Poikaystävä ei halua hakea töitä

[sivusta]

Oletko itse samanlainen MUIDEN KUSTANNUKSELLA huolettomasti elelevä pummi?

Olisikohan vastaus tähän selvinnyt ketjua lukemalla?

 

[En hyväksy]

Hassua, että kun kyseessä on mies, hänen velvollisuutensa on mennä säännölliseen palkkatyöhön. Suomihan on äärimmäisen työorientoitunut maa. Täällä niin naiset kuin miehet pyrkivät säännölliseen palkkatyöhön, monet ahdistuvat ja tekevät jopa itsemurhan, kun työtä ei löydy. Monissa maissa on täysin hyväksyttyä, että nainen on kotirouvana. Se on jopa merkki siitä, että perheellä menee hyvin, eikä rouvan 'tarvitse' mennä ansiotyöhön. Suomessa naisenkaan ei ole hyväksyttyä olla kotirouvana, jopa omia lapsiaan muutaman vuoden kotona hoitavat leimataan laiskureiksi ja työn vieroksujiksi, jopa yhteiskunnan pääättäjät patistelevat pienten lasten äitejä 'oikeisiin' töihin. Mitäpä jos nainen olisi valmis ja halukas elättämään kotimiehensä? Niin, siitä tässä tapauksessa ei ollut kysymys, ihan vain ajatusleikkinä tuli mieleen. Tässä tapauksessahan aloittaja ei hyväksy miehen toimettomuutta, ja koska mies ei ole sellainen, mitä aloittaja haluaa, ainoa järkevä ratkaisu on lähteä kulkemaan eri teitä. Ei hän voi miehen luonnetta muuttaa. Jos ei hyväksy toista sellaisena kuin hän on, vikoineen puutteineen, ei yhteiselosta seuraa muuta kuin katkeruutta.

Paheksunta suomessa, jos sellaista ilmenee, johtunee enemmän siitä että nämä naiset on useimmiten korkeakoulutettu ja kotona olleessaan heitä elätetään myös valtion toimesta. Olkoon kukin miten on, mutta en näe miksi nämä kotivanhemmat sitten koulutettaisiin yhteiskunnan tuella ja miksi hteiskunta myöhemminkään osallistuisi heidän elatukseensa. Kotirouvamaissa rouva elää yleensä pääosin puolison rahoilla ja koulutuskin maksetaan itse.

Lisäksi tuossa esimerkissäsi ontuu se, ettei näillä taida olla lapsia keskenään eikä kotiin siten tarvita ketään.

Minusta tuo että jättäytyy muiden elätettäväksi kielii sellaisista luonteenpiirteistä, jotka ovat minulle epähoukuttelevia:muut hoitaa, olen työnteon yläpuolella, en hoida aloittamiani asioita loppuun, en kykene ottamaan vastuuta itsestäni ja muista. Silloin ei riitä sydämellisen seuramiehen piirteet tai muutkaan. Ei se tarkoita että olisin rahan perään tai statuksen. En vain halua olla perheeni ainut vastuullinen aikuinen.

Ap, ei tuo tuosta muutu. Sydämellisyydellä ja ulkonäöllä hän on ennenkin maksattanut elämänsä muilla, sekä sitten yhteiskunnalla.

 

[Rouva]

Ei kotirouvalla välttämättä ole lapsia, tai ovat jo lentäneet pesästä. Rouva vaan on kotona, ei toki yhteiskunnan elätettävänä, vaan miehensä. Mutta entä jos mies olisi vaimonsa elätettävänä, ei siis hakisi yhteiskunnan tukia, olisiko se silloin hyväksyttyä?

 

[e lätti]

Ei kotirouvalla välttämättä ole lapsia, tai ovat jo lentäneet pesästä. Rouva vaan on kotona, ei toki yhteiskunnan elätettävänä, vaan miehensä. Mutta entä jos mies olisi vaimonsa elätettävänä, ei siis hakisi yhteiskunnan tukia, olisiko se silloin hyväksyttyä?

Tietenkin, jos pari näin sopii. Tässä ap:n tapauksessa näin ei ole, vaan mies luulee rikastuvansa räkimällä kattoon. Ja yhteiskunta maksaa. Ja tyhmät naiset ja äiti.

 

[5k]

Ei kotirouvalla välttämättä ole lapsia, tai ovat jo lentäneet pesästä. Rouva vaan on kotona, ei toki yhteiskunnan elätettävänä, vaan miehensä. Mutta entä jos mies olisi vaimonsa elätettävänä, ei siis hakisi yhteiskunnan tukia, olisiko se silloin hyväksyttyä?

Täällä yksi nainen, jolle kotimiesjärjestely sopisi hyvin! Puolisoni oli työttömänä ja edellisen työpaikan lomilla pari kuukautta viime vuonna. Olemme molemmat ns uraihmisiä. Minusta oli oikein ihanaa, kun puoliso teki vapaidensa aikana runsaasti kotitöitä, oli iloinen ja virkeä, halusi enemmän seksiä ym. Itse en kivaa työpaikkaani jättäisi mutta verottajan mielestä yhden henkilön 5000 tuloista sopii rokottaa paljon enemmän kuin kahden 2500 euron tuloista. Siksi kotiin jääminen ei tule kuuloonkaan. Ja en tiedä olisiko mieskään pidemmän päälle viihtynyt. Mutta noin teoriassa, ei huono eikä ollenkaan mahdoton ajatus.

 

[Joopa joo]

Täällä yksi nainen, jolle kotimiesjärjestely sopisi hyvin! Puolisoni oli työttömänä ja edellisen työpaikan lomilla pari kuukautta viime vuonna. Olemme molemmat ns uraihmisiä. Minusta oli oikein ihanaa, kun puoliso teki vapaidensa aikana runsaasti kotitöitä, oli iloinen ja virkeä, halusi enemmän seksiä ym. Itse en kivaa työpaikkaani jättäisi mutta verottajan mielestä yhden henkilön 5000 tuloista sopii rokottaa paljon enemmän kuin kahden 2500 euron tuloista. Siksi kotiin jääminen ei tule kuuloonkaan. Ja en tiedä olisiko mieskään pidemmän päälle viihtynyt. Mutta noin teoriassa, ei huono eikä ollenkaan mahdoton ajatus.

No et varmaan elättäisi miestä -edes sen seksin takia, jos yhdessä oloa on kestänyt noin puoli vuotta!

 

[lapsellista]

en elä, enkä ole koskaan elänyt yhteiskunnan kustannuksella.

Miehen työttömyys tai säännöllisen ansiotyön tekemättömyys on aivan hirveän paha juttu suomalaisten naisten mielestä. Miehen pitäisi olla rahantekokone. Ja siinä sivussa hoitaa naiselle iso omakotitalo, autot viimeisen päälle ja vielä hoitaa lapset ja kotikin. Suomalaisen naisen pitää saada kaikki asiat heti tässä ja nyt. Vähempi ei riitä.

Itse ottaisin mielelläni nurkkiini sosiaalisen, hyväntuulisen, mukavan, minua rakastavan miehen ja jolla on se kohtuullisen komea ulkonäkökin. Ei minua haittaisi vaikka hän eläisi minun "siivelläni", jos hän hoitaisi kotityöt, eli ruokkisi eläimet ja auraisi talvella tiet ja kaatelisi polttopuut metsistä ja laittaisi liiteriin.

En huolisi nurkkiini 24/7 töissä viihtyvää rahantekokonetta mistään hinnasta. Enkä sellaista jolle raha on elämässä sen ykkösasia. En myöskään säännöllisesti kännissä toikkaroivaa enkä muita ihmisiä halveksivaa tai yksikseen mykkänä nurkissa murjottavaa hapannaamaa.
En vaikka hän tekisi nuo samat kotityöt mitä yllä luettelin.

Ihminen tulee toimeen hyvinkin pienillä ansioilla jos tarve niin vaatii. Toki sitä joutuu tinkimään

Esim. itse olen törmännyt naisena tähän, pitääkö naisen meikata joka ikinen päivä.
Itse kuljen luomuna arjet. Olin viime viikonloppuna ystäväni häissä. Monet naiset tulivat päin naamaa sanomaan minulle miten erilainen minä olen laittautuneena. Niistä kommenteista minulle tuli tunne, että olen rantapirun näköinen arkisin meikkaamattomana. Eli hekin katsovat vain ulkokuortani, eivätkä näe että sisällä olen sama minä riippumatta siitä onko kasvoillani meikkivoidetta, ripsiväriä ja huulipunaa vai ei.

 

[Jos...]

Miehen työttömyys tai säännöllisen ansiotyön tekemättömyys on aivan hirveän paha juttu suomalaisten naisten mielestä. Miehen pitäisi olla rahantekokone. Ja siinä sivussa hoitaa naiselle iso omakotitalo, autot viimeisen päälle ja vielä hoitaa lapset ja kotikin. Suomalaisen naisen pitää saada kaikki asiat heti tässä ja nyt. Vähempi ei riitä.

Ap:n tapauksessa oli kylläkin niin, ettei miestä kiinnosta työnteko, vaan hänelle pitäisi kaikki tulla kuvaamallasi tavalla. Mies on myös ilmeisen patalaiska, eikä osallistu(isi) minkäänlaisiin kotitöihin.

Jos olisit mies, niin varmaan ottaisit ulkomailta naisen joka tekisi luettelemiasi töitä. Etpä sinäkään siis ihan pyyteettömästi katselisi työtöntä miestä, joka ei edes haluaisi osallistua mihinkään.

 

[Realisti]

en elä, enkä ole koskaan elänyt yhteiskunnan kustannuksella.

Miehen työttömyys tai säännöllisen ansiotyön tekemättömyys on aivan hirveän paha juttu suomalaisten naisten mielestä. Miehen pitäisi olla rahantekokone. Ja siinä sivussa hoitaa naiselle iso omakotitalo, autot viimeisen päälle ja vielä hoitaa lapset ja kotikin. Suomalaisen naisen pitää saada kaikki asiat heti tässä ja nyt. Vähempi ei riitä.

Itse ottaisin mielelläni nurkkiini sosiaalisen, hyväntuulisen, mukavan, minua rakastavan miehen ja jolla on se kohtuullisen komea ulkonäkökin. Ei minua haittaisi vaikka hän eläisi minun "siivelläni", jos hän hoitaisi kotityöt, eli ruokkisi eläimet ja auraisi talvella tiet ja kaatelisi polttopuut metsistä ja laittaisi liiteriin.

En huolisi nurkkiini 24/7 töissä viihtyvää rahantekokonetta mistään hinnasta. Enkä sellaista jolle raha on elämässä sen ykkösasia. En myöskään säännöllisesti kännissä toikkaroivaa enkä muita ihmisiä halveksivaa tai yksikseen mykkänä nurkissa murjottavaa hapannaamaa.
En vaikka hän tekisi nuo samat kotityöt mitä yllä luettelin.

Ihminen tulee toimeen hyvinkin pienillä ansioilla jos tarve niin vaatii. Toki sitä joutuu tinkimään

Esim. itse olen törmännyt naisena tähän, pitääkö naisen meikata joka ikinen päivä.
Itse kuljen luomuna arjet. Olin viime viikonloppuna ystäväni häissä. Monet naiset tulivat päin naamaa sanomaan minulle miten erilainen minä olen laittautuneena. Niistä kommenteista minulle tuli tunne, että olen rantapirun näköinen arkisin meikkaamattomana. Eli hekin katsovat vain ulkokuortani, eivätkä näe että sisällä olen sama minä riippumatta siitä onko kasvoillani meikkivoidetta, ripsiväriä ja huulipunaa vai ei.

Sinulla näyttää olevan hyvin rajoittunut ja yksioikoinen maailmankuva. Joko ihminen on boheemi, henkevä antimaterialisti (sinä) tai sitten hirveä pinnallinen, ahne rahantekokone.
Suurin osa ihmististä on kunnollisia itsensä ja perheensä elättäviä ihmisiä, joille työssäkäynti on välttämättömyys, mutta myös kunnia-asia.

Jos joku haluaa "downshiftata" tehköön se omalla kustannuksellaan. Itse en näe mitään kunnioitettavaa siinä, että aikuiset ihmiset heittäytyvät antimaterialistiseen elämäntapaan olettaen muiden kustantavan viulut.

 

[lapsellista]

samoin sinulla on erittäin rajoittunut kuva työttömistä.

Työttömyyden syyt voivat olla myös henkisiä. Sellainenkin ihminen joka on iloinen ja sosiaalinen voi olla henkisesti sairas. Ei se sairaus aina päällempäin näy.

Sanot apn miehen olevan patalaiska ja työhaluton. Päättelet sen siitä kun apn miesystävälle ei kelvannut kaverin tarjoamat keikkahommat.

Voihan mies patalaiska ollakin, mutta kysehän on siitä, ettei ap asiaa ole tätä työssäkäymättömyyttä miehen kanssa selvittänyt.

En itsekään ottaisi työttömyyspäivärahoilla ollessani kaverin tarjoamaa päivän, kahden kestoista keikkahommaa vastaan. Perustelut: kaverille joutuu tekemään pimeää työtä tai siitä saa vähemmän palkkaa kuin työttömyyskorvausta. Täytyy muistaa, että yleinen peruspäiväraha on mitätön. Liittojen maksamat ansiosidonnaiset on pidätetty palkasta.

Yhäkään en puolusta sitä, että joku makaa laiskana kotona.
Painotan vain sitä, että ennenkuin lähdetään kylille haukkumaan ketään, kannattaisi selvittää asiat suoraan ko. olevan ihmisen kanssa. Etenkin jos kyseessä on ihminen jonka pitäisi olla itselle se kaikkein rakkain ihminen.

 

[Aika mestari]

.
olen kutonut kangaspuilla pitsiverhot,

No jopas jotain, en tiennytkään että kangaspuilla voi kutoa pitsiverhotkin. Mahtoi olla tarkkaa hommaa. Minulle on toistaiseksi riittänyt virkkuukoukku.

 

[lapsellista]

kyllä me (kudontapiirin naiset) kangaspuilla kudottuja verhoja pitsiverhoiksi sanomme, koska ne pitsiverhoilta näyttävät. googletapa kuvia vaikkapa kudontapiirien tai alan lehtien sivuilta. Yllätyt siitä mitä kaikkea kangaspuilla voi tehdä. Olemme tehneet pitsiä myös nypläämällä. Ei siinäkään virkkuukoukkua käytetä.

Neulon myös, koneella, erittäin vähän puikoilla. Siitä huolimatta puhun neulomisesta.
Ompelen, koneella, käsin en ompele muita kuin irronneen napin.

 

[Sipsi]

Ymmärrän hyvin aloittajaa. En usko, että itse jatkaisin tuollaisessa suhteessa tai edes olisin aloittanutkaan sitä.

Minut on myös kasvatettu siihen, että jotain on tehtävä ja ansaittava itse se elantonsa eikä käytävä veronmaksajien kukkarolla. Sairaus tms on eri asia mutta jos terve, nuori ihminen vaan makaa päivät ja suunnittelee suuria, menee yli ymmärrykseni. Omat lapseni olen myös kasvattanut samaan ajatteluun, molemmilla on aina ollut kesätöitä ja nyt toinen on työssä, toinen opiskelee.

En arvosta hyviä tuloja ja omaisuutta mutta arvostan tekemistä, olkoon se vaikka vapaaehtoistyötä mutta ihmisellä pitää olla jotain. Jos nukkuu päivät ja kaikki opiskelut ym. jää kesken, kyllä se osoittaa luonteesta jo hälläväliä meiningin. Lisäksi kehtaa vanhemmilta vastaanottaa rahaa...

Olette seurustelleet vasta puoli vuotta. Kaveri voi olla ihan mukava muttei hänestä vastuullista aikuista ja perheen isää tule saamaan. En ainakaan muuttaisi yhteen koskaan tuollaisen henkilön kanssa, vaikka sitten kaverina jatkaisin jos hän on hauskaa seuraa. Ala katsella ympärillesi uusia tuulia.

Olen ehdottomasti samaa mieltä edellisen kanssa. Itse aikoinani haksahdin tuollaiseen saamattomaan/tahdottomaan tyyppiin, ja takkiin tuli. Ei tuonikäinen enää muutu. Jos perheen haluat, niin selvitä itsellesi oma arvomaailmasi, ja etsi sitten sellainen kumppani, joka on samoilla linjoilla isoissa asioissa. Muuten ei onnistu.

 

[Olisiko ennakkoperijä]

Mistäs ap. tietää miehen diilit vanhempiensa kanssa? En minäkään käy koko ajan töissä, vaikka tutkintoja riittää yliopistotutkintoa myöten. Elän vapaata elämää, matkustelen ja nautin ennakkoperinnön muodossa - mitäpä sitä ainoana lapsena pitkittämään. Jos sinun miesystävälläsi on sama tilanne eikä hän halua levennellä rahoillaan sinulle (kuten en minäkään kaveripiirissäni).

Ei kannata LUULLA asioita, joita ei tiedä. Huolehdi vain omasta elämästäsi. Ilmiselvästi mies ei ole sinulle se oikea, koska sinä näytät uskovan ainoastaan (sosialidemokraattisesti) työn orjuuteen.

 

[Oletpa kade]

Ymmärrän hyvin aloittajaa. En usko, että itse jatkaisin tuollaisessa suhteessa tai edes olisin aloittanutkaan sitä.



En arvosta hyviä tuloja ja omaisuutta mutta arvostan tekemistä, olkoon se vaikka vapaaehtoistyötä mutta ihmisellä pitää olla jotain. Jos nukkuu päivät ja kaikki opiskelut ym. jää kesken, kyllä se osoittaa luonteesta jo hälläväliä meiningin. Lisäksi kehtaa vanhemmilta vastaanottaa rahaa...

Anteeksi, miksi et arvosta hyviä tuloja ja omaisuutta - siksikö, kun edelliseen usein on syynä hyvä koulutus, ja jälkimmäiseen usein periminen? Oletpas sinäkin varsinainen vasuri.

Miksi kaikkien pitäisi tehdä töitä, jos on sattunut syntymään hyväosaiseen perheeseen? Miksei vastuullisesta ja vaativasta työstä, joka on vaatinut pitkän, akateemisen koulutuksen, saisi olla korkeat tulot? Miksei luokkayhteiskuntaa saisi selkeästi olla olemassa? Miksi kaikkien pitäisi olla tasaveroisia ja tehdä vaikka nyt niitä vapaaehtoistöitä?

 

[Sivuuttaja]

Mistäs ap. tietää miehen diilit vanhempiensa kanssa? En minäkään käy koko ajan töissä, vaikka tutkintoja riittää yliopistotutkintoa myöten. Elän vapaata elämää, matkustelen ja nautin ennakkoperinnön muodossa - mitäpä sitä ainoana lapsena pitkittämään. Jos sinun miesystävälläsi on sama tilanne eikä hän halua levennellä rahoillaan sinulle (kuten en minäkään kaveripiirissäni).

Ei kannata LUULLA asioita, joita ei tiedä. Huolehdi vain omasta elämästäsi. Ilmiselvästi mies ei ole sinulle se oikea, koska sinä näytät uskovan ainoastaan (sosialidemokraattisesti) työn orjuuteen.

Kun tuo elämäntyyliasia näytti olevan aplle kynnyskysymys josta on myös keskusteltu, luulisi että suhteen säilymistä haluava mies nyt kuitenkin olisi jo tuon mittaisessa suhteessa asiasta kertonut. Sen sijaan hän olisi valehdellut/kertonut puolitotuuksia siitä millä tulee toimeen? Ei kuulosta uskottavalta ja jos on taas totta, ei kovin vakavissaan olevalta. Ei parisuhde oikein toimi niin että kumpikin vain huolehtii omasta elämästään vaan sitä edetään yhdessä.

Jännä että kuitenkin saat töitä, itse rekrytoin suositulle alalle ja kyllä kaltaisesi cvllään erottuvat. Merkittäviin rooleihin teikäläisiä ei meillä palkata, koska liian tiukan paikan tullen katoatte iloisesti jonnekin bormeolle. Työn orjuus ei useimmille ole uskonasia vaan elämän realiteetti. Joillekin riittävä määrä työn orjuutta tuo tullessaan myös menestyksen ja mahdollisuuden vapaaherran elämään. Eikä se nyt niin orjuutta ole, jos työ on mukavaa, mielekästä ja merkityksellistä.

 

[Olisiko ennakkoperijä]

Sehän on tämä protestanttinen etiikka, joka on tuonut "työn pakon" ihmisten elämään. Sitä ennen ja sen jälkeenkin ne, joilla on varaa, katoavat iloisesti sinne Borneoon köyhien jäädessä rannalle itkemään.

Tarpeeksi koulutettu voi tehdä esim. asiantuntijaprojekteja huippukoulutettuna ja kannuksensa ansainneena alallaan (myös maailmalta tulleet tunnustukset, tutkinto muualtakin kuin Suomen yliopistoista ja kunniakirjaa kv. huippuyliopistosta) ja pitää sitten taukoa, kun haluaa. Meitä headhuntataan, me emme ole niitä, jotka ovat yhteydessä Suomen johonkin pilipalirekrytoijaan ja ruikuttavat töihin pääsemistä.

Joten se siitä Sivuuttajan suuresta jännitysfaktorista töiden "saamisesta". Alla sinulle linkki, jotta voit miettiä, mitä se protestanttinen etiikka sitten onkaan, ja onko sillä todella merkitystä niille, joilla on vara valita.

Protestanttinen työetiikka edelleen tärkeää länsimaille — villepaivansalo

 

[noriko]

No johan nyt on kumma. Ihminen on kaiket päivät meikkaamaton luomunaama, ja sitten kun menee juhliin meikattuna, ja aivan varmasti myös itsensä mielestä kauniimpana kuin arkisin, niin sitä ei saisi hänelle sitten sanoa!

Jos kerran ON erinäköinen meikattuna, niin mitä pahaa siinä on, jos sen toiselle kertoo? Ei, siitähän pitää ottaa nokkinsa ja tuntea, että on ilman meikkiä ruma. Tietenkin ne toiset ihmiset tarkottivat sitä, eihän ne nyt mitään muuta voineet tarkoittaa, eihän?

Yleensä naisihminen on ainakin hitusen verran nätimpi meikattuna. Miksi edes meikata, jos näin ei ole.

Ainakin minä mainitsin hiljakkoin juhlissa mieheni siskolle, että hänen ihonsa näyttää hurjan sileältä ja kauniilta, hänhän kertoi itse käyneensä ammattimeikkaajalla. En minä sitä tarkoittanut, että muulloin hänen ihonsa olisi kauhean näköinen. Ihan tavallisen kuuskymppisen naisen iho hänellä on. Mutta kosmetologin käsittelyn jälkeen näytti todella hehkeältä ja upealta. Ei kai sitten olisi saanut kehua.

Paras olla kehumatta kenenkään kauniita vaatteitakaan. Siitähän saa käsityksen, että muut vaatteet hänellä on rumia ja huonoja.

 

[lapsellista]

just. Omasta mielestäni minä olen minä kun olen luomu, en yritä esittää mitään muuta.

Meikattuna, miten tähän oikeat sanat valitsisi, minä olen muunnettu, kaunisteltu kuva itsestäni. En ole sama ihminen ulkonäöltäni joka minä oikeasti olen. Enkä tarkoita tällä pelkästään sitä meikkiä ja vaatteita vaan sitä, että myös käytökseni muuttuu hieman toisenlaiseksi.

Muutama nuoruuden seurustelusuhteeni on saanut alkunsa ravintolasta noista lähtökohdista. Kun seurustelusuhde on jatkunut jokusen kuukauden, miehet ovat kitisseet, mikset meikkaa joka päivä, mikset käytä korkokenkiä, mikset pidä mekkoja/hameita, sinä olisit niin nätti niissä, voisiko noi hevoset myydä kun ei päästä koskaan minnekkään....

Se on ollut näiltä kundeilta samanlaista harhakuvien palvontaa, mitä ap harrastaa omassa suhteessaan. Rakastetaan jotain muuta kuin mitä ihminen oikeasti on.

Parisuhteessa pitäisi rakastaa toisen arkiminää, ei juhlaminää eikä omassa mielikuvituksessa luotua ihmistä.

 

[Realisti]

Sehän on tämä protestanttinen etiikka, joka on tuonut "työn pakon" ihmisten elämään. Sitä ennen ja sen jälkeenkin ne, joilla on varaa, katoavat iloisesti sinne Borneoon köyhien jäädessä rannalle itkemään.

Tarpeeksi koulutettu voi tehdä esim. asiantuntijaprojekteja huippukoulutettuna ja kannuksensa ansainneena alallaan (myös maailmalta tulleet tunnustukset, tutkinto muualtakin kuin Suomen yliopistoista ja kunniakirjaa kv. huippuyliopistosta) ja pitää sitten taukoa, kun haluaa. Meitä headhuntataan, me emme ole niitä, jotka ovat yhteydessä Suomen johonkin pilipalirekrytoijaan ja ruikuttavat töihin pääsemistä.

Joten se siitä Sivuuttajan suuresta jännitysfaktorista töiden "saamisesta". Alla sinulle linkki, jotta voit miettiä, mitä se protestanttinen etiikka sitten onkaan, ja onko sillä todella merkitystä niille, joilla on vara valita.

Protestanttinen työetiikka edelleen tärkeää länsimaille — villepaivansalo

JEP. Todella uskottavaa, että muka kuuluisit tuohon "huippujen" joukkoon. Heillä on kyllä muuta tekemistä kuin roikkua täällä Elleissä kehumassa vapaata elämäänsä.
Veikkaan, että olet työtön tai teini, jonka haaveissa olisi ihanaa elää juuri kuvaamallasi tavalla, mutta omat lahjat ja rahat ei siihen riitä.

 

[Olisiko ennakkoperijä]

Mistäs ap. tietää miehen diilit vanhempiensa kanssa? En minäkään käy koko ajan töissä, vaikka tutkintoja riittää yliopistotutkintoa myöten. Elän vapaata elämää, matkustelen ja nautin ennakkoperinnön muodossa - mitäpä sitä ainoana lapsena pitkittämään. Jos sinun miesystävälläsi on sama tilanne eikä hän halua levennellä rahoillaan sinulle (kuten en minäkään kaveripiirissäni).

Ei kannata LUULLA asioita, joita ei tiedä. Huolehdi vain omasta elämästäsi. Ilmiselvästi mies ei ole sinulle se oikea, koska sinä näytät uskovan ainoastaan (sosialidemokraattisesti) työn orjuuteen.

Realisti, luitko tämän edes läpi? Mistä todellakin tiedän toisten ihmisten asiat? Perustuuko "realismisisi" todellakin tietoon vaiko luuloon, jonka perusteena on kateus? Luuletko, että teinit kirjoittelisivat protestanttisesta etiikasta jne.? Voi sinua parkaa - olet juuri niitä työn orjia, joita v***ttaa suunnattomasti, kun joku uskaltaa ja pystyy tekemään erilaisen valinnan. Minähän sanoin, että elän vapaata elämää, teen töitä välillä projekteissa ja välillä pidän vapaata. Silloin on aikaa hengata vaikka maailman äärissä fyysisesti ja myös virtuaalisesti. BTW tulin juuri matkalta yhdestä maailman isoista kaupungeista Suomeen kesämökille ja ukkostaa kovasti.

Hauskaa työntäytteistä elämää sinulle, realisti. Nauti siitä!