Pystyykö oikeasti laihtumaan?

[Elina]

Minä olen ollut aina pyöreä. Muistan kuinka minua hävetti kun sain poskiontelotlehdukseen reseptin 11-vuotiaana ja siinä luki Alle 12 vuotiaan paino: 60 kg. Paino pyöri koko nuoruuden ja varhaisaikuisuuden seitsemän-kahdeksankympin paikkeilla ja pituutta on 165cm. Raskausaikana meni yli sadan ja nut kolme vuotta myöhemmin paino on yhdeksänkympin hujakoilla. Makeaa menee, ruoka on ihan ok terveellista, mutta liikuttua ei tule.
Nyt olen ajatellut tehdä uudenvuodenlupauksena elämäntaparemontin ja jättää herkut pois ja laihtua ja pitää muutenkin parempaa huolta itsestäni.
Kuitenkin minulla on uskonpuute jo nyt! olen laihduttanut ennenkin, 10-15kg enimmillään ja aina on kaikki tullut takaisin. Mietinkin että voiko tällainen ihminen joka on ollut aina pyöreä ja aikuisemalla iällä lihava, oikeasti laihtua? Tai kai sitä voi laihtua, mutta kannattaako se vai tuleeko kaikki heti takaisin? Kannattaako minun kiusata itseäni jättämällä makean pois ihan vain lihoakseni jälleen uudestaan. Ja mistä ihmeestä sen motivaation löytäisi edes yrittää?!

 

[Cassyput]

Voi laihtua jos todella muutat elämäntapojasi. Laihdutuskuurit toimivat vain hetken, mutta elämäntapojen muutoksella saavutat pysyvän tuloksen.

 

[tähtisilmä]

Ja mistä ihmeestä sen motivaation löytäisi edes yrittää?!

Kyseessä ei ole laihduttaminen, kyseessä on elämäntapamuutos.

Motivaatio on jo olemassa. Toteuttamista ja toteutuneen analysointia, sen avaimia kaivataan.

 

[Elina]

Sepä siinä masentaakin kun tiedän että sen muutoksen täytyy olla pysyvä. Ei enää herkuttelua.. Jos joudun elämään loppuikäni sellaista elämää, että voin syödä silloin tällöin vain yhden suklaapalan, niin tuntuu että kärsin siitä enemmän kuin näistä kiloista..

 

[Elina]

Ja mistä ihmeestä sen motivaation löytäisi edes yrittää?!

Kyseessä ei ole laihduttaminen, kyseessä on elämäntapamuutos.

Motivaatio on jo olemassa. Toteuttamista ja toteutuneen analysointia, sen avaimia kaivataan.

Missä se on? Toteutan että en syö enää karkkia, analysoin että nyt en ole syönyt karkkia, olen laihtunut ja kärsinyt. Joudun kärsimään loppuikäni..

 

[tähtisilmä]

Ei enää herkuttelua..

Tuskin laihduttaminen tätä tarkottaa? En usko kieltäytymisen olevan oikea tie. Kyse ei ole mistään ääri protestanttisesta kärsimisestä, vaan mukavasti ja lepposasti ne kilot on saatava pois. Siten ne myös pysyvät poissa.

Jokainen luo itselleen sopivat keinot. Laihtumisen alottaminen oli itselleni aika pitkä prosessi.

 

[Jaanuska]

yks kerta viikossa sallitaan herkutteluun, nimittäin jos lopetat sen kokonaan nii taattua on että syöt entistä enemmän herkkuja kun pääset painopisteeseesi johon olet halunnut.

Ite pidän yhden herkuttelupäivän, ja liikun sekä katson mitä suuhuni laitan. Ja iltaisella en enää oikeastaan syö mitää esim. klo 18 jälkeen. ruoan jälkeen jätän ns. omenan verran tilaa vatsaan, eli ei ähkyyn

 

[Elina]

Musta tuntuu että mulla ei ole niitä keinoja, tai en osaa..
Äh, kauheaa valitusta.. Tiedän kyllä ihan hirveäti ravitsemuksesta, liikunnasta, terveellisestä elämäntavasta, mutta sitä on niin vaikea noudattaa. Olisin jo kymmenen vuotta ollut hoikka jos pystyisin sitä noudattamaan, miksi en pysty?
Haluaisin tietää, että onko joku, joka on ollut koko ikänsä pyöreä/lihava OIKEASTI saanut pudotettua kiloja normaalipainoon pysyvästi? Välillä tuntuu, että minut on luotu tällaiseksi..

 

[Jaanuska]

jos susta tuntuu tuollaisesta niin kokeile noita painonvartija yms juttuja missä on muitakin samassa tilassa voit saaha sieltä sitä puuttuvaa motivaatiota

 

[vierailija]

Sepä siinä masentaakin kun tiedän että sen muutoksen täytyy olla pysyvä. Ei enää herkuttelua.. Jos joudun elämään loppuikäni sellaista elämää, että voin syödä silloin tällöin vain yhden suklaapalan, niin tuntuu että kärsin siitä enemmän kuin näistä kiloista..

Mulla on juuri samanlaiset ajatukset tässä.. Laihtua pitäis mutta mistä ihmeestä se motivaatio!! Keväällä painonvartijoissa sain 7,5kg lähtemään mutta nyt ovat kaikki tulleet takaisin kun repsahdin kesällä taas makean syöntiin. Tiedän että se makea on mulle sitä "tunnesyömistä",lohduketta ja palkitsemista,millon mitenkin. Onpa niin kivaa kun on hetki aikaa itselle niin esim. silloin nauttia jotain makeaa ja ihanaa .
Tuntuu että mitä kivaa enää on elämässä jos ei saa ees herkutella !

 

[tähtisilmä]

Musta tuntuu että mulla ei ole niitä keinoja, tai en osaa..
Äh, kauheaa valitusta.. Tiedän kyllä ihan hirveäti ravitsemuksesta, liikunnasta, terveellisestä elämäntavasta, mutta sitä on niin vaikea noudattaa. Olisin jo kymmenen vuotta ollut hoikka jos pystyisin sitä noudattamaan, miksi en pysty?
Haluaisin tietää, että onko joku, joka on ollut koko ikänsä pyöreä/lihava OIKEASTI saanut pudotettua kiloja normaalipainoon pysyvästi? Välillä tuntuu, että minut on luotu tällaiseksi..

Jos itselläni vielä olisi tarvetta painonpudotukseen, niin lähtisin tutkailemaan karppien juttuja.

 

[Elina]

Onko kellään kokemusta noista ryhmistä? olen miettinyt tuota kiloklubia tai keventäjiä, mutta enpä oikein tiedä.. Onko niistä oikeasti apua kun tiedän kyllä kuinka minun pitäisi syödä ja mitä pitäisi muuttaa, joten olisiko niistä sitten hyötyä.. Painonvartijat eivät sovi kukkarolle..

 

[Elina]

Sepä siinä masentaakin kun tiedän että sen muutoksen täytyy olla pysyvä. Ei enää herkuttelua.. Jos joudun elämään loppuikäni sellaista elämää, että voin syödä silloin tällöin vain yhden suklaapalan, niin tuntuu että kärsin siitä enemmän kuin näistä kiloista..

Mulla on juuri samanlaiset ajatukset tässä.. Laihtua pitäis mutta mistä ihmeestä se motivaatio!! Keväällä painonvartijoissa sain 7,5kg lähtemään mutta nyt ovat kaikki tulleet takaisin kun repsahdin kesällä taas makean syöntiin. Tiedän että se makea on mulle sitä "tunnesyömistä",lohduketta ja palkitsemista,millon mitenkin. Onpa niin kivaa kun on hetki aikaa itselle niin esim. silloin nauttia jotain makeaa ja ihanaa .
Tuntuu että mitä kivaa enää on elämässä jos ei saa ees herkutella !

Just samoin ajattelen! Lasta haluan varjella tältä tunnesyömiseltä, mutta illalla kun lapsi on nukkumassa, on pakko saada herkkuja kun kukaan ei ole mankumassa.. Raskaan päivän jälkeen on niin ihanaa olla vaan ja nautiskella suklaata tms.

 

[tähtisilmä]

http://karppaus.info/

 

[dobberi]

--Pystyykö oikeasti laihtumaan?-- KYLLÄ!!!!

 

[Elina]

Tuo karppaushomma ei kyllä tunnu oikein hyvältä minulle ja olisi tosi vaikea toteuttaa.. Vaikean tuntuista..

 

[Jaanuska]

Onko kellään kokemusta noista ryhmistä? olen miettinyt tuota kiloklubia tai keventäjiä, mutta enpä oikein tiedä.. Onko niistä oikeasti apua kun tiedän kyllä kuinka minun pitäisi syödä ja mitä pitäisi muuttaa, joten olisiko niistä sitten hyötyä.. Painonvartijat eivät sovi kukkarolle..

Kiloklubista oon kuullu hyvää mut henk.kohtaisesti ei ole kokemusta, kokeile, niin tiedät

 

[tähtisilmä]

Tuo karppaushomma ei kyllä tunnu oikein hyvältä minulle ja olisi tosi vaikea toteuttaa.. Vaikean tuntuista..

En ole tutustunut koko karppaushommaan itse, mutta sen voi sanoa, että rasvan suhteen liian kanssa pärjää. Se vie nälän toisin kuin sokeri.

 

[Elina]

Joo, tiedän kyllä että monet on laihtuneet, mutta onko se ollut sellaista että on laihduttu raskauskiloista tms. Vai onko joku sellainen laihtunut pysyvästi joka on oikeasti aina ollut ylipainoinen?
ja varmaan suurin ongelma, minä olen melko tyytyväinen itseeni näinkin.. Toki ylipainoa on yli 20 kg, mutta olen mielestäni ihan nätti ja jaksan hyvin. Mitään sairauksiakaan ei ole.. Tiedän, että vanhemmiten on riski sairastua verenpainetautiin ja diabetekseen, mutta jotenkin se tuntuu niin kaukaiselta..