Työttömien työvelvoite, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate
Tausta ja esitys
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Jussi Lindgren on esittänyt, että pitkäaikaistyöttömille tulisi asettaa työvelvoite sosiaaliturvan saamisen ehtona. Lindgrenin mukaan tämä ei olisi pakkotyötä, vaan keino tehdä sosiaaliturvasta vastikkeellista.
Ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset
Orjuuden ja pakkotyön kielto
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 5. artikla sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (ICCPR) ja ILO:n yleissopimukset kieltävät orjuuden ja pakkotyön kaikissa muodoissaan.
Pakkotyöksi katsotaan työ, johon henkilö pakotetaan uhkaamalla häntä esimerkiksi toimeentulon menetyksellä. Jos vaihtoehtona on rahattomuus, asunnottomuus ja nälkä, kyse on pakkotyöstä, vaikka sitä ei nimettäisi sellaiseksi.
Suomen perustuslaki
Perustuslain 18 § turvaa jokaiselle oikeuden hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Ketään ei saa pakottaa ottamaan vastaan työtä ilman lain mukaista perustetta.
Perustuslain 7 § turvaa oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen. Pakkotyö on kiellettyä, ellei kyse ole lain perusteella määrätystä yleisestä velvollisuudesta, kuten asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta.
Demokratia, työ ja sosiaaliturvan tarkoitus
Työn ja sosiaaliturvan suhde
Hyvinvointivaltion perusajatus on, että sosiaaliturva turvaa ihmisarvoisen elämän silloin, kun palkkatyötä ei ole saatavilla. Sosiaaliturvan tarkoitus ei ole toimia palkan korvikkeena, vaan auttaa ihmisiä työllistymään ja ehkäistä syrjäytymistä.
Työstä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa ja siihen kuuluvat työsuhteen ehdot. Jos työstä maksetaan vain sosiaaliturvan suuruinen korvaus, ei kyse ole palkkatyöstä vaan työn teettämisestä ilman työehtojen takaamaa palkkaa, mikä rikkoo työntekijöiden oikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia.
Käsitteellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma
Oikeusvaltiossa ja demokratiassa kansalaisilla on oikeus valita työnsä ja saada siitä palkka. Työttömien velvoittaminen tekemään työtä sosiaaliturvaa vastaan ilman täyttä palkkaa ja työsuhteen ehtoja on ristiriidassa sekä ihmisoikeuksien että perustuslain kanssa.
Työvelvoitteen säätäminen ilman palkkaa voi johtaa tilanteeseen, jossa työttömät ovat käytännössä työvelvoitettuja ilman aitoa mahdollisuutta kieltäytyä, mikä täyttää pakkotyön tunnusmerkit.
Johtopäätös
Työttömien työvelvoitteen asettaminen sosiaaliturvan ehtona ilman työehtosopimusten mukaista palkkaa ja työsuhteen ehtoja rikkoo sekä Suomen perustuslakia että kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, jotka kieltävät pakkotyön ja orjuuden kaikissa muodoissaan. Hyvinvointivaltiossa sosiaaliturva on tarkoitettu turvaamaan ihmisarvoinen elämä ja tukemaan työllistymistä, ei toimimaan palkan korvikkeena. Työn ja sosiaaliturvan välinen rajanveto on olennainen oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden kannalta: työstä kuuluu maksaa palkkaa, ja sosiaaliturva on turva niille, joilla ei työtä ole.