V
virheistä oppii
Vieras
Sain esikoiseni reilu vuosi sitten, äkkiä lapsen syntymän jälkeen annoimme koiramme uuteen kotiin... 
Olin todella väsynyt, vauvalla oli 4kk koliikkia. Tuntui että koiralle ei siksi jäänyt aikaa, ja säälin niin että halusin antaa koirallemme uuden kodin, vaikka se sattuikin niin pirusti
Ei olisi pitänyt luovuttaa, mutta silloin tuntui että ei vain jaksa, voimat ei riittäny eikä mistään saanu apua! Nyt tuntuu koko ajan siltä että jotain puuttuu, haluaisin kyllä uuden koiran kun mahdollista. Tulipa vain mieleeni että mitä ihmettä sanoa kaikille kun utelevat ja kyselevät vanhasta pois annetusta koirasta ja sitten siitä uudesta, pitääkö juuri alkaa joka vastaan tulijalle kertomaan että masensi ja väsytti että koira piti antaa pois, voi piru kun olisi tiennyt että sekin vaihe menee pois...
No nyt sitä ollaan viisaampia...
Olin todella väsynyt, vauvalla oli 4kk koliikkia. Tuntui että koiralle ei siksi jäänyt aikaa, ja säälin niin että halusin antaa koirallemme uuden kodin, vaikka se sattuikin niin pirusti
No nyt sitä ollaan viisaampia...