Pottailun aloittaminen tuntuu hankalalta

[.....]

Itse en kirjoittanut esim. viestiä 43, enkä ole myöskään Pirjo. Jos sillä jotain merkitystä on.

Mutta siis väittämähän kuului:

" Kyllä melkein jokainen pikkuvauva kokee vaippaan tulevan pissan epämukavana ja reagoi kiemurtelemalla ja ehkä itkemällä jo ennen pissan tuloa. Mutta tuo tapa sammuu aikanaan, jos siihen ei reagoida. Eikä tässä reagoimattomuudessa ole sinänsä mitään pahaa - nykyajan vaipat ovat hyviä ja lapset ovat oppivaisia. Kuivaksi oppimiseenkin on useampi kuin yksi herkkyyskausi."

Ja olen kyllä sitä mieltä että moinen on täyttä potaskaa, hihhuliäitien juttuja jotka yleensä tapaa roikottaa vauvaansa siellä lavuaarin päällä heti synnytyksen jälkeen "vessahätäviestimässä". Useimmat vauvat ei kärsi mitenkään pissan vaippaan tulemisesta. Potaskaa on myös se että pikkuvauva olisi päiväkuiva. Päiväkuivuutta ei ole se, että lapsi ei tee vaippaan mitään koska äiti lennättää niin nopeasti ja niin monta kertaa päivässä potalle ettei vauva tai lapsi yksinkertaisesti EHDI vaippaan mitään tekemään. Päiväkuivuutta edelleen on se että lapsi - ITSE tunnistaa hätänsä ja pystyy pidättämään -, ensin hetken, sitten yhä pitempiä aikoja. Ja tästä oli aloituksessa kysymys. Ap ei ole varmasti mitenkään myöhässä tai epäonnistunut, hänen lapsensa vaan ei vielä ole valmis potalle. Ei ehkä fyysisesti vielä edes tunnista hätäänsä saatikka osaa pidättää. Mutta asia voi olla täysin eri jo vaikka kuukauden päästä, joten nou hätä.

Jokainen tavallaan, mutta älkää sotkeko omien lastenne pissa- ja kakkatraumoja siihen, mikä on normaali aika lapsen fyysisesti ylipäätään oppia päiväkuivaksi. Ja useimmilla se ei todellakaan ole fyysisesti edes mahdollista ennen kahden vuoden ikää.

 

["Pippuriina"]

Ohhoh, täällähän on päivän mittaan tapahtunut. Nimimerkille "..." pieni vinkki. Jos haluat oikeasti vaikuttaa rennolta tyypiltä, ei ehkä kannata kirjoittaa peräti kolmea (3) minulle osoitettua viestiä päivän mittaan sitä mukaa kun uusia solvaussanoja keksit.

Mutta näin lyhyesti: kahden lapseni kokemuksella voin vakuuttaa, että jo pikkuvauvat voivat osata ilmaista vessahätänsä varsin pontevasti, vaikka eivät kuivuuteen vielä kykenisikään. En usko, että tämä on mitenkään harvinaista, pissatetaanhan lämpimissä maissa lapsia aivan sylivauvoista saakka. Toki äidin elämäntilanne voi olla sellainen, ettei vauvan viestien tulkintaan ole aikaa eikä voimia, mutta noin lähtökohtaisesti vauvoilla on uskomattomat valmiudet vuorovaikutukseen.

Varsinkin kakkojen osalta vauvat ehdollistuvat kokemuksieni mukaan todella helposti potalle. Tai sitten johonkin muuhun. Usein tältäkin palstalta saa lukea lapsista, jotka ovat pissojen suhteen kuivia, mutta suostuvat kakkaamaan vain vaippaan. Kakan pidätys on pissan pidätystä helpompaa, eli kysymys on puhtaasti siitä, että lapsi on ehdollistunut tekemään tarpeensa vaippaan. Eikä siinäkään tietenkään mitään pahaa ole.

Päiväkuiviksi en ole taaperoitani väittänyt, enkä oikein ymmärrä, miksi heidän olisi pitänyt sitä alle kaksivuotiaina ollakaan. Tärkeintä meille, että ovat saaneet olla mahdollisimman puhtaissa kamppeissa ja kokea tulleensa ymmärretyiksi tarpeineen. Terveitä, traumattomia, iloisia lapsia, niin kuin varmasti sinunkin lapsesi.

 

[.....]

Edelleen tässä kirjoittaa nyt ainakin kolme eri henkilöä sulle. Lisäksi asiasta on kirjoitettu ihan vaan yleisesti, ei vain henk.koht. sulle.

Jos joku haluaa lapsiaan potattaa vaikka synnäriltä asti, se hänelle sallittakoon. MINUSTA se on ihan turhaa päiväkuivaksi oppimisen kannalta, enkä muuta ole väittänyt. Jos jollekulle on helpompaa ja mielekkäämpää veivata sen potan kanssa vuosia ja vaipan vaihto kuiviin on erityisen hankalaa, niin se hänelle toki sallittakoon. Eipä siinä mitään.

 

["Pippuriina"]

Edelleen tässä kirjoittaa nyt ainakin kolme eri henkilöä sulle. Lisäksi asiasta on kirjoitettu ihan vaan yleisesti, ei vain henk.koht. sulle.

Jos joku haluaa lapsiaan potattaa vaikka synnäriltä asti, se hänelle sallittakoon. MINUSTA se on ihan turhaa päiväkuivaksi oppimisen kannalta, enkä muuta ole väittänyt. Jos jollekulle on helpompaa ja mielekkäämpää veivata sen potan kanssa vuosia ja vaipan vaihto kuiviin on erityisen hankalaa, niin se hänelle toki sallittakoon. Eipä siinä mitään.

Anteeksi, nikkinne ja kirjoitustyylinne olivat niin samankaltaisia, että meinasin mennä sekaisin. Mulla on ollut varsin selkeärytmisiä vauvoja, ja kyllä se aamukakalle potalle nostaminen on ollut paljon helpompaa kuin lyttyyn menneen kakan pesu pyllystä ja sitten vielä vaipan kuskaaminen pois nurkista haisemasta. Rahaa ja luontoa on myös säästynyt tuossa sivussa. Toisilla varmasti asia on toisin, kukapa ehdoin tahdoin elämäänsä hankalammaksi tekisi.

 

[Al-naz]

Esikoisen kanssa aloitettiin pottailu 7kk iässä, tukevalla potilla luettiin kirjaa ja leikittiin. 9kk iästä saakka hän teki aina, siis ihan aina kakat pottaan, päiväkuiva hän oli 1v 4kk iässä, yövaipat saatiin pois 1v 7kk iässä.

Vuotta nuorempi kuopus ei aloittanut pottailua yhtä innokkaasti kuin sisarensa, mutta häneltäkin sain päivävaipat kertaheitolla pois 1v 5kk iässä, kun olin säännöllisesti istuttanut potilla 1vuotiaasta saakka (vain satunnaisia pissoja pottiin) niin eräänä sunnuntaina hän vain tepsutteli itse vessaan potille ja tästä sunnuntaista lähtien ei päivävaippoja käytetty.
Kuopus yritti hanakasti kakkahädän yllättäessä aina nurkkaan vaippaan kakkaamaan, kumminkin säännöllinen potille vienti heti kun kakkahädän vaistosin, auttoi tähän. Ilmeisesti kun oli tottunut "äkistämään" seisaalleen, oli vaikea tottua alkuun "äkistämään" kakka istuaallaan potilla. Mutta harjoittelu ja pitkäjänteisyys palkittiin, kun vain viitsi neidin kanssa panostaa pottailuun Yövaipat tältä neidiltä saatiin pois 1v 8kk iässä.

Omien tyttärieni kohdalla aikaisesta asti aloitettu harjoittelu tuotti hyvin tulosta, en voi kun suositella muillekin