N
noon
Vieras
olen 18 vuotias tyttö ja olen nyt 4kk seurustellut itseäni vuoden nuoremman pojan kanssa. Viikko sitten, poikaystäväni muutti kaksioon ja puhui koko ajan kuinka se on meidän molempien koti ym. en kuitenkaan koe asian olevan näin. ensinnäkin, jos se on molempien koti, miksi minulla ei ole avainta sinne? myöskin poikaystäväni puhuu välillä aina tarvitsevansa omaa aikaa jolloin minun tietysti pitäisi mennä vanhempieni luo, kotiin. Itse taas tahtoisin olla ja asua poikaystäväni luona, ja tätä myös poikaystäväni tuntuu haluavan, aina välillä.
Viimeksi tänään hän passitti minut kotiin riidan päätteeksi "ehkä sun ois paras mennä yöksi kotii".
ja ei, emme jatkuvasti roiku kiinni toisissamme emmekä tee jatkuvasti asioita yhdessä. Poikaystäväni saa lukea kirjojaan, pelata pelejään, olla tietokoneella yksikseen ja muuta ja minä teen omia asioitani. Käyn myös töissä joten poikaystävä saa silloinkin olla aivan rauhassa.
Tämä tunne on kamala, ja koko ajan odotan vain sitä, koska hän taas tahtoo olla yksin ja minä lennän porukoille?
Viimeksi tänään hän passitti minut kotiin riidan päätteeksi "ehkä sun ois paras mennä yöksi kotii".
ja ei, emme jatkuvasti roiku kiinni toisissamme emmekä tee jatkuvasti asioita yhdessä. Poikaystäväni saa lukea kirjojaan, pelata pelejään, olla tietokoneella yksikseen ja muuta ja minä teen omia asioitani. Käyn myös töissä joten poikaystävä saa silloinkin olla aivan rauhassa.
Tämä tunne on kamala, ja koko ajan odotan vain sitä, koska hän taas tahtoo olla yksin ja minä lennän porukoille?