Puhutaanko yliluonnollisista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pähkinä3
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
olen parilta tosi luotettavantuntuiselta, ihan järkevän tuntuiselta naisihmiseltä kuullut ruumiistairtaantumistarinoita. En tiedä, uskoisko vai eikö. Ainakin vilunväreet meni selässä, kun kuuntelin niitä.
 
Huuui... Nämä on niin mielenkiintosia juttuja, mutta kun alkaa aina pelottamaan. En siis taida vielä ainakaan uskaltaa mitään kirjoittaa/lukea, kun pitäisi uskaltautua yksin pimeälle parvekkeelle tupakalle.....:)
 
Muistan kun olin juuri ja juuri 17vuotias , aloin tapailemaan ekaa iltaa yhtä pahispoikaa joka oli piiritellyt minua aikansa. Nukuimme yön yhdessä ilman seksiä.. Mutta nukkumaanmennessä hätkähdin täysin virkeänä vielä ollessani.. Näin "näyn" missä käärme hyökkää päälle ja huone muuttui kylmäksi. Samaan aikaan tämä minua 5v vanhempi mukamas kovis nousi istumaan ja sanoi että näki näyn missä leijona hyökkäsi kimppuun ja hän näytti siltä että on kauhuissaan. Se oli outoa...

Suhteemme oli sairas ja kaikin puolin väärä ja päättyi todella ikävästi aikanaan. Mutta sinä iltana emme sitä tienneet vielä, todellakaan...
 
Joo muistan tälläisen samanlaisen keskustelu-ketkun vuodelta 2003 kun olin äippälomalla. Sitä kun illalla lueskelin niin en kyllä yöllä nukkunut, sen verran kamalia "kokemuksia" oli meidän äityleillä ollut :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja minnaryyni:
millainen semmonen unihalvaus on?

Pää toimii, ajatukset on ihan "kirkkaat", mutta kroppa ei pelaa ollenkaan. Ääntä ei lähde vaikka yrittäisi huutaa. Tämä minun kokemus, osalla unihalvaukseen liittyy erilaisia aistiharhoja. Mulla tullut nämä kokemukset silloin, kun olen ollut TODELLA yliväsynyt.
 
Minä olen saanut todistaa mm. kuinka parantavilla energioilla on parannettu kasvain. Ja mummolan vintillä, pimeän aikaan, tuntuu kuin en olisi yksin. :whistle:



*Muoks* Näin kerran unen, jossa olin mummolani vintillä mieheni kanssa. Huutelin mummo-vainajaani koko nimellä moneen kertaan ja lopulta tiesin hänen tulevan. Oli läpinäkyvä, mutta jotenkin kuitenkin näin hänet. Mummo kulki/painautui lävitseni. Sitten heräsin yöllä peloissani ja aloin puhumaan mummolle tuonne yläkertaan, että en halua pelätä omaa mummolaani, uni pelotti ja tuntui kauhealta. Vaivuin uneen, jossa kävelin yksin vintille, katsoin huoneen, jossa mummo oli aiemmin mennyt lävitseni ja totesin, ettei siellä ole mitään pelättävää. Uskon, että mummoni auttoi jollakin tapaa ja antoi unen jatkua. Koskaan en ole nähnyt muulloin jatko-unia. Siltikin pelkään vinttiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja minnaryyni:
millainen semmonen unihalvaus on?

Pää toimii, ajatukset on ihan "kirkkaat", mutta kroppa ei pelaa ollenkaan. Ääntä ei lähde vaikka yrittäisi huutaa. Tämä minun kokemus, osalla unihalvaukseen liittyy erilaisia aistiharhoja. Mulla tullut nämä kokemukset silloin, kun olen ollut TODELLA yliväsynyt.

mulla on kerran ollu, mutta siitä on niin paljon aikaa etten kunnolla muista.. sen verran kuitenkin muistan etten pystynyt liikkumaan vaikka yritin. ajatuksetkaan ei kyllä ollut ihan " kirkkaat".
 
Lyhykäisyydessään näin että mä olen joskus unessa havahtunut siihen että jokin paha, siis oikeasti paha lähestyy ja ajaa mua takaa. Mä heräsin siihen kun tajusin sanovani "isä meidän"- rukousta. Mun elämäni kauhein painajainen :/ Mä olin tosi ahdistunut pitkään ton unen jälkeen.

Pari vuotta sitten kun mun äidinisä kuoli perjantaina, niin samaisena iltana mä tunsin itseni absoluuttisen rakkauden ympäröimänä useamman tunnin ajan. Tuon illan jälkeen mä en ole pelännyt kuolemaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Savanna:
Mä muistan mä olen nähnyt kuva joku on lähettänyt tänne,missä seiso (valkoinen vainaja) :o :x kuvassa muistakseni oli lapsia ja se oli vanhassa talossa,muistan sen vieläkin kuinka säikähdin :ashamed:

Muistako joku se kuva?Oli ainakin samasta aihe myös? :ashamed:
 
mulla on itellä semmonen kokemus lapsuudesta, kun nukahtamisen jälkeen olinkin yhtäkkiä ihan hereillä, seisoin omassa huoneessani nurkassa ihan selkä seinää vasten. Sit kohosin vähitellen kattoon ja kattelin itteäni sängyssä nukkumassa. Huimaa! Olin jotain 10 v. tai vähän alle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Savanna:
Alkuperäinen kirjoittaja Savanna:
Mä muistan mä olen nähnyt kuva joku on lähettänyt tänne,missä seiso (valkoinen vainaja) :o :x kuvassa muistakseni oli lapsia ja se oli vanhassa talossa,muistan sen vieläkin kuinka säikähdin :ashamed:

Muistako joku se kuva?Oli ainakin samasta aihe myös? :ashamed:


Hui, tohtiskohan sitä edes katsoa.. :whistle:

 
Enneunia, taulujen/tavaroiden tippumista, tunne että ei ole yksin. Hautausmaalla tapahtui kerran jotain, mistä okeasti meinas paskat tulla housuihin ja en ikinä sitä unohda. Ei sinällänsä pelottavaa, mutta hyvin hyvin outoa, etenkin kun on enenkin tälläsiä juttuja ollut/nähnyt.
 
No en tiedä onko tää niin yliluonnollista mutta kerron silti..

Me oltiin miehen kanssa jo useempi kuukausi koitettu saada lasta alulle, ja yhtenä yönä ovis-aikaan en oikeastaan herännyt unestani, mutta tunsin huoneessa kirkkaan valon, ja samalla hetkellä mun yli kulki lämmin aalto.
Se lämmin aalto kulki päästä varpaisiin, ja mulle tuli tosi rauhallinen ja levollinen olo. Sillä hetkellä tiesin, että olen raskaana.
Tästä kahden viikon kuluttua tein raskaustestin, ja olin raskaana :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ummikko:
Enneunia, taulujen/tavaroiden tippumista, tunne että ei ole yksin. Hautausmaalla tapahtui kerran jotain, mistä okeasti meinas paskat tulla housuihin ja en ikinä sitä unohda. Ei sinällänsä pelottavaa, mutta hyvin hyvin outoa, etenkin kun on enenkin tälläsiä juttuja ollut/nähnyt.


Kerro, kerro, mitä siellä tapahtui? Siitä tuli yksi oma hautausmaa-juttukin mieleen. :whistle:

 
Alkuperäinen kirjoittaja Pähkinä3:
Alkuperäinen kirjoittaja Ummikko:
Enneunia, taulujen/tavaroiden tippumista, tunne että ei ole yksin. Hautausmaalla tapahtui kerran jotain, mistä okeasti meinas paskat tulla housuihin ja en ikinä sitä unohda. Ei sinällänsä pelottavaa, mutta hyvin hyvin outoa, etenkin kun on enenkin tälläsiä juttuja ollut/nähnyt.


Kerro, kerro, mitä siellä tapahtui? Siitä tuli yksi oma hautausmaa-juttukin mieleen. :whistle:
muakin kiinosta :|

 
Satoi räntää ja tuulesi sen verta, että kynttilää oli vaikea saada syttymään. Yritin ja yritin, mutta ei onnistunut. Katsoin kiveä ja pyysin apua nimeltä häneltä,jolle sen halusin sytyttää. Meni hetki tovi, mutta ilma yht äkkiä tyyni. Sytytin kynttilän ja jäin paikalle hetkeksi. Tuuli ja sade jatkui hetken päästä samanlaisena. Tiedä sitten, mutta jotenkin vain säväytti. Näin on kyllä käynyt ennenkin. Kerran näin samalla hautausmaalla munkin. Sellaisen mustaan kaapuun pukeutuneen. Kysyin mieheltänikin, että hui saamari mikä tuo on. Mies vaan ihmetteli ja sanoi, että täällä ei muita ole kuin me.
 

Yhteistyössä