Psykologian ja filosofian syntymäjuuret on pakanuudessa!

[hehheee]

Nyt pamahti pommi. Puuhapete pamautti psykologisen pommin. Se sanoo tolleen.

Muinainen kreikkalainen filosofia oli sekoitus pakanauskontojen uskomuksia sekä ihmisjärjen päättelyä ja aivoituksia. Filosofian ja psykologian juuret ovat pakanauskontojen uskomuksissa. Tämä voi olla yllättävä tieto monelle sellaiselle ihmiselle, joka on ajatellut filosofian ja psykologian edustavan puhtaasti tieteellistä maailmankuvaa. Totuus on kuitenkin se, että filosofian ja psykologian syntyjuuret ovat pakanauskontojen uskomusten värittämiä, jotka jollakin tavalla näkyvät ja vaikuttavat nykyajan filosofiassa ja psykologiassa.

Tieteellinen maailmankuva ei olekaan täysin irti uskonnon vaikutuksesta, vaan se sisältää uskonnollisia vaikutuksia. On ironista, että ateisti tieteellisen maailmankuvansa kautta pyrkii eroon uskonnoista ja Jumalasta, mutta he tietämättään raahaavat mukana uskonnon vaikutteita tieteellisessä maailmankuvassaan.

Psykologia filosofia terapia Raamattu usko eheytyminen

 

[TiiBii]

Jotenkin hassua että joku kokee asiakseen kertoa itsestäänselvyyden muille.

 

[ei oo]

Ei ole itsestään selvys kaikille.

 

[viras]

ihmisen psyyke evoluutioteorina... miten on kehittynyt ja mikä oikea?Siis alottajalle mietittäväks.

 

[Raamatusta]

ihmisen psyyke evoluutioteorina... miten on kehittynyt ja mikä oikea?Siis alottajalle mietittäväks.

Jumala loi ne. Alkoi heti pelittämään täysillä paratiisissa.

 

["jerkku"]

Psykologia on psykoa.

 

[gammelini]

Wilhelm Maximilian Wundt oli saksalainen psykologi, psykofysiologi ja filosofi. Häntä pidetään yleisesti yhtenä kokeellisen ja kognitiivisen psykologian perustajista. Wilhelm Wundt oli ateisti.

Siegmund Freud oli itävaltalainen lääkäri ja tutkija, joka on tunnettu ennen kaikkea psykoanalyysin kehittäjänä. Tämän tähden Freudilla on ollut todella suuri vaikutus koko psykologian alaan sekä psykoanalyysi on vaikuttanut merkittävästi monenlaisten eri psykoterapian muotojen kehittymiseen.

Siegmund Freud oli ateisti. Freudin mukaan uskontoa voidaan verrata lasten ja vanhempien suhteeseen, jossa ihminen tarvitsee korvaajan (uskonto - Jumala), kun häneltä otetaan vanhemmat pois. Freudin mukaan uskonnolliset käsitykset ovat harhoja ja toivekuvia. Freudille uskonto edusti ihmismielen puolustuskeinoa pelottavia luonnonilmiöitä, sairautta ja kuolemaa vastaan.

Freudin mukaan uskonto on yleisinhimillinen pakkoneuroosi”, ja lapsuusneuroosin tavoin se juontuu oidipuskompleksista, isäsuhteesta, ja siitä päästäisiin eroon, kun ihmiset vihdoin luonnontieteellisen tiedon avulla oppivat hahmottamaan todellisuuden ilman harhaluuloja.

C. G. (Carl Gustav) Jung oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja. Jung uskoi ihmisen psyykeen olevan luontaisesti hengellinen, jota voidaan tutkia pintaa syvemmältä.

Jung oli panteisti, eli hän uskoi että maailmankaikkeus, maan päällä oleva luonto ja ihmiset ovat sama kuin jumaluus. Panteistit eivät usko erilliseen persoonalliseen yhteen Jumalaan. Jung uskoi hindulaisuuden oppeihin kuten kundaliiniin. Jungin mukaan kundaliinin nousun pitäisi tapahtua spontaanisti, eikä vaarallisten riittien kautta.

Edellä oleva oli lyhyt läpileikkaus kolmesta ihmisestä, joiden kautta psykologia on saanut vahvoja vaikutteita. Heidän vaikutuksesta psykologiaan tulee hyvin esille ainekset, josta nykyaikainen psykologia koostuu. Nykyaikainen psykologia koostuu filosofiasta, ateismista joka perustuu evoluutioteorian mukaiseen tieteelliseen ajattelutapaan sekä joissakin tapauksissa siinä vaikuttaa panteistisen uskonnollisuuden maailmankuva. Psykologia on hyvin kielteinen Raamatun sanan totuudelle.

Edellä olevista aineksista on muodostunut nykyajan psykologia, jossa vaikuttaa monenlaisia osa-alueita, joissa voi olla sekaisin kaikkia edellä mainittuja vaikutuksia sekä myös puhtaasti ateismin perustalla olevaa psykologiaa.

 

[Kolmas korppi harmaana]

Tule hyvä jeesus ja vie tämä petri äkkiä hemmettiin

 

[svenni]

Jeesus antaa hyvää hoitoa. Koklaas lukea raamattua.

 

[TiiBii]

Mä jäin sit oikein pohtimaan. Minkäköhän syntymäjuuret eivät olisi pakanuudessa?

 

[helpponakki]

Raamatun syntymä juuret ei oo pakanuudesta.

 

[Vieraas]

Raamatun syntymä juuret ei oo pakanuudesta.

Päivän parhaat naurut tästä

 

[noplatooni]

Platon filosofisia ajatuksia:

Sielumme on kuolematon eikä häviä milloinkaan.

Ken on totisesti rakastanut tietoa ja ajatellut tosia ajatuksia ja harjoittanut itseään niiden parissa, hänen ajatuksensa ovat varmasti kuolemattomia ja jumalallisia siltä osin kuin hän on saanut kosketuksen totuuteen. Sikäli kuin ihmisluonnolle ihmisluonnolle yleensä on mahdollista päästä osalliseksi kuolemattomuudesta, ei häneltä totisesti sitä tule missään suhteessa puuttumaan. Ja koska hän aina on hoivannut ja kasvattanut itsessään asuvaa jumalallista osaa, daimonia, hän on ehdottomasti erittäin onnellinen ihminen,

Kun järki sekoittuu jaloimpiin aistimuksiin ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, tätä voidaan täydellä syyllä nimittää elävän olennon olemassaolon pelastajaksi.

 

[Data]

Jopa kristinuskon juuret ovat pakanuudessa, onko se sinulle yllätys?

 

[ylppä]

Jopa kristinuskon juuret ovat pakanuudessa, onko se sinulle yllätys?

Eikä oo.

 

[upperi]

Antiikin filosofit pohtivat järkeä ja mieltä pyrkien saaman selville miten järki toimii ja mistä viisaus on lähtöisin sekä he pohtivat myös ihmisen kehon toimintoja. Job 28 luku kertoo Jumalan luomistöistä, ihmisen toiminnoista sekä sen että Jumala on antanut ihmisille mielen ja viisauden ajatella ja toimia.

Koska antiikin filosofit eivät tunteneet Raamatun Jumalaa, niin he olivat monessa asiassa aivan hakoteillä. Ihminen on olemassa ja kykenee ajattelemaan ja toimimaan käytännössä, koska Jumala antoi elämää ylläpitävän hengen ihmisen sisimpään ja näin ihmisestä tuli elävä sielu, joka kykenee ajattelemaan ja toimimaan käytännössä.

Jos ihminen uskoisi Raamatun Jumalaan, niin hän ymmärtäisi elämän alkuperän tulevan Jumalalta ja että antiikin filosofia, evoluutioteoria, ateismi, filosofinen psykologia sekä erilaiset uskonnot perustuvat valheeseen ja valheelliseen maailmankuvaan.

 

[endis]

Meidän pitäisi mennä hieman syvemmälle näissä asioissa.

Mitä on Jumala? Miksi uskonnoissa viitataan "Edeniin"? Kuka on alkanut kertomaan tarinoita, joista on syntynyt kootut tarinat, mm. koraani tai raamattu (ja Scientologeilla Dianetiikka)? Mikä näiden pyrkimysten perimmäinen tarkoitus on?

Jos haluaa ymmärtää ihmistä, kannattaa aloittaa ihmisen evoluutiosta ja sen jälkeen tutustua mm. neurobiologiaan (esimerkiksi hermoston toimintaan).

Geneettiset, morfologiset (mm. rudimentit), fossiiliset teoriat/löydökset ovat veden pitäviä todisteita evoluutiosta, homologinen fylogenia huomioonottaen.

Nämä ymmärrettyään kannattaa opetella mitä tarkoittaa assosiatiivinen oppiminen, käsitteellinen oppiminen ja miten esimerkiksi ihmisen genetiikka (ja morfologia) on pitänyt kehittyä, jotta olemme voineet esimerkiksi käyttää työkaluja tai miten olemme oppineet symbolikäsitteet ja oppineet puhumaan (naksuttelun sijaan).

Itse olen agnostikko. En halveksu uskontoja, mutta inhoan sitä, että ihmisiä pakkoaivopestään uskontoihin (esimerkkinä ISIS:n harjoittama ääri-Islam).

Uskonnoilla on sijansa ja paras on se, että jos järki ei "riitä", niin uskonto voi antaa "armon", eli ihminen voi hyvällä mielellä unohtaa menneet taakat, joita ei käsitä (tästä syystä moni vanki tulee uskoon ja vapauduttuaan vankilasta unohtaa uskonsa).

Näin ollen väite "Jos ihminen uskoisi Raamatun Jumalaan, niin hän ymmärtäisi elämän alkuperän tulevan Jumalalta" on minun mielestäni epätosi.