Raha-asiaa!! Omat vai yhteiset??

[diipadaapadei]

Omat ja yhteiset, voisin sanoa. Molemmilla on omat tilit, lisäksi on yhteinen "ruokatili", johon laitetaan saman verran rahaa ja josta maksetaan kaikki päivittäistavarat. Molemmilla on myös aikoja sitten avatut säästötilit, joita harkittiin yhdistettäviksi, mutta ei ainakaan vielä olla saatu aikaiseksi. Omilta tileiltä maksetaan laskut, mies maksaa hiukan enemmän, koska tulotkin ovat huomattavasti isommat kuin mulla. Omat menot maksetaan omilta tileiltä, mutta jos toisella on rahat vähissä ja tarvetta vaikkapa uusiin kenkiin, niin kyllä toinen maksaa mielellään. Yhteiset isot ostokset, esim. huonekalut, maksetaan sen mukaan, kummalla on rahaa. Koskaan ei olla rahasta riidelty, joten eiköhän tää toimi ihan hyvin.

 

[jfiwreö]

Meillä omat ja yhteinen "taloustili" Yhteiselle tilille siirretään tietty prosenttimäärä suhteutettuna palkkaan. Mies saa isompaa palkkaa niin laittaa enemmän. Tuolta maksetaan ruuat,kodin laskut ja muut yhteiset jutut. Lisäksi mies maksaa auton kulut ja bensat vaikka molemmat sitä käytetään. Nyt systeemi kyllä vähän muuttuu kun jään äitiyspäivärahalle.

Meillä toiminut hyvin

Tietty prosenttimäärä? Salli mun nauraa..! Mua lähinnä huvittaa jos täytyisi alkaa jotain laskutoimituksia tekemään joka kuukausi tilipäivänä että paljonko laitetaan toiselle tilille. Mutta jos tämä toimii joillakin niin hyvä niin.

Meillä ollut miehen kanssa yhteinen tili jo 25 vuotta, eli siitä asti kun 18-vuotiaina mentiin naimisiin. Mutta yhteistili toimii mielestäni vain silloin jos molemmilla on samanlainen periaate rahankäytöstä ja suhde on vakaalla pohjalla. Omat tilitkään ei välttämättä ole huono juttu.

 

[Orion-]

Täysin yhteiset rahat, ja yhteiset tilit. Ei meillä muu systeemi toimiskaan kun toinen tienaa ja toinen ei (paitsi pientä äp-rahaa pian).

 

["joku"]

No jos mies haluaa ostaa tonnin pyssyn, niin kyllä se jo kuukauden budjetti heilauttaa sen verran että siitä asiasta on syytä keskustella..

Ei meilläkään tehdä mitään isoja hankintoja ilman että asiasta keskustellaan.

niin... Tämän takia meillä on yhteiset rahat ja omat rahat. Ja niillä omilla rahoilla saa ostaa ihan mitä ikinä tahtoo ja kuin kallista tahtoo, se ei yhteiseen talouteen vaikuta sitten niin millään tavalla kun yhteinen talous on turvattu niillä yhteisillä rahoilla. Tietysti varmaan ihan eri asia, jos molemmat/toinen on kovin pienituloisia.

 

[97tf]

Meilläkin on ehdottomasti yhteiset rahat... En kokisi olevani naimisissa mieheni kanssa, jos niin ei olisi. En näe sitä avioliittona ollenkaan. Itse siis olen siskosi kannalla. Meilläkin kyllä yhä omat tilit... Johtuu varmaan vaan siitä kuitenkin, että ollaan aika saamattomia, kun on ollut muitakin kiireitä jo monta vuotta, mutta tarkoituksena olisi yhteinen tili. Jospa sitä vaikka kesällä kerkeäisi pankkiin...

 

["joku"]

Tietty prosenttimäärä? Salli mun nauraa..! Mua lähinnä huvittaa jos täytyisi alkaa jotain laskutoimituksia tekemään joka kuukausi tilipäivänä että paljonko laitetaan toiselle tilille. Mutta jos tämä toimii joillakin niin hyvä niin.

Meillä ollut miehen kanssa yhteinen tili jo 25 vuotta, eli siitä asti kun 18-vuotiaina mentiin naimisiin. Mutta yhteistili toimii mielestäni vain silloin jos molemmilla on samanlainen periaate rahankäytöstä ja suhde on vakaalla pohjalla. Omat tilitkään ei välttämättä ole huono juttu.

No meillä se on samat summat joka kuukausi kun molemmilla kiinteät kuukausipalkat, niin ei tarvi paljoa laskeskella paitsi jos tulee palkankorotus. Ylityö- ja vuorolisät ovat extraa, jotka saa pitää itellään, eikä oteta huomioon "prosenteissa". Naura kuule ihan rauhassa vaan (vaikka en kyllä ollut tuo jonka kommentille naurat). Hyvin toimii meillä.

 

[Karon_82]

No jos mies haluaa ostaa tonnin pyssyn, niin kyllä se jo kuukauden budjetti heilauttaa sen verran että siitä asiasta on syytä keskustella..

Ei meilläkään tehdä mitään isoja hankintoja ilman että asiasta keskustellaan.

just näin. en mäkää tarkottanu muutaman kympin ostoksia vaan niitä jotka jo tosiaan vaikuttaa siihen kuinka on ruokarahaa seuraavalle viikolle.

 

[???]

No jos mies haluaa ostaa tonnin pyssyn, niin kyllä se jo kuukauden budjetti heilauttaa sen verran että siitä asiasta on syytä keskustella..

Ei meilläkään tehdä mitään isoja hankintoja ilman että asiasta keskustellaan.

No tätä juuri tarkoitan sillä että eikö osata käyttää rahaa. Siis eikö mies ymmärrä itse jos tonnin pysyyn ei ole varaa? Vaan siitä pitää keskustella ensin.

Ei meilläkään olisi siihen varaa yhtäkkiä mutta mieheni ei ikinä tulisi edes ehdottamaan tuollaista.

 

[Maira]

No tätä juuri tarkoitan sillä että eikö osata käyttää rahaa. Siis eikö mies ymmärrä itse jos tonnin pysyyn ei ole varaa? Vaan siitä pitää keskustella ensin.

Ei meilläkään olisi siihen varaa yhtäkkiä mutta mieheni ei ikinä tulisi edes ehdottamaan tuollaista.

Kyse ei välttämättä ole siitä onko varaa, vaan onko se ostos välttämätön juuri nyt, onko jotain muuta mihin pitäisi investoida..Ja ylipäätänsä kyse on siitä et me ollaan kokonaisuus, isot päätökset tehdään yhdessä, eikä niin et mä nyt haluan ja kettuakos se sulle kuuluu, omat on rahani..

Täytyy nyt vielä lisätä et mä hoidan meidän talouden, mies ei yleensä edes tiedä tilinsä saldoa joten on ihan normaalia et meillä näistä asioista puhutaan.

 

["Alissa"]

Omat rahat.
Mies, jolla isommat tulot, maksaa asunnon lainat yms. isommat menot ja mie sitten vaateostokset itelle+lapsille ja ruokaa, bensaa jne. ostellaan molemmat, kummalla nyt sattuu rahaa enempi olemaan. Tää on toiminu meillä oikein hyvin, en osais ees kuvitella tilannetta että samalle tilille menis rahat, tai ees osa.(Säästötili on sit erikseen, jonne tietty molemmat laitetaan jos on "ylimäärästä")

Muoks.Tosin, jos toisella alkaa rahat loppumaan niin tottakai sit lainaillaan puolin ja toisin eikä kyl olla takasinmaksuista ees puhuttu.

Onko asunto vain miehen nimissä?

 

["vieras"]

Omat tilit, yhteiset rahat.

 

[Se jolle naurettiin :)]

[QUOTE="joku";23415822]No meillä se on samat summat joka kuukausi kun molemmilla kiinteät kuukausipalkat, niin ei tarvi paljoa laskeskella paitsi jos tulee palkankorotus. Ylityö- ja vuorolisät ovat extraa, jotka saa pitää itellään, eikä oteta huomioon "prosenteissa". Naura kuule ihan rauhassa vaan (vaikka en kyllä ollut tuo jonka kommentille naurat). Hyvin toimii meillä.[/QUOTE]


Näinpä juuri. Jos matikka on joillekin noin vaikeaa niin parasta pysyäkin yksinkertaisimmissa laskutoimituksissa

 

["Emmi"]

Meillä on yhteinen tili, yhteiset rahat. Näin on ollut jo 8 vuotta eli siitä kun mentiin naimisiin, eikä ole tarvinnut rahasta riidellä. Eikä meidän tarvitse kysyä toisiltamme lupaa omiin suurempiin henkilökohtaisiin ostoksiimme. Meillä tämä on toiminut hyvin, mutta olemmekin rahankäytön suhteen aika samanlaisia, eikä rahastakaan ole puutetta.

 

["vieras"]

Yhteiset rahat.

 

[..]

Yhteiset lapset = yhteiset rahat.

 

["vierailija"]

Kyse ei välttämättä ole siitä onko varaa, vaan onko se ostos välttämätön juuri nyt, onko jotain muuta mihin pitäisi investoida..Ja ylipäätänsä kyse on siitä et me ollaan kokonaisuus, isot päätökset tehdään yhdessä, eikä niin et mä nyt haluan ja kettuakos se sulle kuuluu, omat on rahani..

Täytyy nyt vielä lisätä et mä hoidan meidän talouden, mies ei yleensä edes tiedä tilinsä saldoa joten on ihan normaalia et meillä näistä asioista puhutaan.

Näin myös meillä Esim vajaa vuosi sitten mies haaveili uudesta telkkarista ja meillä sattui rahatilanne olemaan silloin sellainen, että olisi hän voinut vaikka kävellä kauppaan sen ostamaan ilman minulle puhumista. Meillä on kuitenkin periaate, että isoista ostoksista jutellaan ensin, kyse ei siis ole mistään luvan kysymisestä, vaan juuri siitä, että harkitaan, mikä on tilanteen kannalta järkevää. Jos samanaikaisesti olisi ollut tarve esim pyykinpesukoneelle, niin se olisi ehdottomasti mennyt telkkarihalujen ohi. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan totesimme, että oli juuri sopiva hetki ostaa Meille uusi telkkari ja yhdessä menimme sitä valitsemaan

Isommista ostoksista on hyvä keskustella mielestäni myös siksi, että yleensä aina myös omistamassamme asunnossa on jotain laittamista. Pitää siis priorisoida, mihin rahat käytetään. Minkään tavaran tms puutteessa ei ole mies enkä minäkään joutunut kuitenkaan opiskeluaikoja lukuunottamatta elämään Molemmilla on myös vapaus käyttää rahaa harrastuksiin, parturiin, kampaajaan ym tarpeisiin sen mukaan, minkä verran rahaa on käytettävissä. Kumpikin luottaa toisen rahankäyttöön ja tietää, ettei toinen tuhlaa ruokarahoja baarireissulla tms.

 

[omillaan]

Minä sain aika pahanmielen siskoni kommentoidessa minun ja mieheni raha-asioita. Olemme yleensä aina kaikesta avoimesti puhuneet siskoni kanssa molemmin puolin.
Mutta nyt kyllä meni yli... Mulla siis avomiehen kanssa periaate "omat rahat omiin juttuihin, yhteiset ruokiin ja asuntoon". Kun kerroin että minä saan omasta pussista kaivaa rahat esim omiin vaateostoksiin tai lapsen vaateostoksiin, sekä omiin menoihini kuten keikkoihin tai vastaavaa. Niin siskoni alkoi moralisoida että miten me voidaan elää näin, miten me voidaan elää tällä periaatteella ja että sama asia jos oltais erottu!! :O

Onko oikeasti kaikilla nykyään yhteisetrahat??? Meille tää systeemi toiminu ihan ok, toki minä joudun kituuttamaan enemmän kun tulee tilille vain KHT ja lapsilisä ja miehellä kuitenkin 1300e palkka. Mutta mies maksaa asunnon joka kk ja yleensä ruokaostokset joka kk. Mulla saattaa olla loppukuusta tili tiukasti miinuksen puolella mutta en minä mieheltä kysy rahaa koska aina oon ajatellu että omat on omia ja mies kuiten maksaa reilusti enemmän kaikesta.

Mielipiteitä?? Miten teillä on?

vähän samajuttu kun teilläkin. mun mies ei ole mun elättäjä enkä mä sen.
Aikuisia kun ollaan!!
Lapsi elätetään yhdessä. hyvin toimii!! motivoi töitäkin tekemään kun toisen rahat ei ole itsestäänselvyys. Älä välitä hyvä järjestely tuo on. jos esim, eroisitte, et olisi niin riippuvainen toisen tuloista. kun olet oppinut omaarahaa käyttämään. Ja tienaamaan. tosin meillä menee asuminenkin puoliksi. vuokrat, sähköt yms. tiukkapaikassa voi toinen maksaa enemmän. mutta se ei ole jatkuva käytäntö.

jos sen miehellä on vain 1300e tulot ja maksaa asumisen ja ruuat niin kyllä sekin saa aika rankasti kituuttaa.

 

[kukin tavallaan]

Tietty prosenttimäärä? Salli mun nauraa..! Mua lähinnä huvittaa jos täytyisi alkaa jotain laskutoimituksia tekemään joka kuukausi tilipäivänä että paljonko laitetaan toiselle tilille. Mutta jos tämä toimii joillakin niin hyvä niin.

Meillä ollut miehen kanssa yhteinen tili jo 25 vuotta, eli siitä asti kun 18-vuotiaina mentiin naimisiin. Mutta yhteistili toimii mielestäni vain silloin jos molemmilla on samanlainen periaate rahankäytöstä ja suhde on vakaalla pohjalla. Omat tilitkään ei välttämättä ole huono juttu.

Mielestäni on turha mennä kritisoimaan toisten pariskuntien taloudenjärjestämistapoja. Ensinnäkin toiset tapaa teininä tyhjätaskuina aloittaen samalta viivalta. Toiset myöhemmin, jolloin yhteen mennessä toinen voi olla elämästä nautiskellut tyhjätasku ja toinen päättäväisesti säästänyt talonomistaja. Ja voi lisäksi olla perillisiä edellisestä liitosta jne. Tällöin omat omistukset, tilit ja avioehto suojaa siltä riskiltä, minkä uusi ihminen tuo - ei pelkästään itselle, vaan myös lapsille.

Tiedän monta pariskuntaa, jotka jakavat menot prosenttimäärien mukaan tai siirtävät yhteiselle tilille rahaa tietyn prosentin joka kuukausi. Se voi olla oikein järkevää ja reilua huonotuloisempaa kohtaan.

Usein noiden priosenttimäärien takana on saatu tulo. Se, jolla on suuremmat tulot, maksaa suuremman prosenttimäärän.

Mielestäni tuollainen on silläkin tapaa fiksua, että kummatkin joutuvat pakostakin suunnittelemaan taloutta. Ja sen mikä jaa itselle, voi käyttää kuten itse haluaa, eikä tarvitse riidellä, jos toinen haluaa käyttää pakollisten ja sovittujen menojen yli jäävän rahan turkishattuihin ja toinen kulkukissojen auttamiseen.

 

["joku"]

Varmaan nämä omat rahat ovat ongelma sellaisilla pariskunnilla, joilla sitä rahaa ei liiemmin ole. Meillä on yhteisiin rahoihin budjetoitu kaikki yhteiset menot, yhteistä rahaa on kyllä riittävästi isompiinkin menoihin ja remontteihin. Mutta on myös omaa rahaa, molemmat "saavat" ostaa vaikka miten kalliita juttuja omilla rahoillaan jotka on itse tienannut, ihan milloin vain jos on omia säästöjä/omaa rahaa omalla tilillään. Yhteisiin rahoihin kuitenkin laitetaan ne tietyt summat kuussa ja loput jää ihan omaan käyttöön.

En missään nimessä haluaisi holhota mieheni rahankäyttöä, tai että hän holhoaisi minun. Olisi mielestäni alentavaa jos ei mitään omia menoja saisi olla aikuisella työssäkäyvällä hyvätuloisella ihmisellä ilman toisen lupaa.

Ja ihan naurettavia tuollaiset kommentit jopa, että ei ole edes avioliitto sellainen jossa molemmilla on omaa rahaa käytettävissään. Käsittämätöntä.

 

[chrissy]

Molemmat töissä ja miehen palkka on huomattavasti isompi. Omat tilit, omat rahat. Mies maksaa lainan, vastikkeen ja hoitomaksun joka kk. Mä makselen vakuutuksia, lapsen menot pääasiassa, omat menot ja osan ruuasta ja sit on laskuja mitkä jaetaan ja sit vähä mun palkan mukaan katson mitä kykenen maksamaan.

Ikinä ei olla tapeltu rahasta.

 

[EllaDonna]

Omat rahat. Mä maksan kaikki laskut ja kuun lopussa lasken yhteiset menot nettipankista ja jaan ne puoliksi. Mies laittaa sitten sen summan mun tilille. Ruokakaupassa käydään melkein vuorotellen, mutta se ei ole kovin tarkkaa. Se käy, kumpi ehtii ja haluaa. Ruokakuluja ei sen enempää jaeta.

Mä tykkään, että on omat rahat ja voin käyttää niitä ihan mihin haluan neuvottelematta ensin miehen kanssa, onko mun kasvohoito tai uusi puhelin välttämätön. Mä rakastan luksusta ja olisi ikävää tuntea syyllisyyttä rahankäytöstä. Kummallakaan ei ole pulaa rahasta, joten meillä homma toimii hienosti tällä tavoin.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Omat rahat, omat säästöt, omat lainat. Yhteistä on elämä ja lapsi. Näin on menty 10 vuotta ja muutosta siihen ei tarvita. Toimii erittäin hyvin. Kumpikin saa päättää pistääkö rahansa sukanvarteen vai lainan takaisinmaksuun vai autoon vai arjen huvituksiin.

Lapsen kotihoito toki oli aika, jolloin kotona oleva sai toiselta lisärahoitusta ja kumpikin oli kotona (joten ne lähes kokonaan kumosivat toisensa).

 

[IhanaValo]

[QUOTE="Alissa";23415893]Onko asunto vain miehen nimissä?[/QUOTE]

Ei, vaan molempien ja laina kans.
Tästä on keskusteltu ja kuhan (jos/kun) pääsen ite joskus töihin niin tietty alan maksaa myös asuntolainaa mut tällä hetkellä tuloni on sen verran pienet ettei se paljoa auttais.

 

[HaaveitaVain]

Meillä on yhteiset rahat, mutta omat tilit. Lainanhoitotili yhteisille menoille, minne kumpikin siirtää oman osuutensa lainoista. Mies asuntolainan ja minä autolainan. Hoidan lapsia kotona, joten tulot pienemmät kuin miehellä. Se maksaa kellä on Olen kyllä miettinyt yhteistä tiliä, ettei tarvitse siirrellä rahoja esim. kauppareissua varten (mutta toisaaltaan nämä sirukortit on käteviä, monesti käyn miehen kortilla kaupassa ). Mutta tämäkin toimii ja rahasta ei riidellä.

 

[kello]

Meillä avattiin yhteinen tili esikoisen syntymän aikoihin. Sinne menee molempien palkka ja sieltä menee lainanlyhennys ym. Minusta tämän edellytys on, että olemme aika samanlaisia rahankäyttäjiä, emme saitoja emmekä tuhlareita. Isommista ostoksista toki keskustellaan, mutta muuten kumpikin käyttää tiliä oman harkintansa mukaan. Minun varsinkin tulee osteltua lapsille vaatetta ym. Raha on meistä se typerin riidanaihe, eikä siitä myöskään ole ollut tarvetta tapella.