Puhuisinko kaverilleni hänen lapsestaan - onko esim kehitysvammainen?

[jumppamaikka]

Kaverilla on ihan kunnollinen perhe, sellainen perinteinen jossa äiti tekee kotityöt ja hoitaa lapset ja lasten asiat. Perheessä on kolme lasta, joista tämä 7-v poika on keskimmäinen.

Tämä poika on aika omituinen. Pienestä asti ollut sellainen "lötkö", pehmeä kropaltaan ja lihaksiltaan. Ei vieläkään osaa juosta kunnolla eikä hyppiä, ei kiipeillä. Koulussa käy ekaluokkaa ja kai osaa jo jonkin verran lukea. Mutta on aina möllöttämässä suu auki muita. Jalkapalloa "harrastaa" (vanhemmat tuovat harrastukseen mutta eivät ole katsomassa) ja siellä vaan seisoo keskellä kenttää tuijottaen muita, ei siis pelaa lainkaan eikä edes osaa pelata.

Kaikessa fyysisessä jutussa on aina huonoin ja viimeinen. Vaikka onkin isokokoisin, mistä kaverini on taas ylpeä. Tämä poika myös lyö muita. Ihan ilman mitään syytä lyö tai tökkii, ärsyttää muita. Tytärtäni (joka on samalla luokalla), oli pistellyt selkään neulalla jonossa ollessaan. Sitten tämä poika vaan nauraa päälle.

Tämä poika on tosiaan oudon näköinen. Aina sellainen hölmistynyt ilme naamallaan, suu auki, pää etukenossa ja sellaisena "lötkönä" kävellen. Olen alkanut pohtimaan, voisiko tämä kaverin poika olla kehitysvammainen, koska hän on niin outo. Mutta sulkeeko tuo lukemaan oppiminen sen pois? Pohdin, pitäisikö minun puhua asiasta kaverilleni, jonka mielestä poika on niiiiin taitava ja pitkäkin.

 

["vierailija"]

En ihan ymmärrä mitä haluat saavuttaa sillä, että sanot kaverillesi epäileväsi pojan olevan kehitysvammainen?
Kyllä kehitysvammaisetkin voivat oppia lukemaan.
Motorinen kömpelyyskään ei tarkoita kehitysvammaa.
Eiköhän koulussa asiaan puututa.

 

[Peyote]

Voit puhua siitä että kiusaa tytärtäsi, mutta jätä nuo lötköt ja töllöttämiset ja vammaiset ihan kokonaan pois.

 

[juuuu]

veikaan, että vanhemmat tiedostavat poikansa puutteet, miksi sinun pitäisi heitä siitä erikseen infota? kaikki ei tahdo huudella tuolla kylillä lapsensa diagnooseja, sitä paitsi myös kehitysvammaisella lapsella on ihan yhtäläinen oikeusosallistua harrastuksiin ja opetukseen, vaikka ei paras olisikaan. Kiusaamiseen on puututtava.

 

[sdda]

Vaikuttaa siltä ettet vaan tykkää lapsesta, tai kenties sinulla on joku tiedostamaton toive että kaverillesi sattuu jotakin pahaa, kuten vaikka että hänen lapsensa olisi kehitysvammainen. Tekstistä ei paista läpi huoli ja välittäminen, vaan lähinnä se että haluat hyväksynnän tälle ajatukselle että hänellä olisi kehitysvammainen lapsi.

 

[Aiai]

Entä sitten, jos lapsellasi olisikin jokin tai jotain. Mitä se muuttaisi? Eiköhän lapsen oma opettaja puutu, jos lapsi tarvitsee lisää tukea tai muuta erityistä. Ei me kaikki olla samanlaisia. Toiset ovat lötkömpiä kuin toiset, mutta silti he ovat yhtä arvokkaita iihmisiä kuin urheilullisesti aktiiviset.

Mulla itselläno on liikuntavamainen lapsi. Siksi tuntuu ikävältä lukea tällaisia rajoittuneita kirjoituksia.

 

[Aiai]

Entä sitten, jos lapsellasi olisikin jokin tai jotain. Mitä se muuttaisi? Eiköhän lapsen oma opettaja puutu, jos lapsi tarvitsee lisää tukea tai muuta erityistä. Ei me kaikki olla samanlaisia. Toiset ovat lötkömpiä kuin toiset, mutta silti he ovat yhtä arvokkaita iihmisiä kuin urheilullisesti aktiiviset.

Mulla itselläno on liikuntavamainen lapsi. Siksi tuntuu ikävältä lukea tällaisia rajoittuneita kirjoituksia.

Siis lapsella, ei lapsellasi.

 

[tytönjapoikienmamma]

Puutut kiusaamiseen ja ikävää käytökseen omaa lastasi (tai muita lapsia) kohtaan. Muut mainitsemasi asiat eivät ole sinun asiasi. Tekstisi on aika loukkaavaa sitäpaitsi.

 

[gfgvg]

Kannattaa olla hienotunteinen, kysy vaikka näin että: "mahtaakohan poikanne olla kehitysvammainen, kun katsoo muita aina suu auki ja on huono urheilussa sekä kiusaa toisia?"

 

[wwqqx]

Miksi pitäisi yrittää diagnosoida toisen vammaa tai sairautta? En ymmärrä. Kertoo mielestäni enemmän kysyjän kehityshäiriöistä kun diagnosoinnin kohteesta. Jos oireet on selvästi nähtävissä voisin toki ystävän kanssa ottaa puheeksi onko ongelmat huomattu, onko asian suhteen jotakin tehty, saako hän tukea jne, mutta varsinainen diagnoosi ei edes minulle kuulu ainakaan jos ystävä ei sitä oma-aloitteisesti halua kertoa.

 

["noh"]

Jos hänestä on toisille haittaa kiusaamisen muodossa niin voit puuttua asiaan.

Muuten sävysi puhua hänestä on ikävä. Ihminen on arvokas vaikka ei olisi liikunnallisesti lahjakas, suomessa vain usein ylikorostetaan ulkonaolemista ja riekkumsta älyllisen toiminnan kustannuksella.

Asia ei siis kuulu sinulle millään tapaa eikä sinun tarvitse kertoa lapsen äidille että hänen lapsensa on lötkö ja seisoo suu auki.
Hän on yhtä arvokas kuin joku joka karjuu ja mekkaloi ja reagoi.

Muistathan että omasi ei näytä muiden silmin myöskään siltä mitä sinun silmissä näyttää, hänessäkin on negatiivisia piirteitä vaikka päiväkodista ja koulusta tulisikin vain positiivistapalautetta, sillä opettajat ovat oppineet varmaan näkemään vanhemmat kenelle ei voi mitään negatiivista sanoa tai rauhallinen elo järkkyy.

 

[katatsu]

En minä kyllä puhuisi kaverille mitään kehitysvamma-epäilyistä, se on kuitenkin aika rankka epäily. Itsekin epäilen erään tuttuni lapsen kehitystä, että onkohan lapsi jollainlailla erityinen (käytöksen perusteella, ei käyttäydy kuten ikäisensä kuuluu), mutta en asiasta puhu yhtään mitään, koska se ei mulle kuulu. Toisten kiusaamisesta kyllä puhuisin ehdottomasti, siihen on puututtava!

 

[Echo]

Vähän erilaiselta se poika vaikuttaa ja jos on jonkun lapsella jotain poikkeavuutta niin kyllä siitä oletetaan että vanhemmat ottaisivat asian puheeksi ainakin joskus, kun kaveruudessa/ystävyydessä nyt jaetaan muitakin iloja ja suruja. Tutuille ja puolitutuille nyt ei välttämättä tarvitsisi tuommoisia selvitellä.
Mutta ap:n kohdalla jättäisin asian koulun huoleksi (kiusaamiseen puuttuisin) en lähtisi vihjailemaankaan kaverille että lapsessa on jotain vikaa. Kyllä ope sen tulee ja on varmasti tullutkin huomanneeksi.

 

["vieras."]

Kun poika on kerran jo kouluikäinen, niin varmaan jossain on jo kiinnitetty huomiota, jos jokin on vialla. Ajattelin ensin, että kyseessä nuorempi lapsi, ja ap haluaisi ottaa asian puheeksi, jotta poika saisi apua. Tunnen itse pariskunnan, joka eli laput silmillä poikansa suhteen, vaikka kaikki muut näkivät, ettei kaikki ollut kunnossa. Poika olisi voinut saada apua jo paljon aiemmin, jos joku olisi saanut vanhemmat uskomaan asian.

 

[halipupu harmaana]

Luultavasti lapsi ei ole kehari, jos on kuitenkin ihan tavallisella luokalla ilman avustajaa. Lapsella voi olla lihaksissa heikkoutta tms., joka aiheuttaa tuollaisen lötköyden ja hänelle ollaan ehkä suositeltu liikuntaa ja vanhemmat vievät sitten futsiharkkoihin, vaikka ehkä joku muu liikuntamuoto voisi olla lapsenkin kannalta kivempi esim. uiminen.

 

["kaffe"]

Kaverilla on ihan kunnollinen perhe, sellainen perinteinen jossa äiti tekee kotityöt ja hoitaa lapset ja lasten asiat.
---
Pohdin, pitäisikö minun puhua asiasta kaverilleni, jonka mielestä poika on niiiiin taitava ja pitkäkin.

jaa a, eihä voit luottaa siihen, että neuvolat, lääkärit, opettajat ja muut ovat jo pystyneet samat silmiinpistävät ongelmat huomaamaan ja vanhempien tietoon tuomaan. eli ehkä voit uskoa, että vanhemmat eivät ole ihan sinisilmäisen tietämättömiä lapsensa piirteistä.

onhan se tietysti ikävää, jos kunnollisen perheen kunnollinen äiti kehtaa vielä olla ylpeä omasta lapsestaan, vaikka tämä ei täydellinen olisikaan. Kehuuko joskus jopa lastaan ihan lapsen kuullen? Voi poika vielä luulla olevansa jotain..!