Piti lähteä rullaluistelemaan kerrankin, mutta mies ei kestänyt vauvan itkua...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "suruinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"suruinen"

Vieras
On niin paha mieli! Olen puhunut jo pitkään että haluaisin käydä rullaluistelemassa illalla, kun kunto on päässyt rapistumaan. Omaa aikaa ei ole ollut kuukausiin ollenkaan, koska meillä on 4kk ikäinen vauva. Mies on sanonut, että mielellään antaa mahdollisuuden siihen olemalla vauvan kanssa. No, olin lähdössä ovesta ja samaan aikaan vauva alkoi itkemään, vaikka olin juuri imettänyt. Tätähän mies ei kestänyt. Heti alkaa hermostunut "lopeta tuo itkeminen"-maanittelu, naama norsun**tulla oleminen. Sitten mies haki hermostuneena vauvan ulkovaatteet, levitteli laatikosta kaikki hatut ym. lattialle ja oikein mielenosoituksellisesti puki vauvan ja laittoi sen vaunuihin. Sanoin, että tehän voitte vaikka olla tässä pihalla kun vauva on hiljaa vaunuissa niin mies siihen todella veemäisellä, kovalla äänellä "minä menen käymään X:n luona perkele, kai minä itse saan päättää missä olen"..

No, tuossa vaiheessa minulla oli jo ahdistunut itku kurkussa ja sanoin, että jos se on noin vaikeaa, niin antaa olla, minä en lähde. Ja niin en lähtenyt, koska yksinkertaisesti alkoi ahdistaa!

Minulla ei ole ollut yhtään vapaa aikaa ja kun sitä olisin ottamassa , on mies tuollainen kusipää. Millainen 32-vuotias mies ei kestä yhtään vauvan itkua? Minä kuitenkin hoidan vauvan ainakin 85-prosenttisesti, yöheräilyt ym.. Ei tunnu kivalta lähteä lenkille rullaluistelemaan, kun mies antaa ymmärtää heti, että vauvan hoitaminen ja sen kanssa oleminen on jotenkin maailman paskinta hommaa :(
 
Olet vähän tyhmä, kun et vain lähtenyt. Tottakai mies käyttää tuota keinoa jatkossakin, kun sinut on niin helppo "ylipuhua" jäämään kotiin. Huomisiltana vain lähdet ja annat miehen vain kiukutella. Kyllä se siihen tottuu.
 
Pieleen on mennyt jo miehen valinnassa... mutta sille nyt ei voi enää mitään.
Vaihtoehtoina on joko se, että hoidat aina lapsen yksin ja unohdat itsesi niin pitkäksi aikaa kun lapsi sinua tarvitsee (about 18v.) tai sitten pakotat lapsen isän ottamaan aikuisen vastuun omasta lapsestaan. Valitettavasti se ei aina ole helppoa ja joistakin miehistä ei ikinä kasva aikuisia/isiä.
Voimia!
 
Olit lähdössä ovesta ulos, mutta silti jäit katsomaan mitä mies huutavan käärön kanssa tekee? Mä olisin kyllä tuossa tilanteessa jo lähtenyt sinne luistelemaan ja jättänyt miehen selviytymään vauvan kanssa. Kyllä ne selviää, vaikka meistä äideistä välillä muulta tuntuisikin. Olishan se mies voinut ottaa vauvan sinne X:n luokse mukaansa.
 
Minun mies myöskin vähän hermostuu jos vauva itkee ilman ns. "helppoa" syytä, eli on syönyt ja vaippa kuiva etc. mutta saan kyllä silti lähteä jos tarvitsee eli ei sinänsä vaikuta elämääni :) lähinnä naurattaa. Itselläni on kärsivällisyys kasvanut huomattavasti vauvan tulon jälkeen, miehellä tuo pieni hermostuminen uusi ilmiö. Onneksi aika harvinaista ja lähinnä jos on väsynyt.

Mutta siis kyllä sinun kannattaa ujuttaa miehellekin sitä vastuuta hieman, että saat otettua omaa aikaa, et sinä voi vuosia olla 24/7 ottamatta yhtään omaa aikaa! Kokeilkaa aluksi vaikka niin, että sinä olet kotona, mutta mies hoitaa 100% vauvaa muutaman tunnin. Näin mies saa otetta siitä millaista se on, mutta tuntee vielä turvaa siitä, että olet tarvittaessa lähellä. Sitten jos se menee hyvin niin pääset jo ovestakin ulos.

Näin siis pitkän kaavan kautta niin, ettei mies ehkä ahdistu niin paljoa?
 

Yhteistyössä