Pitäiskö mun neuvoa miestäni lapsen pukemisessa vai ei?

[tuntee tuskaa]

Mies hoitaa yksivuotiasta ihan mielellään. Tekee iltapesut, laittaa yöpuvun, lukee iltasadun.

Mutta kun. Siis tuo lapsi INHOAA pukemista ja riisumista. Se menee helpoiten kun hän saa olla sylissä ja näkee vähän mitä tapahtuu.

Mies haluaa riisua ja pukea lapsen selällään. Ja se menee hitaasti. Ja hankalasti. Ja vauva kirkuu. Mies kestää sen kyllä, juttelee rauhoittavasti, selittää mitä tapahtuu, kyllä ne vaatteet tulee vaihdettua. Mä en kestäisi.

Enkä mä melkein kestä tuon kuuntelemistakaan.

Ja nyt mä mietin pitäiskö mun sanoa tuosta miehelle. Että kuule näin se menee helpommin. Mutta kun tällaisista kommenteista tulee AINA hirveä riita. Ei kai se ole ihme.

Ja nyt mä mietin että ooko mä hirviöäiti jos en neuvo miestäni, vai olenko mä hirviövaimo jos neuvon.

 

["vieras"]

Älä neuvo! Jos miehellä vaan hermo kestää niin anna tehdä omalla tyylillään

 

[Jätkä]

Älä neuvo.

 

["vieras"]

No jo nyt on kummallinen liitto, jos ei tällaisistakaan asioista kestä keskustella. Kyllä minä sanoisin miehelle, että ei tämä lapsi ole enää vauva.

 

["vieras"]

Mitäpä tuohon puutut, anna miehesi tekee niin kuin parhaakseen näkee.

 

[ggg]

Jos mies ei pyydä neuvoa, älä neuvo.

 

[***]

Meillä tästä tulisi väistämättä riita. En voisi olla neuvomatta ja mies ei kestäisi, että neuvoisin =)

 

[fifiia]

Minä voisin kerran sanoa että olen huomannut että minun on helpompi pukea lapsi sylissä, jos asia ei mene silä perille isä pukekoot kuten parhaimmaksi näkee

 

[...]

Meillä sama tilanne. Pienokainen kylläkin 10kk. Huutaa kurkku suorana kun isänsä pukee/riisuu hoitopöydällä. Itse puen/riisun vauvan sylissäni eikä tällöin huuda. Olen yrittänyt miehelleni sanoa moneen kertaan tästä mutta edelleen toimii hoitopöydällä

 

["a p"]

Heh. Niin.

En mä taida sanoa, joskus olen maininnut mutta mies nyt vaan haluaa tehdä sen just noin. Kerään itselleni enkelipisteitä mielessäni kun pidän suuni kiinni Eiköhän tuo mies jossain vaiheessa tajua. Tai lapsi totu.

 

[g]

Mä neuvon miestä kaikessa, mutta ei kuuntele.

 

[mamizzo]

mä en kuuntelis kirkumista,joka on aivn turhaa,kun asiat sais menemään helpomminkin.jos miehesi siitä suuttuu,niin aika lapsellista...mulle lapsen etu on ykkönen.

 

[halipupu harmaana]

Toisaalta jos ajattelee lapsen parasta, niin kannattaisi ehkä sanoa miehelle että jos kokeilisi sylissä pukemista ja jättää mies yksin pukemaan lasta, niin saa rauhassa kokeilla jos haluaa eikä kannata olla heti nalkuttamassa jos mies ei ota ehdotusta kokeiluun.

 

[kiekuva kana]

No en mä sanois. Tai sitten joskus sllain kun itse pukisin että tyyliin "oon huomannut että huutaa vähemmän näin" jne.

Mun mies kyllä mielellään laittaa vaipat meidän lapsille niin että ne on selällään kun se on helpompaa, ei se sitä niin paljoa tee kuin minä. Itse siis laitan ihan niin että lapsi sylissä tai seisoo tms.

 

[Leukistinen aksolotli]

Älä, kyllä se tulee siinä koko ajan kätevämmäksi. Muuten jos kauheen innokkaasti on sanomassa miten mikäkin kuuluu tehdä, saa lopulta tehdä kaiken ihan itse.

 

["Aliisa"]

TIETENKIN SANOT! Miksi sitä lasta pitää itkettää, jos voi tehdä toisin? Kai nyt aikuisten pitää voida pari sanaa tällaisesta arkisesta käytännön asiasta vaihtaa, ilman että täytyy taktikoida.

 

["tiina"]

Totta kai sanot! Yksinkertaista. Sanot nätisti, olen huomannut että jne..jos ei mene perille kysy mieheltäsi, miksi ihmeessä hän haluaa huudattaa lasta kun kerran asian voi hoitaa kaikille mukavamminkin.