Pyysinkö liikaa? Lastenhoitoasiaa...

["Vadelma"]

Eli meillä tilanne tämä: Vauva 2kk(nukkuu huonosti, vaativa vauva myös päivisin) ja isoveli 3 v( rauhaton tapaus/nyt hyvin mustasukkainen ja kiukkuinen vauvan takia), näistä syistä olen ollut jo pidemmän aikaa hyvin väsynyt.
Mies paljon töissä, auttaa kyllä kotona ollessaan, mutta nyt ollut siis viikon töissä ja käynyt vain kotona nukkumassa. Tänään oli sitten aivan hirveä päivä, takana huonosti nukuttu yö(taas) ja vauva huutanut/kitissyt koko aamupäivän.

No pyysin sitten äidiltäni ja siskoiltani apua tunniksi tai pariksi että veisivät vaikka edes isomman pihalle leikkimään ja vauvan vaunulenkille tms. Äitini aina sanoo että apua pitää pyytää jos on väsynyt tai ei jaksa. Tänään kaikki sitten ohittivat pyyntöni täysin. Siskot sanoivat esim. että itsehän halusit lapsia ja äitini ei ottanut mitään kantaa vaikka useaan kertaan sanoin että tarvitsisin apua. Lopulta kun kysyin asiasta niin äitini sanoi että pitäisi miettiä jaksaako ne lapset hoitaa ennenkuin niitä alkaa tekemään.

Olin ihan järkyttynyt tästä! Olenko ihan kohtuuton kun tällaista pyysin? He eivät siis hoida isompaa lasta kovinkaan usein( ehkä 2krt/kk tunnin tai parin ajan max.) ja vauva ei tietenkään ole ollut vielä hoidossa ollenkaan. Tuli aika hirveä olo ja väsymyksen takia tuntuu varmasti vielä pahemmaltakin.

 

[minusta]

Et todellakaan pyytänytl liikaa ja varsinkin, kun apu olisi tullut todelliseen tarpeeseen, eikä mihinkään huvitukseen. Mun on vaikea ymmärtää moista.

 

["viu"]

Voi ei mitä porukkaa. Mitenhän se äitis sitten vanhana suhtautuu siihen, kun sä tylysti sanot jotain kun tarvis vaikka siivousapua. Et todellakaan pyytänyt kohtuuttomia. Onneks meillä mummo ja pappa on jopa yli-innokkaita apureita. Ja siitä olen todella kiitollinen. Jaksamista ! Meillekin tulossa toinen syksyllä.

 

["vieras"]

toivottavasti sulla on muutakin tukiverkkoa ettei tarvii väsyneenä yrittää jaksaa hoitaa.Et pyytänyt kohtuuttomia mut äitisi oli aika tunteeton varsinkin kun itse sanonu et tarvii sit pyytää apua jos tarvii.

 

["Mimmi"]

Et pyytänyt liikaa. Harmi, ettet saanut apua!

 

[Kirspe]

:hug: No et todellakaan pyytänyt liikoja! Ja itsehän on sanonut että apua pitää pyytää kun tarvii!!

 

["vadelma"]

No sitähän minäkin. Varsinkin kun äitini aina puheissa korostaa sitä kuinka auttaa mielellään niin tuli kyllä aika yllätyksenä tämä. Mutta nyt kun olen miettinyt näitä lastenhoitoasioita tarkemmin niin tajusin etteivät koskaan ole itse tarjoutuneet ottamaan lasta hoitoon tai pyytäneet heille esim. yöksi vaikka läheisissä väleissä olemmekin.

 

["..."]

Et pyytänyt. Koita jaksaa, todella ikävää kuin tukiverkko lakoaa juuri kun apu olisi tarpeen.

 

["kolmen äiti"]

Kuopuksella oli 6kk kestänty koliikki, nuorimmaisten ikäero 1v5kk.. Esikoinen silloin fyysisesti koulukiusattu.. Enkä apuja juurikaan saanut kuin lasten isältä tietty.. Isovanhemmat vaan sanoi koliikkivauvastamme että eihän se huuda.. Juu, just sen tunnin sattui nukkumaan kun kerran parissa viikossa näkivät... En toki pyytänytkään apua, et en tie olisinki sit saanut..ehkä.. lopulta sairastuin masennukseen =(

 

["Jenis"]

No et todellakaan pyytänyt liikaa! Tosi ikävä tilanne :/

 

["vieras"]

:hug: Aika tylyä omalta äidiltä. Mun äiti ei ole lähellä auttamassa, mutta siskot, meidän molempien, on juuri tuollasia. Aina kyselevät koskas kummilapsi tulee hoitoon. Ikinä vaan ei sovi silloin, kun meillä olisi tarvetta. Niin päin on mennyt, että ihan muutaman kerran ovat ottaneet hoitoon silloin, kun heille itselleen sopii. Päivä on ollut sovittuna jo kuukausi etukäteen.

Ei pitäisi valittaa, kiva kun edes joskus ovat lapsen kanssa tekemisissä. Mutta eipä tosta meille mitään apua tosiaankaan ole. Justiin sellasta, että elokuviin sit ehkä mennään katsomaan jotain mitä ikinä sattuu menemään. Jos todellista tarvetta hoidolle olisi, ei ole ottajaa. Ennemmin hätätilassa kaverit ottaa omien muksujen jatkoksi kuin noi.

 

["vieras"]

Mä olisin sen verran kettuuntunut tuollaisesta, että en enää pyytäisi lainkaan apua lastenhoitoon tai veisi yökylään. Ja kun äidiltä ja siskolta tulee avuntpyyntöä ihan missä asiassa vaan, suhtautuisin ihan yhtä nuivasti.

 

["vadelma"]

Valitettavasti ei aivan hirveästi muita ole jotka voisivat auttaa. Ystävillä myös pieniä lapsia, joten heillä kädet täynnä työtä itselläkin. Miehen äiti hoitaa poikaa satunnaisesti jos pyydetään ja ehtii(viime kerrasta tosin jo yli kk).
Itkien lähdin kotiin tavattuani äidin ja siskot tänään ohimennen. No onneksi vauva nukahti nyt ainakin hetkeksi ja on edes hetken hiljaista kotona.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="vadelma";24010310]Valitettavasti ei aivan hirveästi muita ole jotka voisivat auttaa. Ystävillä myös pieniä lapsia, joten heillä kädet täynnä työtä itselläkin. Miehen äiti hoitaa poikaa satunnaisesti jos pyydetään ja ehtii(viime kerrasta tosin jo yli kk).
Itkien lähdin kotiin tavattuani äidin ja siskot tänään ohimennen. No onneksi vauva nukahti nyt ainakin hetkeksi ja on edes hetken hiljaista kotona.[/QUOTE]

Menehän sinäkin nukkumaan, tarvitse voimia!

 

["Vadelma"]

Kiitos vastauksista! Ja taidan tosiaan yrittää hetkeksi torkahtaa ennenkuin vauva taas herää. Toivottavasti huomenna olisi hiukan parempi päivä edes!

 

[Molleri]

Ikävä tilanne ja ihmettelen kyllä äitis ja siskon käyttäytymistä! Olen sen verran lapsellinen (kai) että saattaisin jopa suutahtaa moisesta :ashamed: enkä taatusti olis auttelemassa mikäli multa jotain pyydettäis... Josko kokeilet parin päivän päästä uudelleen, josko äidilläkin oli vain huono päivä. Juttele myös miehes kanssa tästä ettet palaisi kokonaan loppuun.

Aina ei myöskään ole huono idea kysyä kaverilta josko muutaman tunnin katsois... Tunnet varmaan kaveris parhaiten ja tiedät kenelle voisit tästä väsymyksestä uskoutua. Kyllä minä ainaki voin viedä puistoon samalla kaverin taaperon kun vien omanikin

 

[mä myös]

Kohtalotoveri... Mun oma äiti on myös tuollainen, että ei anna apua lastenhoidossa vaikka sitä itkien pyytäisi (tämänkin olen valitettavasti joutunut tekemään eli oli oikeasti tärkeää, että olisin saanut juuri silloin hoitoapua).

Olen nyt päättänyt olla "rasittamatta" mummoa lastenhoidolla enkä aio enää pyytää. Viimeksi jopa kettuunnuin niin pahasti, että sanoin etten aio häntäkään sitten hoitaa kun vanhaksi tulee (asuu isossa omakotitalossa itsekseen). Tylyä, mutta pinna meni kun ulospäin näytellään ihanaa isovanhempaa ja totuus on se, ettei lapsi ole siellä vuosikausiin ollut hoidossa.

 

[selma-rouva]

No jos apua pitää saada samana päivänä kun pyytää, niin itse tiedän, etten sitä mistään saisi. En rahalla enkä ilman rahaa. Jos aikaa on noin kuukausi, voin saada jotain apua järjestettyä. Et pyytänyt kohtuuttomia, mutta kohtuuttomalla varoitusajalla kyllä.

 

[hm]

siis pyydätkö siskoilta ja äidiltä jokaiselta kerran 2 viikossa hoitoapua erikseen?
ja poikasi on vilkas? minusta hoitavat aika paljon.

 

["vieras"]

siis pyydätkö siskoilta ja äidiltä jokaiselta kerran 2 viikossa hoitoapua erikseen?
ja poikasi on vilkas? minusta hoitavat aika paljon.

Mä mietin ihan samaa...

Mutta tosiaan, jos äiti sanoo, että "pyydä apua, jos et jaksa", niin ei todellakaan ole oikeutta sanoa tilanteen tullessa, että "mitäs teit lapsia".

Ap, kysy neuvolasta perhetyöntekijää. Ne tarjoaa juuri tollaista muutaman tunnin hoitoapua, jotta esim. äiti saa nukkua tai keskittyä yhteen lapseen.

 

["meikku"]

Minä olen pyytänyt äitiä kerran lapsenvahdiksi,oltiin siis 2 tuntia pikkujouluissa miehen kanssa, lapset mummolla (5 vee ja vauva).vauva oli nukkunut koko ajan joten hyvin meni. Seuraavan kerran pyydän lapsenvahdiksi ensi pikkujouluissa,eli vuoden välein.
´Tehtiin´ lapset tällaisella ikäerolla juurin siksi,että näitten kanssa pärjää hyvin yksinkin, päivät ovat tosi helppoja ja ihania kun 5 vee uskoo pelkällä pyynnöllä olla kiltisti,ja vauva vaan naureskelee <3
kaverilla taas on vajaan vuoden ikäinen lapsi, jonka pitää olla hoidossa joka päivä,muuten äiskä ´romahtaa´. On siis isovanhemmilla vuoronperään,joka päivä pari tuntia. ja silti valitetaan,että ei jakseta!
lapsi ei ole mitenkään erikoisen vaikea,vaan vanhempien asenne on huono.

 

["Kaisa"]

keltäpä muulta sitä ensimäisenä apua kysyy kuin omalta äidiltä/siskolta!!

 

["Kaisa"]

[QUOTE="meikku";24012224]Minä olen pyytänyt äitiä kerran lapsenvahdiksi,oltiin siis 2 tuntia pikkujouluissa miehen kanssa, lapset mummolla (5 vee ja vauva).vauva oli nukkunut koko ajan joten hyvin meni. Seuraavan kerran pyydän lapsenvahdiksi ensi pikkujouluissa,eli vuoden välein.
´Tehtiin´ lapset tällaisella ikäerolla juurin siksi,että näitten kanssa pärjää hyvin yksinkin, päivät ovat tosi helppoja ja ihania kun 5 vee uskoo pelkällä pyynnöllä olla kiltisti,ja vauva vaan naureskelee <3
kaverilla taas on vajaan vuoden ikäinen lapsi, jonka pitää olla hoidossa joka päivä,muuten äiskä ´romahtaa´. On siis isovanhemmilla vuoronperään,joka päivä pari tuntia. ja silti valitetaan,että ei jakseta!
lapsi ei ole mitenkään erikoisen vaikea,vaan vanhempien asenne on huono.[/QUOTE]

se iso ikäero ei takaa mitään... ei myöskään pieni-ikäero kerro viel mitään

Mul on 3 lasta joista vanhin on 3v4kk ja meil lapset on harvoin hoidossa (ei lähellekkään joka viikko) ja vauva ei ole ollu kuin isän/minun hoidettavana ja silti emme ole romahtamispisteessä.

 

["vadelma"]

Ei ole poikamme jokaisella hoidossa siis 2krt/kk, vaan joko äidillä tai jollakin siskoistani(siskoja 3). Äidilläni oli viimeksi muutaman tunnin yli kk sitten esimerkiksi. Tämä selvennykseksi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Kaisa";24012281]keltäpä muulta sitä ensimäisenä apua kysyy kuin omalta äidiltä/siskolta!![/QUOTE]

Mun mielestä pitäisi aloittaa siitä lasten isästä. Hyvä että auttaa paikalla ollessaan, mutta minun korvaani kyllä kalskahtaa pahasti, että pyydetään apua isovanhemmilta ja siskoilta, kun oma mies ja lasten isä käy kotona vain nukkumassa. Isä lyhentäämään työpäivää ja ottamaan vapaapäiviä on ensimmäinen keino.