E
ei piikkiä
Vieras
Lähinnä koitin tuoda tarinallani esiin sen, että kantani asiaan johtuu tunnesyistä.
Lähinnä koitin tuoda tarinallani esiin sen, että kantani asiaan johtuu tunnesyistä.
V
vieras*
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786040:
Ei pieni lapsi voi olla koiran omistaja, vastuun kantaa aikuiset. Monella vain ikävänä tapana dumpata koira lapsen vastuulle eli jättää heitteille, koira jää kasvattamatta. Koira pomottaa sen jälkeen ympäristöään ihan kunnolla.
E
ei piikkiä
Vieras
Kyllä, vanhempani ja naapurin taaperon vanhemmatkin olivat myös paikalla, mutta kaikki tapahtui niin puun takaa ja äkkiä.
V
vieras*
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786061:
Nyt olet kuitenkin aikuinen? Vai oletko?
Pahin tapa suhtautua koiraan on pitää sitä mamin pikkukultana, häiriökäyttäytyvä otus on varma lopputulos.
Parhaiten rakkauttasi koiralle osoitat kasvattamalla sen kunnolla, niin ettei se saa kohtausta jos joku "vie" sen lelun tai vaikka ruoan kesken kaiken.
H
"hohhoijaa"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786061:
Ehkä kokemuksesi traumatisoi sinut sitten niin syvästi, että et vielä nykyäänkään pysty kuuntelemaan ja arvioimaan objektiivisesti toisten tilanteita ja tarinoita. Olisiko syytä hakeutua terapiaan? Jos ei nyt sitten aikuiseksi kasvaminen olisi yksi vaihtoehto?
E
ei jaksa ymmärtää
Vieras
[QUOTE="hmm";30786059]Tällä piikillepistologiikalla voitaisiin sitten kaikki kaltoinkohdellut ihmisuhritkin pistää suoraan 'piikille'. Nämä ihmisurtithan tulevat nimittäin oireilemaan arvaamattomasti muita kohtaan myöhemmin.
-Raiskatut
.pahoinpidellyt
-pedofilian uhrit
yms.
Miettikää logiikkaanne. Kyllä eläinkin on perheenjäsen. Suurempi arvo kaltoinkohdellullekin eläimelle. Tottakai kaltoinkohdeltu eläin oireilee ja vaatii enemmän hoitoa, että parantuu kuntoon.[/QUOTE]
Hengitä syvään ja rauhoitu.
-Raiskatut
.pahoinpidellyt
-pedofilian uhrit
yms.
Miettikää logiikkaanne. Kyllä eläinkin on perheenjäsen. Suurempi arvo kaltoinkohdellullekin eläimelle. Tottakai kaltoinkohdeltu eläin oireilee ja vaatii enemmän hoitoa, että parantuu kuntoon.[/QUOTE]
Hengitä syvään ja rauhoitu.
E
ei piikkiä
Vieras
Olin tuolloin maksimissan 10v ja nyt tästä aikaa n. 25v eli aikuinen olen. Kyllä koirani oli mulle kaikki kaikessa ja 'oma pikkukulta' yms. Tämän kaiken lisäksi myös erittäin koulutettu otus: koirakoulut, agilityt, näyttelyt, Tokot ja muu opetus. Mut pitää silti ymmrätää, et koira on siltikin eläin ja toimii vaisyojensa varassa, vaikka olsi kuinka koulutettu tahansa. Jos joku termospullon kokoinen tyyppi tulee koiran näkökentän takaa randomina repimää koiran lelua, varmasti koira, kuin koira säikähtää ja seuraukset voi olla pahatikin.
Kyllä mä piikille veisin. Helpotus koiralle, ei tarvii enää stressata. Ja itselle kun ei tarvii pelätä että ketä puree
E
ei piikkiä
Vieras
[QUOTE="hohhoijaa";30786075]Ehkä kokemuksesi traumatisoi sinut sitten niin syvästi, että et vielä nykyäänkään pysty kuuntelemaan ja arvioimaan objektiivisesti toisten tilanteita ja tarinoita. Olisiko syytä hakeutua terapiaan? Jos ei nyt sitten aikuiseksi kasvaminen olisi yksi vaihtoehto?[/QUOTE]
Myönsinhän jo ajattelleeni ap:n asiaa tunnetasolla. En ottanut kantaa muuten. Asioita voi käsitellä sekä tunne että järkitasolla tai vaikka molemmilla. Ongelmallinen tilanteesta tulee vasta, jos ei myönnä tai tieodosta sitä, että millä tavalla asian käsitteli. Minulla tätä ongelmaa ei ollut. Älä nyt hölmöjä hölise.
Sulle ei selvästi eläin ole tasaveroinen perheenjäsen.
Myönsinhän jo ajattelleeni ap:n asiaa tunnetasolla. En ottanut kantaa muuten. Asioita voi käsitellä sekä tunne että järkitasolla tai vaikka molemmilla. Ongelmallinen tilanteesta tulee vasta, jos ei myönnä tai tieodosta sitä, että millä tavalla asian käsitteli. Minulla tätä ongelmaa ei ollut. Älä nyt hölmöjä hölise.
Sulle ei selvästi eläin ole tasaveroinen perheenjäsen.
H
"hohhoijaa"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786098:
No selvästi ei ole. Kohtelen koiraa koirana ja ihmistä ihmisenä. Ja jos koira ja lapsi eivät sovi samaan huusholliin, koira saa lähteä.
Koiraa ei voi terapioida samaan tapaan kuin ihmistä, koiran mielen maailma on vähän toisenlainen. Ei ole reilua ajatella koiraa kuin ihmistä; ennen kaikkea se ei ole reilua koiraa kohtaan.
P
piikille vaan
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786061:
Tunnesyistä on siis mielestäsi ihan ok, että aloittajan koira voi tulevaisuudessa vammauttaa ties kuinka monta ihmistä?
V
vieras*
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786098:
Mitä ymmärrät tuolla tasaveroisella? Kuka on koiran pomo?
E
ei piikkiä
Vieras
[QUOTE="hohhoijaa";30786110]No selvästi ei ole. Kohtelen koiraa koirana ja ihmistä ihmisenä. Ja jos koira ja lapsi eivät sovi samaan huusholliin, koira saa lähteä.
Koiraa ei voi terapioida samaan tapaan kuin ihmistä, koiran mielen maailma on vähän toisenlainen. Ei ole reilua ajatella koiraa kuin ihmistä; ennen kaikkea se ei ole reilua koiraa kohtaan.[/QUOTE]
Koiran voi hyvin ajatella YHTÄ TÄRKEÄNÄ ja arvokkaana perheenjäsenenä, kuin muutkin perheenjäsenet. Toki koiraa ei voi terapioida kuten ihmistä. Koiran terapiointiin on olemassa omat tähän erikoistuneet koirakouluttajat. Sun tekstistä kun annettiin ymmärtää, että vertaat ongelmakoirien koirakouluttajaa ihmisten psykologiin
Koiraa kohtaan on juuri oikein tasapuolinen kohtelu arvokkaana perheenjäsenenä.
Jos tilanne on se, että koira ja ihminen eivät sittenkään sovi samaan huusholliin koiralle etsitään uusi koti ja ongelmat poistetaan ennen sitä eläisuojelun toimesta koirakouluttajan kera.
Koiraa ei voi terapioida samaan tapaan kuin ihmistä, koiran mielen maailma on vähän toisenlainen. Ei ole reilua ajatella koiraa kuin ihmistä; ennen kaikkea se ei ole reilua koiraa kohtaan.[/QUOTE]
Koiran voi hyvin ajatella YHTÄ TÄRKEÄNÄ ja arvokkaana perheenjäsenenä, kuin muutkin perheenjäsenet. Toki koiraa ei voi terapioida kuten ihmistä. Koiran terapiointiin on olemassa omat tähän erikoistuneet koirakouluttajat. Sun tekstistä kun annettiin ymmärtää, että vertaat ongelmakoirien koirakouluttajaa ihmisten psykologiin
Koiraa kohtaan on juuri oikein tasapuolinen kohtelu arvokkaana perheenjäsenenä.Jos tilanne on se, että koira ja ihminen eivät sittenkään sovi samaan huusholliin koiralle etsitään uusi koti ja ongelmat poistetaan ennen sitä eläisuojelun toimesta koirakouluttajan kera.
E
ei piikkiä
Vieras
Ei! Tässä kohtaa esiin astuu ongelmakoirien kouluttaja. Näitä puremistilanteita yms. ei tule sallia tapahtumaan yhtä kertaa enempää.
H
"hohhoijaa"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei piikkiä;30786131:Koiran voi hyvin ajatella YHTÄ TÄRKEÄNÄ ja arvokkaana perheenjäsenenä, kuin muutkin perheenjäsenet. Toki koiraa ei voi terapioida kuten ihmistä. Koiran terapiointiin on olemassa omat tähän erikoistuneet koirakouluttajat. Sun tekstistä kun annettiin ymmärtää, että vertaat ongelmakoirien koirakouluttajaa ihmisten psykologiin
Jos tilanne on se, että koira ja ihminen eivät sittenkään sovi samaan huusholliin koiralle etsitään uusi koti ja ongelmat poistetaan ennen sitä eläisuojelun toimesta koirakouluttajan kera.
Pelästyit varmaan lapsena todella tilannetta. Ehkä jopa niin että ymmärsit jo silloin että jos se koira olisi todella pahasti päässyt puremaan naaman sinulta tai kaverilta, olisit itsekin ollut sitä mieltä että koira pitää lopettaa. Ja tätä omaa torjuttua kamalaa ajatustasi pelkäät vieläkin niin kamalasti, että päähäsi ei paljon muuta mahdukaan.
Hirveästi energiaa sitova neuroosi.
[QUOTE="hohhoijaa";30786110]No selvästi ei ole. Kohtelen koiraa koirana ja ihmistä ihmisenä. Ja jos koira ja lapsi eivät sovi samaan huusholliin, koira saa lähteä.
Koiraa ei voi terapioida samaan tapaan kuin ihmistä, koiran mielen maailma on vähän toisenlainen. Ei ole reilua ajatella koiraa kuin ihmistä; ennen kaikkea se ei ole reilua koiraa kohtaan.[/QUOTE]
Juuri näin, tervettä ajattelua. On oikein eläintäkin kohtaan, että se on eläimen asemassa, eikä tasaveroisen perheenjäsenen.
Jos koira selvästi stressaa muutoksia, on eläinrääkkäystä laittaa se kiertoon. Ehdottomasti pitää lopettaa se ennen kuin sattuu isompia vahinkoja.
Koiraa ei voi terapioida samaan tapaan kuin ihmistä, koiran mielen maailma on vähän toisenlainen. Ei ole reilua ajatella koiraa kuin ihmistä; ennen kaikkea se ei ole reilua koiraa kohtaan.[/QUOTE]
Juuri näin, tervettä ajattelua. On oikein eläintäkin kohtaan, että se on eläimen asemassa, eikä tasaveroisen perheenjäsenen.
Jos koira selvästi stressaa muutoksia, on eläinrääkkäystä laittaa se kiertoon. Ehdottomasti pitää lopettaa se ennen kuin sattuu isompia vahinkoja.
E
ei piikkiä
Vieras
Koiran pomo on tietenkin se aikuinen ihminen, joka sen koiran omistaa. Tietenkin koirilla on hierarkia laumaeläimenä. Koiralla on se oma paikkansa perheessä silti yhtä tärkeänä ja tasapuolisena perheenjäsenenä. Vrt. Eihän ihmislapsikaan ole äidin tai isän yläpuolella, vaikka yhtä tärkeä perheenjäsen onkin. Äiti ja isä päättävät perheen asiat.
E
ei piikkiä
Vieras
[QUOTE="hohhoijaa";30786143]Pelästyit varmaan lapsena todella tilannetta. Ehkä jopa niin että ymmärsit jo silloin että jos se koira olisi todella pahasti päässyt puremaan naaman sinulta tai kaverilta, olisit itsekin ollut sitä mieltä että koira pitää lopettaa. Ja tätä omaa torjuttua kamalaa ajatustasi pelkäät vieläkin niin kamalasti, että päähäsi ei paljon muuta mahdukaan.
Hirveästi energiaa sitova neuroosi.[/QUOTE]
Pelästyin kyllä todella paljon. Itkin itseni illalla uneen kädet ristissä, ettei koiraani vaan lopeteta. Koira oli mun maailman paras ystävä, jota rakastin koko sydämestäni. Perheen jäsen. Henkilö jonka luo juoksin kotiin jos joku koulussa oli kiusannut ja koira juoksi iloisena aina vastaan ja tuijotti mua itkevänä ymmärtäväisen näköisena ja nuoli kyyneleet pois naamastani. Lisäksi koira nukkui mun vieressä lapsena, kun näin pahoja unia. Koiran vieressä ei pelottanut nukkua. Olimme päivittäin yhdessä lenkkeillen, leikkien ja harrastaen koirajuttuja kuten näyttelyt yms. En ole koskaan ainakaan tietoisesti ajatellut tuota, mitä sanoit.
Hirveästi energiaa sitova neuroosi.[/QUOTE]
Pelästyin kyllä todella paljon. Itkin itseni illalla uneen kädet ristissä, ettei koiraani vaan lopeteta. Koira oli mun maailman paras ystävä, jota rakastin koko sydämestäni. Perheen jäsen. Henkilö jonka luo juoksin kotiin jos joku koulussa oli kiusannut ja koira juoksi iloisena aina vastaan ja tuijotti mua itkevänä ymmärtäväisen näköisena ja nuoli kyyneleet pois naamastani. Lisäksi koira nukkui mun vieressä lapsena, kun näin pahoja unia. Koiran vieressä ei pelottanut nukkua. Olimme päivittäin yhdessä lenkkeillen, leikkien ja harrastaen koirajuttuja kuten näyttelyt yms. En ole koskaan ainakaan tietoisesti ajatellut tuota, mitä sanoit.
G
"gekko"
Vieras
Miten koira on edistynyt muuten? Tutustuuko toisiin koiriin lenkillä sopuisasti? Pelkääkö yhä muissakin tilanteissa ja hyökkäileekö myös esineiden kimppuun samalla tapaa kuin lasten?
Näistä voisi saada kuvaa, onko jäljellä yksittäinen ongelma jonka voi välttää tai kouluttaa pois. Veikkaan kuitenkin että koira yhä stressaantunut ja kärsii vaikka hallitseekin sen jo vähän paremmin.
Tuollainen ihminenhän laitettaisiin sairaalaan ja lääkitykselle. Eristyksiin yhteiskunnasta kunnes osaa käyttäytyä jos osaa. Eli jos se olisi ihmisen kohtelu, vietäisiin koira kenneliin loppuelämäkseen. Reilua?
Näistä voisi saada kuvaa, onko jäljellä yksittäinen ongelma jonka voi välttää tai kouluttaa pois. Veikkaan kuitenkin että koira yhä stressaantunut ja kärsii vaikka hallitseekin sen jo vähän paremmin.
Tuollainen ihminenhän laitettaisiin sairaalaan ja lääkitykselle. Eristyksiin yhteiskunnasta kunnes osaa käyttäytyä jos osaa. Eli jos se olisi ihmisen kohtelu, vietäisiin koira kenneliin loppuelämäkseen. Reilua?
Q
"quu"
Vieras
Meillä oli koira, joka hermostuessaan hyökkäsi ihmisten päälle. Opettelimme ennakoimaan ja tunnistamaan tilanteet, jolloin vahinkoa ei päässyt koskaan tapahtumaan. Joten kehoitan palauttamaan koiran takaisin joko kenneliin tai eläinsuojelyhdistykselle rauhallisemman kodin löytämiseksi.
Kuvauksestasi päätellen ette pysty tarjoamaan koiralla turvallista, rauhallista kotia ja johon se ei tule koskaan tottumaan. Koira tarvitsisi nyt valtavasti huomiota, ei missään nimessä minne tahansa hosuvia lapsia lähelleen ja paljon rutiineja. Koira on laumaeläin, jossa sillä pitää olla paikka ja luottamus johtamiseen. Teillä ei sitä ole.
Se, että koira halutaan tyydyttämään ihmisen tarvetta pitää lemmikkiä, on väärä asenne. Pelastakaa koira, antakaa sille hyvä elämä toisessa paikassa. Ette ole sile sopivat omistajat.
Kuvauksestasi päätellen ette pysty tarjoamaan koiralla turvallista, rauhallista kotia ja johon se ei tule koskaan tottumaan. Koira tarvitsisi nyt valtavasti huomiota, ei missään nimessä minne tahansa hosuvia lapsia lähelleen ja paljon rutiineja. Koira on laumaeläin, jossa sillä pitää olla paikka ja luottamus johtamiseen. Teillä ei sitä ole.
Se, että koira halutaan tyydyttämään ihmisen tarvetta pitää lemmikkiä, on väärä asenne. Pelastakaa koira, antakaa sille hyvä elämä toisessa paikassa. Ette ole sile sopivat omistajat.
I
Ihminen on jumala
Vieras
1
"123"
Vieras
Onko ap:lla kuinka paljon kokemuksia koirista? Koiralle uusi koti voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Itse tiedän todella arkoja pikkukoiria (ei voi päästää hihnasta irti sisälläkään kun ei anna ottaa kiinni, puree kaikkia jne) joista kuitenkin on tullut ihan normaaleja kotikoiria kun on rauhallinen ja varma omistaja.
Ap oletettavasti jännittää ja pelkää että milloin koira puree, ja sen koira kyllä aistii ja sen takia stressaa ja puree.
Ap oletettavasti jännittää ja pelkää että milloin koira puree, ja sen koira kyllä aistii ja sen takia stressaa ja puree.
A
asdas
Vieras
?
"..."
Vieras
[QUOTE="a.p.";30785917]Hyviä pointteja. Olemme jokaisella kerralla jokaista vierasta varoittaneet että koira agressiivinen. Eikä pääse vieraiden luo ellen heiltä saa lupaa, ja vasta kun vieraat ns. asettuneet ja koira sekä vieraat rauhallisia. Ja tosiaan tuo siis aiemmin, nykyään ei pääse vieraiden ollessa talossa koskaan sekaan. Varoitan silti vaikka koira toisessa huoneessa.
Vauvan läheisyydessä olin itse vieressä, ja myös ystäväni sanoi että anna vain koiran nuuhkaista. Sain koiran heti kiinni kun vaikutti uhkaavalta, mutta ajatuksena meillä oli totuttaa, sillä olemme heidän kanssaan paljon tekemisissä.
Enkä siis yritä selitellä noita tapahtuneita, varmasti olemme voineet tehdä itsekin asioita tilanteissa väärin. Mutta se kunnon puraisu (iho ei mennyt rikki, mutta mustelmat) tuli yllätyksenä, kukaan ei lähestynyt koiraa ja tuo poika oli ollut asunnossa siinä vaiheessa jo kaksi tuntia. Koira oli rauhallinen, kävi torkkumassakin, mutta yhtäkkiä meni pojan luo, nuuhkaisi ja kävi kiinni. Poika oli paikoillaan eikä ottanut katsekontaktia. Katsoi lastenohjelmaa.[/QUOTE]
Hyvä juttu. Olen kyllä myös sitä mieltä, että vieraiden on kohtuullista tietää koiran agressiivisuudesta. Silti se joillekkin tulee aina yllätyksenä, ei siihen osaa vieras aina varautua. Näin oli myös meillä. Meidän koiran tilanne oli paljolti samanlainen kuin teillä. Tilanne oli todella stressaava myös meille omistajille. Nyt jälkeenpäin sitä huomaa, kuinka paljon eli juurikin tuon koiran pillin mukaan. Vältteli tilanteita kun olisi päässyt mahdollisesti puremaan, rajoitti vieraiden käymistä yms.
Silti kyllä yritimme koirakouluttajalla muuttaa käytöstä, tätä kesti noin reilut puoli vuotta, mutta tilanne ei parantunut. Kasvattaja ei suositellut etsimään uutta kotia, koska sellaista asianmukaista ei todennäköisesti olisi löytynyt. Eläinlääkäri ajatteli vaivan johtuvan todennäköisesti kasvaimesta tai korvien välistä.. Me aikuiset pärjäsimme koiran kanssa, mutta lapselle se oli riski.
Mutta siis, tiivistettynä oma mielipide olikin tuossa aikaisemmassa vastauksessa. Tai sitten mietitte perheenä oletteko valmiita ongelmakoiran omistamaan. Se vaatii kyllä omistajilta paljon. Mutta suosittelen kyllä ainakin yrittämään ongelmakoira kouluttajaa, yleensä he osaavat auttaa, jos ongelma on kasvatukselliseti saatavissa pois. Yleensä asianmukaisia kouluttajia löytyy ainakin paikkakuntien lähettyviltä, ja he yleensä kulkevat hieman pidemmänkin matkan kouluttamaan.
Vauvan läheisyydessä olin itse vieressä, ja myös ystäväni sanoi että anna vain koiran nuuhkaista. Sain koiran heti kiinni kun vaikutti uhkaavalta, mutta ajatuksena meillä oli totuttaa, sillä olemme heidän kanssaan paljon tekemisissä.
Enkä siis yritä selitellä noita tapahtuneita, varmasti olemme voineet tehdä itsekin asioita tilanteissa väärin. Mutta se kunnon puraisu (iho ei mennyt rikki, mutta mustelmat) tuli yllätyksenä, kukaan ei lähestynyt koiraa ja tuo poika oli ollut asunnossa siinä vaiheessa jo kaksi tuntia. Koira oli rauhallinen, kävi torkkumassakin, mutta yhtäkkiä meni pojan luo, nuuhkaisi ja kävi kiinni. Poika oli paikoillaan eikä ottanut katsekontaktia. Katsoi lastenohjelmaa.[/QUOTE]
Hyvä juttu. Olen kyllä myös sitä mieltä, että vieraiden on kohtuullista tietää koiran agressiivisuudesta. Silti se joillekkin tulee aina yllätyksenä, ei siihen osaa vieras aina varautua. Näin oli myös meillä. Meidän koiran tilanne oli paljolti samanlainen kuin teillä. Tilanne oli todella stressaava myös meille omistajille. Nyt jälkeenpäin sitä huomaa, kuinka paljon eli juurikin tuon koiran pillin mukaan. Vältteli tilanteita kun olisi päässyt mahdollisesti puremaan, rajoitti vieraiden käymistä yms.
Silti kyllä yritimme koirakouluttajalla muuttaa käytöstä, tätä kesti noin reilut puoli vuotta, mutta tilanne ei parantunut. Kasvattaja ei suositellut etsimään uutta kotia, koska sellaista asianmukaista ei todennäköisesti olisi löytynyt. Eläinlääkäri ajatteli vaivan johtuvan todennäköisesti kasvaimesta tai korvien välistä.. Me aikuiset pärjäsimme koiran kanssa, mutta lapselle se oli riski.
Mutta siis, tiivistettynä oma mielipide olikin tuossa aikaisemmassa vastauksessa. Tai sitten mietitte perheenä oletteko valmiita ongelmakoiran omistamaan. Se vaatii kyllä omistajilta paljon. Mutta suosittelen kyllä ainakin yrittämään ongelmakoira kouluttajaa, yleensä he osaavat auttaa, jos ongelma on kasvatukselliseti saatavissa pois. Yleensä asianmukaisia kouluttajia löytyy ainakin paikkakuntien lähettyviltä, ja he yleensä kulkevat hieman pidemmänkin matkan kouluttamaan.
H
hmph
Vieras
Voi hyvä luoja paratkoon! Täällä inhimillistetään koiria, koira on ELÄIN, mikä toimii lähinnä vaistojen varassa. Koira ei ole perheenjäsen, eikä todellakaan tasaveroinen perheenjäsen.
Ei ihme, että Suomessakin on niin paljon huonostivoivia koiria, kun ne annetaan kulkua laumassa ihmisen veroisena. Voi voi!
Koira on lemmikki, ei perheenjäsen. Jos koiraa aletaan tolleen paapoa, niin totta hemmetissä siitä tulee ajan mittaa luonnevikainen.
Ei ihme, että Suomessakin on niin paljon huonostivoivia koiria, kun ne annetaan kulkua laumassa ihmisen veroisena. Voi voi!
Koira on lemmikki, ei perheenjäsen. Jos koiraa aletaan tolleen paapoa, niin totta hemmetissä siitä tulee ajan mittaa luonnevikainen.