tullakseen. Esikoinen syntyi meillä sektiolla ja minulle suositeltiin, että synnytyksen ja seuraavan raskauden väliin olisi syytä jättää vähintään tuo vuosi. Jälkitarkastuksessa lääkäri tarkensi, että maha ei saisi olla kovin iso ennen kuin sektion arpi on saanut parantua tuon vuoden eli yrittämisen saa aloittaa jo aiemmin.

Lisäksi tietysti, koska tärppää. Minulla on todettu PCO, joka ei kylläkään aiheuttanut ongelmia esikoisen alkuun saattamisen kanssa.

Tämän hetkisiä kipuilun aiheita (tuon yllä mainitun lisäksi):
-Esikoisen päivähoidon aloitus: miten se pärjää, miten minä pärjään, kannattaako mennä välillä töihin, kun ehdin olla parhaassa tapauksessa siellä vain puolisen vuotta
-Sisarusten ikäero: lähinnä miten itse jaksan kun taloudessa on mahdollisesti jonkin aikaa kaksi vaippaikäistä
-Minkälainen kaveri sieltä sitten putkahtaa: onko kovinkin vaativa tai herkkä tapaus, kun esikoinen on todella helppo ja ei ole sairastellut yhtään

No niin se minusta, mites muut?

Moikka!

Minulla sama tilanne, eli kakkosta haaveillaan tai ollaan jo haaveiltu ja yritettykin jo jonkin aikaa. Pco todettiin esikoisen jälkeen, esikoisen alkuunsaamisessa ei ollut ongelmia. Nyt aloitettiin clomifenit, kun ovulaatiossa häikkää vaikka menkat tuleekin suht säännöllisesti. Toinen kuuri menossa ja jännitys valtava.

Mullekin tehty sektio, esikoinen nyt 2,5 vuotias. Puhuttiin kanssa, että vuosi pitää olla väliä, mutta meille se ei ollut ajankohtaista edes vielä silloin. Olen aina ajatellut, että en tee "leikkikaveria"(niinkuin jotkut vanhemmat tädit usein neuvovat) heti putkeen, vaan toinen vasta sitten kun esikoinen on jo isompi, vaipaton, syö itse, nukkuu hyvin, pukee jne. No eipä sektion jälkeen putkeen tehdäkään. Ja olen niin laiska etten jaksaisi kahta eri-ikäistä"vauvaa". Lisäksi ihana keskittyä esikoiseen ja hänen kanssa olemiseen 100% nämä ensimmäiset 2-3 vuotta, jotka ovat tärkeitä. Tärppiä odotellessa!

Jos teillä vaikka tärppäiskin heti niin ikäero on ihan kiva, kauaa ei kahta vaipatettavaa varmasti ole ja isompi on aika kivassa iässä siinä parivuotiaana. Tottakai töihin voi mennä vaikka takaisin äippälomalle menisikin puolen vuoden päästä! Toisaalta ihanaa esikoisellekin, jos voisi olla putkeen kotona, jos toinen nopeastikin ilmoittaa tulostaan. Aika näyttää

 

[Nann]

Tervetuloa April!

Omaa PCO:tani ei ole tutkittu sen tarkemmin. Kävin lääkärillä kun kuukautiskierto oli noin vuosi ehkäisyrinkulan lopettamisen jälkeen edelleen mitä oli: kierto saattoi olla 60 päivää, vuoto saattoi olla pikku tuhruttelua jne. En jotenkin ajatellut asiaa lasten hankkimisen kannalta vaan halusin vain jotain ennustettavuutta vuotoihin. Gynegologi sanoi sisätutkimuksen jälkeen, että munasarjat ovat monirakkulaisen tyyppiset ja kirjoitti kuurin terolutia. Soin teroja pari kiertoa ja sitten asia jäi, koska rakensimme silloin ja en ehtinyt miettiä asiaa sen tarkemmin. Kun stressi helpotti ja aloin taas kiinnittää huomiota kuukautisiini tai niiden puutteeseen, olinkin jo raskaana.

Missä yhteydessä PCO:si todettiin? Onko sinulle tehty mitä tutkimuksia? Mitä ehkäisyä käytitte välillä?

Itselläni on tällä hetkellä kuparikierukka. En halunnut mitään hormonaalista ehkäisyä, koska toiveissa tosiaan on että kakkonen tulisi melko pian. Arvon tässä myös milloin otattaisin sen pois eli olisiko syytä mennä kumilla ennen varsinaisen aloittamisen alkua vai onko väliä.

Saanko kysyä kuinka kauan olette yrittäneet raskautta?

 

[Tylleröinen]

Heippa, mahtuuko mukaan?

Esikoiseni on 11 kuukautinen, ja vauvakuume on valtavan kova. En mitään niin paljon tällä hetkellä haluaisikaan, kuin olla raskaana ja odottaa pikkusisarusta esikoisellemme.

Imetän yhä, eivätkä kuukautiset ole vielä alkaneet. Ilmeisesti imetys on meillä vähän liiankin hyvä ehkäisykeino, valitettavasti. Aiemmin ajattelin, että en läheskään vielä yritä vieroittaa vauvaa rinnalta, vaan annan hänen vierottautua itse, jos niikseen on. Nyt kuitenkin tuntuu, että saatan yrittää vieroittaa neitiä "pehmeästi", kun on niin kova halu toisen vauvan saamiseen.

Sietämätöntä vauvakuumetta on kestänyt nyt muutaman kuukauden. Ja ajatus siitä, että lasten ikäero olisi yli kaksi vuotta, ei tunnu minusta ollenkaan mukavalta. Koko asia on saanut minut aika surulliseksi.

En tosin kiellä sitä, että pienessä, täydellisen ihanassa tytössäni on aihetta onneen ja tyytyväisyyteen enemmän, kuin olisin ikinä osannut kuvitellakaan!

 

[Nann]

Morjensta Tylleröinen ja tervetuloa mukaan!

Tiedän tuon vauvakuumeen. Itselläni se alkoi kun esikoinen oli vasta 4-5 kuukautta ja kun hän alkoi nukkua täysiä öitä 6 kk iästä, on asia pyörinyt mielessä aina vaan enemmän. Järkyttävää kuinka noita isoja mahoja katsoo kaipaavasti, kun muistaa oikein hyvin miten tukala olo silloin oli.

Olen todella onnellinen omasta pikku tytöstäni ja muistutan itselleni siitä päivittäin, sillä jos niin on tarkoitettu, niin hän voi jäädä ainoaksemme eikä se ole mikään katastrofi. Mitään lääketieteellistä perustetta tälle lisääntymis-pessimismilleni ei ole. Tulin oikeastaan luomusti raskaaksi ja munasrajat olivat tosiaan lääkärin mukaan monirakkulaisen tyyppiset eli onko se nyt sitten PCO diagnoosi vai ei?

Omat kuukautiseni alkoivat tammikuussa. Eipä silti, että olisi ollut ikävä, mutta onhan se yksi asia vähemmän murehdittavana. Osaimetän edelleen, mutta ehkä yösyötöistä luopuminen kuukausi ennen menkkojen alkua kertoi keholle, että nyt voitais taas alkaa ovuloimaan.

Onko teidän neiti kovastikin tissin perään vielä? Itse ajattelin ruveta vähän ennen 1-v päivää lopettelemaan. Iltamaito voi nousta ongelmaksi, mutta epäilen, että senkin tarpeellisuus on enemmän minun korvieni välissä.

Miten teillä hoito-asia on hoidettu? Oletko kotona?

 

[Tylleröinen]

Vastaanpa nopeasti nyt ehtiessäni. Ollaan tytön kanssa sukuloimassa, joten tietokoneella ei tule vietettyä aikaa samalla lailla kuin kotona.

Kotona olen ainakin syksyyn saakka, mutta fiilikset ovat nyt sellaiset, että jatkan hoitovapaata. Onneksi tässä on vielä vähän aikaa miettiä. Yötissittelyt lopetimme yhdeksän kuukauden iässä, kun aloitimme tassu-unikoulun. Tissiä tyttö syö nykyään ainakin aamulla ja illalla, yleensä vielä kerran - kaksi (joskus kolmestikin) päivässä. Tissin perään neiti on kovastikin, ja yleensä tissiä tarjotessani alkaa hän hekottamaan ja innostuu oikein silminnähden. Neiti on nyt myös oppinut nostamaan paitaani helmasta tai sitten hän yrittää päästä tisseihin käsiksi kaula-aukon kautta. Eipä jää tällöin epäselväksi, mitä tyttö on vailla

Yllätyksekseni kuukautiset alkoivat eilen, jippii! Eipä tarvitse stressata sitä, joutuuko imetyksen lopettamaan ei-lapsentahtisesti kuukautisten alkamattomuuden vuoksi (tulipas sanoja tähän lauseeseen, huh huh). Eiköhän me nyt aleta yrittämään samantien sitä pikkukakkostakin tosissaan.

Tosin viime yö oli neidin kanssa sellainen, että mielessä kävi, etten tee enää yhtään ainutta lasta ja meidän lapsiluku on nyt tässä Tuleeko teille muille tuollaisia öisiä tms. "heikkoja hetkiä", jolloin epäilyttää, että onko perhekoon kasvattamisessa nyt yhtään mitään järkeä? Kummasti itselläni nuo fiilikset kyllä unohtuvat heti aamun valjettua. . Tähän mainittakoon, että tyttömme on ollut aina huono nukkumaan ja nukahtamaan, vaikka muuten ihana, valloittava ja täydellinen tapaus onkin

Tuossa on muuten jännä ristiriita, mitä Nannkin sanoi, että toisaalta on yhdestä lapsestaan todella onnellinen, eikä tilanne olisi katastrofi, vaikka lapsia ei enää saisikaan. Sitten toisaalta ainakin minulla on tällä hetkellä olo, että meidän perhe ei ole kokonainen, jos emme saa lapsia lisää. Pikkusisarus ajatuksissa...

 

[*April*]

Moikka tytöt!

Olen ollut vähän aikaa poissa koneelta, joten vastaus viipyi.

Nann: Toki saat kysyä, meillä menossa yrityskierto 8, eli toinen clomikierto. Synnytyksen jälkeen ehkäisynä oli pilleri, jotka lopetin viime keväänä. Yritys alkoi viime kesänä.
Epäilin, että kaikki ei ole kunnossa, kun kierrot olivat epäsäännölliset ja ovistestit ostettuani en selkeää ovista bongannut, välillä taas viikkoa ennen menkkoja sen bongasin eli aivan liian myöhään. Ihan oikeaa PCO diagnoosia ei ole, mutta gyne sanoi munasarjojen olevan "monirakkulamaiset" ja näytti ultra-monitorista ne minulle. Sanoi, että luultavasti niissä syy, että kierrot venyvät ja ovulaatio on epätäydellinen. Ylipainoa, aknea tai muutakaan minulla ei ole, joten aika lievää varmasti on. Veikkaan että jos olisin ylipainoinen, tilanne olisi vaikeampi.. Nyt onneksi clomit, jotka toimivat hyvin, tosin tulosta ei vielä ole tullut, mutta toivo on korkealla!!
Neuvoisin ehkä sinua menemään (lapsettomuuteen erikoistuneelle) gynelle, jos raskaus ei ala itsellään puolessa vuodessa kun päätätte alkaa yrittämään. Aina parempi jos alkaa, etkä joudu turhaan hormoneja popsimaan, ei se koskaan hyväksi ole.


Tylleröinen: Mukavaa kun tulee lisää naisia ketjuun! Siitä vaan yritystä päälle! Ja kyllä, itselläni kun on uhma-iän kynnykselle päässyt (tietysti aivan ihana ja täydellinen) poika, niin tiedän todella, että välillä tulee hetkiä, kun ajattelee, että yksi lapsi riittää! Ja kun miettii taaksepäin aikaa, niin ne yöheräämiset ynnä muut hankalat asiat... Kyllä sitä välillä ajattelee, että helpolla pääsis kun olis vaan yks. Mutta kyllä se vauvakuume on KOVA! Ja kokoajan odottaa sitä positiivista testiä Onneksi se kaikki ihana aika on vielä edessä, se odotus, vauvan tuoksu, imetys jne jne.. Minullakin on sellainen olo, ettei meidän perhe ole vielä kokonainen, mutta jos kävis niin, ettei meille toista tulisi, niin tämä rakas poika riittää kyllä jos niikseen on.

 

[Nann]

Todellakin myös tiedän tuon "lapsiluku on nyt tässä, kiitti mulle riitti"-tunteen. Meillä on ilmeisesti podettu jotain mahavaivoja pari päivää tai ainakin masu toimii hyvin aktiivisesti. Normaalisti itsekseen viihtyvä tyttö on muuttunut itkuiseksi ja kärttää syliin ja pian kiemurtelee sieltä pois. Myös päiväunille on hankala nukahtaa ja unet ovat lyhyet.

Nopeasti tuo tunne kyllä menee ohikin :-D Niin kuin tekin sanoitte, jos lapsiluku todella olisi tässä, tuntuisi että perheemme olisi jotenkin vajaa.

Tylleröinen: Onnea Menkka-menninkäisen paluusta! Lähdettekö kuinka järjestelmällisesti kakkosen yritykseen vai luotatteko fiilikseen?

Pessimismini sai väistyä taka-alalle, kun innostuin välineurheilusta oikein tosissani pari päivää sitten. Aloin nimittäin katsella sisarusvaunuja netistä. Mitä mieltä muuten olette niistä? Keskustelupalstoilla mielipiteet tuntuvat olevan vähän puolesta ja vastaan Toisten mielestä ne ovat melko turhia kapineita ja seisomalauta ajaa saman asian, toiset taas ovat sitä mieltä, että ne ovat hengenpelastajia.

Joka tapauksessa esikoiselle ei ole hankittu oikeastaan juuri mitään, koska saimme todella paljon tavaraa sukulaisperheeltä, jossa on kaksi tyttöä. Muun muassa Teutonia Mistral vaunut, jotka ovat olleet todella hyvät. Saksalaista laatua parhaimmillaan: kiesit ovat olleet jo kahdella lapsella molemmilla kolme vuotta käytössä ja näkyvin vika on pari irti revennyttä painonepparia.

Koska tiesin saavani vaunut sieltä, en innostunut esikoista odottaessani tutkimaan vaunuja ja otin sen nyt korkojen kanssa takaisin. Väänsin oikein Excel-taulukon, että sain vertailtua eri merkkejä. En halua tuplaleveitä, joten kovin montaa Suomessa myytävää ei taida olla.

Phil &Teds taitaa olla tunnetuin ja Britax B-Dual tulee heti perässä. I'coo Platon Duo miellytti kuvassa eniten, mutta sitä ei ilmeisesti enää valmisteta. B-Dualin kääntyvät pienet etupyörät ovat todennäköisesti toivottomat lumessa ja pururata-lenkkeilyssä, joten P&T:tä tutkin kaikkein pisimpään. Haluaisin nelipyöräisen mallin, joten Hammerhead on ainoa vaihtoehto (tai upouusi malli Verve, mutta sitä myydään vasta Jenkeissä). Ainoa vaikeus on ettei Suomessa myydä toistaiseksi kuin Exploreria ja Vibea. Ehkäpä Hammerhead tulee täkäläisillekin markkinoille, kun asia tulee oikeasti ajankohtaiseksi.

Onko teillä kokemuksia P&T:n vaunuista?

Olen katsellut myös turvaistuimia, koska tyttö kasvaa piakkoin ulos kaukalosta. Hyvän löytäminen on osoittautunut todella hankalaksi, koska haluaisin sellaisen joka on saanut hyvän arvosanan testeissä ja olisi asennattevissa sekä selkä- että myöhemmin naama menosuuntaan.

Liikenneturvan suositushan on, että alle 3-v matkustaisi selkä menosuuntaan. Oli jännä huomata, että Autoliiton sivuilta löytyvässä turvatestissä parhaat arvosanat saaneet istuimet olivat naama menosuuntaan(?).

Otinkin aikalisän koko hommaan. Kuinka pitkään teillä lapset mahtuivat kaukaloon (tai mahtuuko teillä Tylleröinen vielä?) ja minkä turvaistuimen olette hankkineet tai ajatelleet hankkia ja miksi?

 

[Tylleröinen]

Kiitos April tervetulotoivotuksista! Näinköhän pidetään keskustelua yllä näin kolmistaan? Noh, eiköhän joku taustailija vielä liity mukaan.

Ihanaa, tultiin tänään kotiin reissusta. On se vaan muiden nurkissa pyöriminen vauvan kanssa raskaampaa, kuin kotona oleminen. Mukavaa käydä kylässä, mutta vielä mukavampaa on palata muutaman päivän jälkeen kotiin.

Olet tosiaankin Nann tutustunut vaunuaiheeseen nyt oikein kunnolla. Minulla ei ole kokemusta aiheesta, mutta uskoisin, että se riippuu todella paljon isommasta lapsesta, onko astinlauta vai tuplarattaat paremmat. Minulla on tytölläni vaunut, joihin saa ostettua astinlaudan, ja vaikka ostaisinkin tarpeen tullen (voi, kun se tarve tulisi oikein nopeasti... kuume nousee nousemistaan) tuplarattaat, ostaisin varmaan myös laudan lyhyempiä matkoja varten.

Kysyit Nann myös turvaistuimesta. En ole tutustunut turvaistuinasiaankaan ollenkaan, sillä äitini ostaa ystävältään yhdellä lapsella käytössä olleen hyväkuntoisen istuimen. Kaukalo on meillä vielä käytössä, sillä tyttöni on tosi pieni, ja kevyt keijukainen, niin istuimen aloituskiloihin on vielä matkaa. Jalat alkavat jo tulla kaukalon yli, mutta suht hyvin hän vielä sinne harvakseltaan mahtuu: meillä ei ole omaa autoa, joten automatkoja tehdään aika harvoin.

Fiilis on nyt sellainen, että taidan käpertyä OMAN sohvan nurkkaan katsomaan OMAA televisiota ja käydä vielä OMALLA jääkaapilla, jonka jälkeen nukkumaan OMAAN sänkyyn. Home sweet home.

 

[Nann]

Käytiin tänään ekaa kertaa vauva-kinossa tytön kanssa. Ensinnäkin matka meni hyvin. Kuvittelin, että hän hermotuisi, kun joutui bussissa istumaan sylissäni (rattaat piti laittaa ruumaan/tavaratilaan: miksi sitä bussissa kutsutaan?). Vielä mitä, tytsy katseli todella kiinnostuneena ikkunasta ulos ja seurasi kun ihmisiä meni ja tuli bussiin.

Leffana oli Kohtalon valvojat. Ihan kiva pätkä. Tyttö käveli tyytyväisenä penkkirivillä minun ja vieressä olevan äidin väliä. Tarjosin maissinaksuja ja leluja sopivin väliajoin. Puolivälin paikkeilla syötiin purkki ruokaa ja otettiin maitoa. Ainoa huomautettava oli, että tarjolla ei ollut tytölle sopivaa kokoa vaippoja, mutta otin sitten pikku paketin Liberon kertakäyttöruokalappuja (herstyykkeli mikä yhdyssana!), kun niitä siinä hoitopöydän vieressä olevassa laatikossa oli.

En ole vielä ehtinyt tutustua ovella annettuun tuotekassiin. Ainakin Nature Babyn kosteusemulsiota siellä näkyi olevan iso purkillinen.

Muista asioista: täti tuli tänään kylään. Mitään yritystähän ei ole vielä käynnissä, joten kiva kun tuli ja tuli ihan ajallaan: 30 päivää edellisestä vierailusta. Vähän tosin mietityttää mitä tämän kierron hieman ennen puoliväliä ollut välivuoto meinasi...

Tyllerö: Luulin, että pitää asua fyysisesti lähekkäin ennen kuin kuukautiskierto hakeutuu samaan tahtiin, mutta jos keskustelupalstailu ajaa saman asian :-D Toivottavasti yö omassa sangyssä maistui nautinnoliselta ja pikku neiti malttoi viettää myös oman yönsä omassa sängyssään ilmaan suurempaa oopperaa.

Meillä mystinen yöheräily jatkuu. Alan nyt epäillä, että syynä on maitohappobakteerien lopettaminen pari viikkoa sitten. Piti käydä apteekissa elokuvan jälkeen, mutta tulikin kiire bussiin. No, heräily voi johtua myös hampaista. Kokeilen antaa tänään ennen nukkumaanmenoa Panadolia, jos sillä olisi jotain vaikutusta.

 

[Nann]

Kävin katselemassa turvaistuimia paikallisessa Vauva Popissa ja jäi kyllä paha maku suuhun. Olen lukenut jostain Ellien keskusteluista aiemminkin, että ovat aika myyntihenkisiä sen itse maahantuomansa Kiddyn turvaistuimen suhteen. Esittely sinänsä oli ihan hyvä, mutta jäi ihmetyttämään, kun myyjä sanoi istuimen hyväksi puoleksi sen, että koska se on turvavöillä kiinnitettävä niin istuin liikkuu hieman sivutörmäyksessä ja suojaa siten lasta paremmin, ja on siksi parempi kuin isofix-kiinnitteinen istuin.

Siis hä?

Kysyin muista istuimista, joista Vauva Popilla on myynnissä myös Britaxia. Myyjä suorastaan haukkui kyseisen valmistajan. Kaikkein pahin synti oli se, että Britax valmistaa 9-18 kg istuinta, joka ei käy kuin pari vuotta (Kiddyllä on vastaava). Teki mieleni kysyä, että miksi heillä on sitten myynnissä niitä, kun ovat niin huonoja.

Onkohan niillä joku myyntitavoite tai -provisio noista Kiddyn istumista?

Taidan päätyä jonkun muun valmistajan istuimeen. Ihan periaatteesta.

 

[Tylleröinen]

Onko Nann istuinasia ratkennut? Meille kaukalonostossa myyjä esitteli pääosin Britaxia, ja sellainen sitten ostettiinkin. Kai noilla myyjillä on usein oma lehmä ojassa tuote-esittelyissään

Täällä on pikkukakkosen yritys aloitettu nyt tosissaan ja kunnolla. Tänään olisi kp 14, vaikka en edes tiedä, ovuloinko. Toiveissa on hyvä elää.

 

[Nann]

Ei ole istuin-asia ratkennut.

Tilasin itseasiassa juuri Vauva-lehden, koska lahjaksi sai samanlaisen Brion Primo-kaukalon, kun meillä on nyt lainassa. Saan palauttaa tuon nykyisen. Tyttö mahtuu siihen vielä ihan ok, niin kiirettä ei ole.

Naapuri puhui juuri, että hän myy kohta pois Brion Sing-vaunut, koska lapsensa kasvaa niistä ulos. Täytyy katsoa paljonko pyytää niistä, että olisiko se hyvä vaihtoehto tässä ratasasiassa, kun Primon saa niihin kiinni travel systemiksi. Jos tuon esikoisen kanssa toimisi seisomalauta. Hassua kyllä, että Brion oma seisomalauta ei käy niihin, mutta sellaisen ruotsalaisen valmistajan kun Bumpride lauta käy.

Ihan yhtä hyvin tai huonosti tuo seisomalauta toimisi myös nykyisissä Teutonioissa, koska travel systemiä en ole tähänkään asti kaivannut. Olen vaan nyt saannut päälle sellaisen hankkimishalun, että järki kitisee jossain rannalla :-D

Molemmat hankinnat ovat nyt jäissä Lapsimessuihin asti. Ajattelin, että siellä on todennäköisesti näytteillä niin turvaistuimia kuin sisarusvaunujakin. Ainakin toivottavasti on. Erityisesti haluan päästä testaamaan Phil and Tedsin vaunuja. Onko teillä kokemuksista kyseisestä tapahtumasta?

Täällä ei ole vielä(kään) yritys alkanut. Ovulaatio oli todennäköisesti eilen: juili vasenta alavatsaa koko päivän. Aika nopeasti kuukautisten jälkeen, mutta kai se on mahdollista. Näin viime yönä unta, että odotin tyttövauvaa.

En tiedä mikä minua jarruttaa, että en saa hommatuksi sitä gyne-aikaa, jotta katsoisi, että paikat on kunnossa ja ottaisi kierukan pois. Ehkä se maaginen vuoden raja keisarinleikkauksesta. Ehkä se, että elämä esikoisen kanssa on alkanut helpottaa. Hassua kun kuitenkin ajattelen vauvaa koko ajan.

Oletko tikuttanut ovista Tylleröinen?

 

[Tylleröinen]

En ole tikuttanut, päiviä vaan laskeskellut, että milloin voisi ehkä mahdollisesti tärpätä, jos on tärpätäkseen.